Pöytäkirja 1/2011

Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen 1/2011 pöytäkirja

Aika:             Perjantai 15.4.2011 klo 10.15 – 15.50

Paikka:         Pasilan kirjasto, auditorio 

YKN-kokouksessa Kirjastokaista teki kolme lyhyttä haastattelua nimellä ”Tunnelmia YKN-kokouksesta” haastatellen Virpi Launosta Mikkelistä, Ulla-Maija Maunua Turusta ja Kari Pohjolaa Salosta.

ks. haastattelut

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen klo 10.15

2. Neuvoston kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten kirjaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen

Edellisen kokouksen jälkeen neuvoston kokoonpanossa on tapahtunut seuraavat muutokset:

·         Pohjois-Savon maakuntakirjaston uusi edustaja on Marja Tiittanen-Savolainen Hilkka Kotilaisen siirryttyä eläkkeelle.

·         Kainuun maakunta-alueen uusi edustaja on Ari Koistinen Suomussalmelta ja uusi varajäsen Taina Hyvönen Kuhmosta.

·         Pohjanmaan maakunta-alueen uusi edustaja on Ulla Sweins-Haustein Mustasaaresta (Korsholm).

·         Pohjois-Karjalan maakunta-alueen uusi edustaja on entinen varajäsen Lea Tserni-Puittinen Lieksasta ja varajäsen Liisa Mäenpää Tohmajärveltä.

·         Pohjois-Savon maakunta-alueen uusi edustaja on Ullamaija Hirvonen Iisalmesta ja varajäsen Maarit Kuusela Siilinjärveltä.

·         Päijät-Hämeen maakunta-alueen uusi edustaja on Kirsi Lähde Orimattilasta ja varajäsen Riitta Kuisma Sysmästä.

·         Satakunnan maakunta-alueen uusi edustaja on Helena Kankaanpää Luvialta ja Karri Hara Raumalta siirtyi varajäseneksi.

·         Uudenmaan maakunta-alueen varsinainen edustaja yhdistymisen jälkeen on Antti Karhos Karkkilasta ja varajäsen Raija Penttinen Askolasta

Todettiin Keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen ja alueiden edustajat. Läsnä olivat seuraavat edustajat:

Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot

Läsnä: Maija Berndtson (Keskuskirjasto), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Ari Mäkiranta (Joensuu), Johanna Vesterinen (Jyväskylä), Susann Forsberg (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Marja Tiittanen-Savolainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Ritva Nurminoro (Lapin maakuntakirjasto), Päivi Parviainen (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Pirkko Lindberg (Oulu), Asko Hursti (Pori), Terttu Lehtola (Porvoo), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Tuula Haavisto (Tampere), Ulla-Maija Maunu (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa).

Poissa: Kainuun maakuntakirjaston edustaja

Maakunta-alueiden edustajat

Läsnä: Marja Huuhtanen (Imatra), Marita Hakala (Lapua), Jaana Sopanen (Joroinen), Tarja Toivonen (Loppi), Raija Penttinen (Askola), Ari Koistinen (Suomussalmi), Eeva-Liisa Kullberg (Kannus), Nina Honko (Iitti), Tiina Heinänen (Sodankylä/Pelkosenniemi), Eija Saramäki (Pirkkala), Ulla Sweins-Haustein (Mustasaari-Korsholm), Lea Tserni-Puittinen (Lieksa), Raija Seppänen (Haukipudas), Ullamaija Hirvonen (Iisalmi), Kirsi Lähde (Orimattila), Helena Kankaanpää (Luvia), Antti Karhos (Karkkila), Kari Pohjola (Salo).

Poissa: Keski-Suomen maakunta-alueen edustaja

Läsnä luennoitsijana: Kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki (Opetus- ja kulttuuriministeriö) ja sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki (Lapin Ely-keskus)

Läsnä sihteerinä: neuvoston sihteeri, johtava suunnittelija Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta. 

Läsnä Kirjastot.fi:stä: Nina Granlund kokousmuistiinpanoja tekemässä ja Päivi Litmanen-Peitsala valtakunnallista tiedotusta silmälläpitäen.

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi, kun läsnä oli kaikista mahdollisista edustajista yli puolet. Paikalla oli 36 edustajaa, poissa 2 edustajaa. 

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Birgitta Aurén (Vaasa) ja Ulla-Maija Maunu (Turku). Päätettiin, että pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

4. Esityslistan hyväksyminen

Alkuperäinen kokousedustajille etukäteen jaettu esityslista hyväksyttiin sellaisenaan.

5. Opetusministeriön terveiset

Opetusministeriön terveiset toi kulttuuriasiainneuvos Kirsti Kekki. Kirsti aloitti kertomalla, että lähestyvät eduskuntavaalit ja niitä seuraava uuden hallituksen muodostus hidastavat hetkeksi ministeriössä toimintaa. Vasta uuden hallituksen myötä päästään täydellä teholla hallitusohjelman tavoitteita laatimaan. Kirjastojen näkyvyys hallitusohjelmissa on ollut hyvä ja näin on pystytty turvaamaan kirjastojen aktiivinen kehittäminen. Hallitusohjelman teossa on aikaisempaan verrattuna havaittavissa uudenlaista läpinäkyvyyttä.

Tulevalla hallituskaudella pyritään kirjastolainsäädännön tarkistamiseen ja tarvittaviin uudistuksiin. Ministeriössä painopisteitä seuraavalle hallituskaudella ovat mm.: Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston hallinnollisten välien selkiyttäminen, Varastokirjaston asema, Kansallisen digitaalisen kirjaston KDK:n vakinaistaminen ja yhteisluettelon edistäminen.

Kirsti kertoi tälle vuodelle myönnetyistä avustuksista lyhyesti: rahaa ovat saaneet mm. avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmän tutkimus (Pohjois-Karjalan kirjastot), Tulevaisuuden kirjasto (Espoo, Helsinki), Kestävä kehitys kirjastoissa (Helsinki, Keskuskirjasto), useat kuntalaistutkimukset (kirjastonkäyttö ja kuntalaiset).

Kirsti totesi, että OKM:n sivuilta löytyvät henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset sekä kalvosarja, josta löytyvät vastaukset yleisimpiin kysymyksiin näissä asioissa.
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/index.html

Kirsti kertoi myös hieman historiaa siitä, kuinka kirjasto saatiin jo vuonna 1998 edustavasti näkyviin lakiin, ja miten kirjastojen esiintyminen politiikkaohjelmissa toi niiden asioille painoarvoa.

Kirsti jätti lopuksi kokousväelle jäähyväiset - hän siirtyy eläkkeelle tänä vuonna. Vielä ei ole selvää, täytetäänkö hänen paikkansa vai aiotaanko se jäädyttää. Tuula Haavisto kiitti Kekkiä merkittävästä urasta ja työstä kirjastojen hyväksi. Lisäksi YKN päätti lähettää kirjallisen pyynnön ministeriöön siitä, että Kekin paikka täytettäisiin.

Toimenpide: Neuvoston nimissä lähetetään Opetus- ja kulttuuriministeriöön pyyntö, että Kirsti Kekin eläkkeellelähdön jälkeen vapautuva virka täytetään.

Kirsti Kekin varsinainen esitys:
verkkoversio

Kirsti toivoi levitykseen myös esityksen, joka käsittelee kirjastoalan kelpoisuusvaatimuksia (ei käsitelty kokouksessa):
verkkoversio

6. Maakuntakirjastojen peruspalveluselvitys

Lapin Ely-keskuksen sivistystoimentarkastaja Satu Ihanamäki kertoi kokousväelle juuri valmistuneesta maakuntakirjastojen peruspalveluselvityksestä.

Satu totesi, että maakuntakirjastoselvityksessä lähdettiin tutkimaan, ovatko maakuntakirjastojen tehtävät vielä nykyisen asetuksen mukaiset vai muuttuneet sekä ovatko esim. kuntarakenteen muutokset aiheuttaneet muutoksia palveluihin ja maakuntakirjaston asemaan.

OKM:n toimeksiannossa tehtävänä oli tulevaisuuteen peilaten selvittää:

1.     maakuntakirjastotoiminnan resursseja

2.     maakuntakirjastojen palveluiden tarjontaa ja niiden käyttöä

3.     maakuntakirjastojen onnistumista tehtävissään

4.     muiden alueellisten yhteistyömuotojen vaikutusta maakuntakirjastojen toimintaan

5.     maakuntakirjastojen kehittämistä. 

Selvitys tehtiin kahtena kyselynä. Toiseen vastasivat maakuntakirjastot (vastausprosentti 100%), toiseen maakuntakirjaston alueen yleiset kirjastot (vastausprosentti 80%). Monet kyselyn asioista olivat hyvin monitulkintaisia, joten joissain kohdin oli vaikea saada selvyyttä, mikä tilanne varsinaisesti oli.

Resursseista todettiin, että toimintamäärärahat vaihtelivat. Myös toimintamäärärahojen käyttö vaihteli maakunnan mukaan huomattavasti. Tilaaja-tuottaja-mallin kirjastoissa rahojen käyttö pystyttiin erittelemään tarkkaan, osassa kirjastoja rahojen käyttöä ei pystytty yksityiskohtaisesti selvittämään. Henkilöstöresurssipanos oli keskimäärin pysynyt samana tai noussut. Selvityksen taulukoista selviävät tarkemmat luvut sekä käyttökohteet.

Palveluiden tarjonnasta voitiin todeta, että merkittävimpinä maakuntakirjastojen palveluina nähtiin kaukopalvelutoiminnan järjestäminen, aineistokuljetusten järjestäminen, maakunnallisten yhteisten koulutusten järjestäminen sekä kehittämishankkeet.

Maakuntakirjastojen onnistumista tehtävissään arvioivat sekä maakuntakirjastot että alueen yleiset kirjastot. Maakuntakirjastoista suurin osa arvioi onnistuneensa tehtävissään keskimäärin erittäin hyvin tai hyvin. Yleisten kirjastojen arvio maakuntakirjaston onnistumisesta oli jonkin verran huonompi.

Muiden alueellisten yhteistyömuotojen merkitystä verrattiin maakuntakirjaston merkityttävyyteen kirjastolle. Selvityksessä kävi ilmi, että jos maakuntakirjasto oli kimpan tai yhteistyöverkon vetäjä, näkemykset olivat suhteellisen selvät, mutta jos maakuntakirjasto ja kimpan keskeinen kirjasto olivat eri kirjastot, näkemykset niiden tehtävistä vaihtelivat. 41% kimpoista on maakuntakirjastovetoisia.

Kyselyssä vertailtiin mm. yhteydenottojen tiheyttä, määrää ja syitä. Yhteydenottojen tiheys ja määrä olivat pienemmät niissä maakuntakirjastoissa, joissa kimpan keskeinen kirjasto oli joku muu kirjasto. Yhteydenottojen syyt olivat kuitenkin samat molemmissa tapauksissa: koulutus, kokoukset, kaukopalvelu ja kehittämishankkeet. Kirjastoja pyydettiin nimeämään viisi tärkeintä maakuntakirjaston tehtävää ja viisi tärkeintä kimpan keskeisen kirjaston tehtävää. Osittain kirjastot nimesivät kummallekin samoja tehtäviä: täydennyskoulutuksen, yhteistyökokousten järjestämisen, erityisosaamisen jakamisen sekä kehittämisprojektit. Tehtävät on koottu Excel-taulukkoon, jonka voi tilata itselleen yhteysosoitteesta: marjaterttu.kursu@ely-keskus.fi. 

Kehittämishankkeita maakuntakirjastoissa oli paljon. Moni kirjasto osallistui hankkeisiin, joita veti maakuntakirjasto. Myös muita yhteisiä hankkeita oli, esim. kimpan yhteisiä. Maakuntakirjastojen kehittämisasioissa ei ole luotu yhteistä strategiaa, joten kehittämishankkeet ovat moninaiset. Neljällä maakuntakirjastolla oli maakunnan laajuinen strategia. Lähes kaikki kirjastot toivoivat maakuntakirjastojen olevan alueellisen kehittämisen vetureita. Tärkeimpänä tehtävänä pidettiin täydennyskoulutusta. Kirjastokimppojen tehtävät nähtiin melko lailla samoina.

Selvityksen johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset ovat luettavissa raportissa (s. 159). Toimenpiteeksi ehdotetaan, että selvityksen tulokset otetaan huomioon, kun lakia ja asetuksia uudistetaan. Tässä vaiheessa toimitetaan maakuntakirjastoille ohjeet siitä, miten maakuntakirjastotoimintaa on hyvä toteuttaa. Ehdotetaan myös, että OKM selvittää alueellisen kirjastotoiminnan muutoksia – valtakunnallista toimintaa sekä muuta alueellista yhteistyötä.

Sadun esitys herätti kokousväessä paljon kysymyksiä. Erityisesti toivottiin ohjeita siitä, miten maakuntakirjastotoiminnan ja muun toiminnan rahoitus eritellään ja raportoidaan, koska rahojen käytön osalta raportissa toivottiin tarkempia käytäntöjä. Pohdittiin myös kehittämishankkeiden ja perustoiminnan eroja: onko tarpeen järjestää maakuntakirjaston toimintamäärärahalla hankkeita ja jättää vähemmälle esim. kuljetukset ja maakuntakirjastotoiminnasta vastaavan henkilöstön työpanos. YKN toivoi selkeää ohjeistusta siitä, mikä on hyväksyttävä maakuntakirjastomeno, mikä ei. Satu lupasi viedä terveiset perille.

Keskusteltiin pitkään myös siitä, kuinka alueellinen kirjastokimppatoiminta ja maakuntakirjastotoiminta ovat vaikeasti eroteltavissa ja kuinka niillä alueilla, joissa kimppa toimii muun kuin maakuntakirjaston ympärillä on melko luontevaa, että yhteistyö toimii ensisijaisesti kimpan kesken.

Sadun esitys:
verkkoversio

Sadun esityksessä viitattiin julkaisuun: Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2010. Kirjastotointa ja maakuntakirjastoja käsitellään sivuilla 159 - 172.
verkko-osoite

7. Espoo ja Vantaa YKN:n pysyviksi jäseniksi

Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastot Helsingin kaupunginkirjaston tukemana ehdottivat Yleisten kirjastojen neuvostolle, että ne saisivat pysyvän jäsenyyden neuvostossa ns. suurten kaupunkien edustajina. Espoohan on tähän saakka ollut neuvoston jäsen Uudenmaan maakuntakirjaston edustajana, mutta Itä-Uudenmaan maakunnan lakkauttamisen myötä Uudenmaan maakuntakirjastotoiminnasta vastaa jatkossa Porvoon kaupunginkirjasto ja täten Espoo jäi ilman edustajaa YKN:ssä. Vantaa puolestaan edustaa isoa kaupunginkirjastoa, joka keskimääräistä niukemmin resurssein on kehittänyt palveluitaan menestyksekkäästi. Neuvoston työn kannalta Vantaalla olisi arvokasta kokemusta jaettavana yhteiseen käyttöön.

Neuvosto keskusteli asiasta pitkään. Kukaan ei vastustanut Espoon ja Vantaan mukaan ottamista, hieman vain aprikoitiin, mihin suuren kaupungin asukasmääräraja pitäisi asettaa. Maija Berndtson lisäksi korosti sitä, että on hienoa, jos neuvoston työ koetaan niin tärkeäksi, että halutaan olla mukana vaikuttamassa kirjastoalan keskeisiin linjauksiin. Keskusteluissa tuli myös esille, että vastaavaa muutosta ei tarvita asukasmäärältään pienille kunnille, sillä pienten kirjastojen osuus neuvostossa on jo vankka.

Lopulta päädyttiin siihen, että kirjasto, joka ei ole maakuntakirjasto ja joka toimii kunnassa, jonka asukasmäärä on yli 150 000, on oikeutettu Yleisten kirjastojen neuvoston pysyväksi jäseneksi.

Päätös: Espoon ja Vantaan kirjastot hyväksyttiin Yleisten kirjastojen neuvoston pysyviksi jäseniksi. Neuvoston sihteeri tekee tarvittavat tekstimuutokset sääntöihin.

8. Digitaaliset aineistot ja kirjastot

Neuvoston sihteeri Erkki Lounasvuori alusti kokousväelle kirjastojen tilanteesta digitaalisten aineistojen kohdalla. Kustantajilla on laajat omistus- ja käyttöoikeudet e-aineistoihin ja kirjastojen on vaikea neuvotella tyydyttäviä lainausoikeuksia. Samaa asiaa on pohdittu muuallakin. Kirjastoseura ja Kansalliskirjasto ovat kutsuneet YKN:a neuvottelemaan kirjastojen roolista digitaalisessa jakeluketjussa ja todenneet, että vaikutuskanavan täytyy olla poliittinen: myös elektronisessa ympäristössä on turvattava kansalaisten pääsy tietoon.

Erkki ehdotti, että perustetaan digitaalisiin aineistoihin keskittyvä valtakunnallinen työryhmä ja että Keskuskirjaston nimissä haetaan OKM:ltä avustusta selvityshenkilön palkkaamiseen määräajaksi. Selvitystyössä tulisi selvittää e-kirjojen lainaukseen liittyviä asioita laajalta (rahoitus, FinELibin rooli, kustantajayhteistyö) sekä luoda pohja-aineistoa kansalliselle e-aineistostrategialle. Ehdotusta kannatettiin ja todettiin, että hetki on jo lyönyt: asialla on kiire. Todettiin myös, että kysymys kirjastojen vapaasta lainausoikeudesta on poliittinen. Tässä yhteydessä yhteistyö Kirjastoseuran kanssa on oleellinen.  Lisäksi todettiin, että kirjailijoiden kanssa suoraan on myös syytä neuvotella lainausoikeuksista.

Päätös: Kokous päätti, että YKN:n työvaliokunta perustaa digitaalisiin aineistoihin keskittyvän valtakunnallisen työryhmän. Työryhmän nimissä Keskuskirjasto hakee OKM-rahoitusta. Jos rahoitus onnistuu, niin työryhmä aloittaa toimintansa ja työskentelyn avuksi palkataan päätoiminen selvityshenkilö määräajaksi.

9. Toimintasuunnitelma 2010 - 2011

Neuvoston päivitettyä toimintasuunnitelmaa käytiin läpi osioittain ja osioiden sisällä eri otsikoiden alla olevia asiakokonaisuuksia. Kokouspöytäkirjaan kirjattiin vain niitä asioita, joissa oli tapahtunut muutoksia tai jotka herättivät keskusteluja.

OSIO: VERKON TOIMINTA JA YHTEISTYÖ

Otsikko: IFLA 2012 Suomessa

http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm

Maija Berndtson kertoi Suomen IFLA 2012 -konferenssin järjestelyjen edistymisestä. Juuri nyt IFLA-järjestelyt elävät hiljaisempaa kautta, koska Puerto Ricon 2011 -konferenssin tiedotus ja markkinointi ovat IFLAssa keskeisellä sijalla. Puerto Ricoon suomalaiset järjestävät viralliset tervehdykset Helsingin kaupungilta ja National Committeelta. Puerto Ricoon valmistellaan myös video. Puerto Ricon konferenssiin järjestetään yhteinen matka (hinta 2000 - 3000 euroa). Ilmoittautujille tiedotettiin, että edullisempi konferenssimaksu on voimassa toukokuun alkupuolelle saakka.

Suomen konferenssissa pyritään tuomaan esille omaleimaisuutta, vaikka IFLA järjestäjänä määritteleekin tarkasti konferenssin varsinaiset raamit. Modernia tietotekniikkaa pyritään tuomaan esiin konferenssijärjestelyissä, myös ekologia on yksi merkittävistä teemoista.

Toivottiin ehdotuksia hyvistä puhujista.

Kokousväki tiedusteli, voiko eri puolilla Suomea järjestettäviä satelliittikokouksia mainostaa ennen Puerto Ricon konferenssia. Todettiin, että satelliittikokoukset ovat vapaammin mainostettavissa ja että niihin saa myös vapaammin hankkia omaa rahoitusta.

Kysyttiin myös, milloin IFLA -konferenssin retkikohteista päätetään. Vastauksena kuultiin, että niistä ollaan juuri päättämässä Governing Boardissa. Joka tapauksessa tiedot retkikohteista pitäisi selvitä kesäkuun alun tienoilla.

Toimenpide: seurataan jatkossakin IFLA-valmistelujen etenemistä. 

Otsikko: Kirjastoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt

Keskusteltiin, jäävätkö tämän otsikon alla olevat tärkeät selvitykset ym. liian vähälle huomiolle. Toinen huoli keskustelussa oli se, ettei täältä löydy kaikki kentällä tehdyt selvitykset ja kyselyt. Esille nousi, että olisiko Kirjastot.fi oikea paikka, mihin kaikki tämä aineisto keskitettäisiin.

Toimenpide: neuvoston sihteeri neuvottelee Kirjastot.fi:n kanssa, ovatko he kiinnostuneita asiasta ja jos ovat, niin miten siirto kannattaisi toteuttaa. Samassa yhteydessä voisi myös neuvotella, jos kaikki tämä aineisto kuvattaisiin Linkkikirjastoon.

Kokouksessa ehdotettiin myös, että YKN hakee rahoitusta OKM:ltä asiakasselvitykseen. Tarkoituksena olisi selvittää kirjaston asiakasryhmiä, heidän käyttäytymistään ja pohtia miten kirjastonkäyttö kytkeytyy eri elämäntilanteisiin. Päivi Litmanen-Peitsala Kirjastot.fi:stä esitti, että alkuun olisi tarkoitus tehdä asennetutkimus siitä, mikä on asiakkaiden mielikuva kirjastosta. Tämän selvityksen jälkeen varustaudutaan laajentamaan selvitystä. Kokousväki kertoi, että Kymenlaaksossa on saatu rahaa selvitykseen: Kohtaako kirjasto käyttäjän? Selvityksen tekee Maritta Naumanen. Myös muita asiakaskyselyitä on tekeillä, Päivi lupasi tutustua niihin.

Toimenpide: Päivi Litmanen-Peitsala jatkaa asiakasselvityksen kartoittamista. Neuvoston syksyn kokouksessa tehdään lopullinen päätös rahoituksen hakemisesta. 

Otsikko: Hankerekisteri, Hyvät ja huonot käytännöt, ”Näin me se tehtiin”

Erkki Lounasvuori esitteli Hankerekisteriä. Hankerekisteriin on tarkoitus koota kaikki kirjastoalan hankkeet, hyvät käytännöt ja käytänteet ja toivottavasti myös hankkeet, jotka syystä tai toisesta eivät ole toteutuneet.

Hankerekisterin Drupal-pohjainen sovellusalusta on jo olemassa. Parhaillaan sitä viimeistellään pilotointia varten. Ensi syksystä alkaen kirjastot velvoitetaan viemään Hankerekisteriin kaikki ne hankkeet, joihin on saatu joko OKM:n tai ELY-keskusten rahoitusta. Ennen viemistä kirjaston/henkilön on rekisteröidyttävä Hankerekisterin jäseneksi.

Hankerekisteriin viedään ensimmäiseksi Lapin ELY-keskukselle tulleet kevään 2011 hankeanomukset. Lisäksi Tampere on luvannut pilotoida viemällä Hankerekisteriin muutamia hyviä käytänteitä.

Hankerekisteriin voi tutustua verkko-osoitteessa:

http://hankkeet.kirjastot.fi/hankkeita
(huom! sivustoa päivitetään jatkuvasti ja on aika ajoin suljettu)

Otsikko: Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia

Tuula Haavisto aloitti ehdottamalla, että neuvoston Toimintasuunnitelmaa ja YKN-strategiaa pitäisi lukea rinnakkain. Toimintasuunnitelman nykyinenkin muoto toimii, mutta siitä voisi tulla toimivampi, jos sitä ohjaisi enemmän YKN-strategiassa olevat asiat. Näkökulman voisi vaihtaa käyttäjän näkökulmaksi: mitä käyttäjän hyödyksi on kehitetty tai tulisi kehittää kunkin strategisen päätöksen käytännön toteutuksena.

Toimenpide: Tuula ja Erkki lukevat Toimintasuunnitelman ”YKN-strategialinssien” läpi ja tuovat uuden toimintasuunnitelman ehdolle syksyn 2011 neuvoston kokoukseen.

Suomenkielinen painettu, kirjastohenkilöstölle suunnattu YKN-strategia on jaettu kirjastoihin huhtikuun alussa ja se on otettu hyvin vastaan. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot ovat tulossa painosta juuri näinä päivinä (tulivat Pääsiäisen alla).

YKN-strategia on tarkoitettu vuosille 2011 – 2016, mutta sitä pitää tarkistaa säännöllisesti. Kokouksessa keskusteltiin asiasta ja päädyttiin siihen, että tarkistaminen sujuisi parhaiten strategiaryhmällä, jossa olisi mukana sekä vanhoja että uusia jäseniä.

Päätös: Neuvosto päätti, että uuden strategiaryhmän jäsenet ovat: Tuula Haavisto (vanha), Erkki Lounasvuori (vanha), Virpi Launonen (vanha), Mervi Heikkilä (uusi) sekä Kari Pohjola (uusi)

Otsikko: Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi

Järjestelmäkatsauksessa käytiin läpi Piki-kirjastojen tilanne, Pohjois-Karjalan avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmäselvitys, Kuopion CS Library, Rovaniemellä tehtävä selvitys kaupallisista kirjastojärjestelmistä sekä Varsinais-Suomen tilanne. 

Tuula Haavisto kertoi Piki-kirjastojen joutuneen hankalaan tilanteeseen Auroran käyttöönotossa järjestelmän keskeneräisyyden vuoksi. Se otettiin käyttöön 2010 syksyllä ja hankaluuksia on ollut paljon. Vaikeuksia on ollut sovittaa yhteen Areena, Marc 21 ja Aurora.

PIKI-tietokannassa on vielä siivottavaa ja kaiken kaikkiaan Tuula antoi neuvon, että vaatimusmäärittelyt on syytä tehdä huolella. Ongelmat tulee kartoittaa ja tarvittavat korjaukset listata.

Piki-järjestelmässä tullaan tekemään vielä useita versionpäivityksiä. Toivon mukaan parempaan tilanteeseen päästään jo syksyllä 2011.

Tuulan esitys Aurora ja Piki:
verkkoversio

Ari Mäkiranta esitteli Pohjois-Karjalan avoin kirjasto -projektia, jossa selvitellään, miten suuret resurssit avoimen lähdekoodin järjestelmän sovittaminen suomalaisen kirjaston käyttöön vaatisi. Tutkittavat järjestelmät ovat ainakin Koha ja Evergreen.

Projekti on alkuvaiheessa ja ensimmäisen vaiheen määränpäänä on selvittää, voisiko avoimen koodin järjestelmä soveltua käytettäväksi ja miten isot resurssit sen käyttöön ottaminen sekä ylläpitäminen vaatisivat verrattuna ostettaviin järjestelmiin. Mikäli näistä saadaan positiiviset tulokset, projektia jatketaan. Tavoitteina ovat silloin verkkokirjastoselvitys, aineiston konvertointi järjestelmään sekä pilotointi.

Yhteistyötä tehdään muiden avoimen lähdekoodin järjestelmän tutkijoiden kanssa mm. Hailuodossa sekä muissa pohjoismaissa. Kokouksessa tiedusteltiin aikataulusta, Ari lupasi, että jotain kerrottavaa on jo vuoden 2011 lopussa.

Arin esitys Pohjois-Karjalan avoin kirjasto:
verkkoversio

Kuva: Ari Mäkiranta luennoimassa 15.4.2011 Pasilan kirjasto
Ari Mäkiranta luennoimassa 15.4.2011 Pasilan kirjastossa

Kuopion kirjastotoimenjohtaja Marja Tiittanen-Savolainen kertoi Teknikhusetin asiakasliittymän CS Libraryn käyttöön otosta. Kaikki oli sujunut tähän mennessä todella hyvin, kirjeenvaihto toimittajan kanssa on ollut sujuvaa ja korjaukset saatu nopeassa tahdissa. Sisältö on pääpiirteittäin tehty, ominaisuudet järjestelmässä valmiit, rajapinnat Origoon ja Marc21:n toimivat. Tällä hetkellä Kuopiossa ovat menossa testaukset ja sivut julkistetaan 9.5.

Ritva Nurminoro kertoi, että Rovaniemellä tutkitaan Suomessa käytössä olevien kaupallisten vaihtoehtojen (Aurora, Encore) lisäksi pohjoismaissa käytössä olevia kirjastojärjestelmiä, niiden käyttöönoton ja ylläpidon kustannuksia. Pohjana on vanha, jo suurelta osin toteutunut suunnitelma ottaa koko Lapin alueen kirjastoihin yhteinen järjestelmä.

Rovaniemellä selvitystyön tekijäksi on valittu Leena Kinnunen. Aikataulu kiinnosti kuulijoita. Ritva arveli, että toukokuulla 2012 saadaan kuulla tuloksia.

Ritvan esitys Lapin kirjastohanke:
verkkoversio

Ulla-Maija Maunu kertoi KDK:n sekä Drupal-pohjaisen palvelusivuston yhteensovittamisesta Vaski-kirjastojen alueella. Projekti on edennyt, mutta Primon kohdalla on vielä paljon avoimia kysymyksiä. Drupal-viritys on jo melko pitkällä. KDK:n pilotointi on käynnissä kesäkuun loppuun asti.

Lopuksi keskusteltiin eri järjestelmävaihtoehdoista sekä niiden toimittajista. Todettiin CS Library:n olevan ensimmäistä kertaa Suomen markkinoilla, joten on luonnollista, että yhteistyö sujuu kuin unelma. Toisaalta ymmärrettiin Axiellin ongelmia, toisaalta kuitenkin muistettiin, että ylläpitomaksuilla tulisi saada myös ylläpitoa silloinkin, kun firmalla on suuria toteutuksia meneillään.

Pohdittiin myös sitä, miten helposti kunnan verkkosivuista oikein pääsee irtautumaan: Kuopiossa se onnistui ilmoituksella, joka paikassa asia ei liene yhtä yksinkertainen.

Lisäksi Ulla-Maija Maunu ehdotti, että kirjastojärjestelmäprojektien hallinta keskitettäisiin Kirjastot.fi:n tarjoamaan projektityökaluun http://projektit.kirjastot.fi . Oman projektisivun sekä tunnukset saa Kirjastot.fi-toimituksesta Matti Sarmelalta, matti.sarmela@kirjastot.fi .

Otsikko: Yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa

Kansalliskirjasto koetaan tärkeäksi yhteistyökumppaniksi. Kansalliskirjaston asema puhututtaa tällä hetkellä ja siihen kytkeytyen Varastokirjasto. Yleisten kirjastojen kannalta tärkeätä on, että Varastokirjastoon voi lähettää jatkossakin aineistoja ja että kaukolainaus sieltä säilyy maksuttomana.

Otsikko: Kansallinen Digitaalinen kirjasto –hanke (KDK)

KDK:ssa on tällä hetkellä meneillään uudelleen organisointi, siirrytään kaksiportaiseen hallinnointiin. Yleisillä kirjastoilla tulee jatkossakin olemaan KDK:ssa edustus.

KDK:ta pilotoidaan parhaillaan. Vaski-kirjastot kuuluvat pilotoiviin kirjastoihin. Ulla-Maija Maunu kertoi, että pilotointi jatkuu kesäkuun loppuun asti ja siinä on edetty hyvin. Muut rakenteet Vaskissa ovat pitkällä, 13.6. on kriittinen katselmus, jonka jälkeen Vaski-kirjastot tekevät päätöksen jatkosta omalta osaltaan. Raportti on odotettavissa syksyllä.

Otsikko: Kansallinen yhteisluettelo

Yhteisluetteloraportti on luettavissa Kirjastot.fi-sivulla,
verkko-osoite
 

BTJ aikoo kutsua koolle kokouksen yhteisluettelosta ennen kesäkuun kirjastopäiviä Oulussa.

Erkki Lounasvuori kertoi, että Kansalliskirjastolla on tarkoitus palkata työntekijä vaatimuksena yleisten kirjastojen tietojärjestelmien tunteminen. Paikka on aluksi määräaikainen, vuoden 2012 loppuun asti. Vakinaistaminen riippuu siitä, kuinka paljon yleisiä kirjastoja saadaan mukaan yhteisluetteloon.

Rekrytoinnin jälkeen päästään aloittamaan työt ja testaamaan pilottien kanssa. Pilottikirjastoja tarvitaan vaatimuksena, että kirjastojärjestelmässä on Marc 21 –formaatti käytössä. 

Yhteisluettelon ohjausjärjestelmän suunnittelu on käynnistynyt ja kevään 2011 aikana pyydetään kirjastosektoreita nimeämään edustajansa työryhmiin. Työryhmien työn on suunniteltu alkavan heti syksyllä.

Otsikko: Kirjastoalan etiikkaryhmä

Etiikkaryhmä on saanut työnsä päätökseen ja loppuselvitys on parhaillaan painossa.

Otsikko: Kestävä kehitys kirjastoissa

Erkki Lounasvuori kertoi, että hanke sai OKM-rahoituksen. Varsinaisesti hanke alkaa 1.5.2011 ja kestää 31.12.2012 asti. Hanke on valtakunnallinen ja sitä hallinnoi Keskuskirjasto. Hankkeella on puolipäiväinen suunnittelija Leila Sonkkanen ja osallistujakirjastot ovat: JJR-kirjastot, Kemijärven kaupunginkirjasto, Kotkan kaupunginkirjasto, Kuusamon kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto, Rääkkylän kunnankirjasto, Varkauden kaupunginkirjasto.

Toukokuun alussa järjestetään Helsingissä hankkeen 2-päiväinen kick-off-seminaari. Yksi haaste Kestavä kehitys kirjastoissa -hankkeelle tulee olemaan Suomen IFLA-konferenssi, jonka yksi teemoista on ympäristöasiat.

OSIO: AINEISTON SAATAVUUS

Tämän osion alla ei mikään otsikko herättänyt keskustelua eikä toimenpiteitä.

OSIO: RESURSSIT

Tämän osion alla ei mikään otsikko herättänyt keskustelua eikä toimenpiteitä.

9. Muut asiat

Ulla-Maija Maunu kertoi (kokouksen alussa) syksyllä käynnistyvästä Lukulampun valossa, valtakunnallisesta lukukampanjasta. Lainaus esitteestä: Kutsumme kaikki kirjastot mukaan valaisemaan pimeyttä Lukulampun valolla. Lukulampun valossa on lukuelämysten tuottamisen, kirjoittamisen ja kuuntelemisen hanke, jonka vetovastuussa toimii Turun kaupunginkirjasto. Syksyllä 2011 Lukulampun valossa laajenee valtakunnalliseksi lukemiskampanjaksi, joka huipentuu kaksipäiväiseen päätapahtumaan Kaamosviikonloppuun 11.-12.11.2011.
- Lue koko tiedote

Neuvosto sai sähköpostia Kannuksen kirjastosta:

”Meidän kirjastomme kaukolainojen hoitaja kysyi tässä jokin aika sitten, onko mitään tehtävissä kaukolainasysteemien selkiinnyttämiseksi. Koko järjestelmä on mennyt melko lailla riemun kirjavaksi, kun kirjastot menettelevät näissä asioissa kovin eri tavoilla: joku kirjasto hoitaa kaukolainoja vain tiettyinä viikonpäivinä, jotkut eivät lähetä lainkaan kaukolainoja eivätkä edes vastaa pyyntöihin. Joillakin on rajoitetut palvelut jne.  Joillakin kirjastoilla saattaa olla rajoituksista tai kaukolainaamattomuudesta jotakin tietoa kotisivuillaan, mutta on melkoisen hidasta ruveta siinä tilausvaiheessa tutkimaan eri kirjastojen kotisivuja, kun asiakkaalle pitäisi saada jostakin aineistoa ja kun kerran Frankissa näyttää siltä, että kirja olisi saatavissa ko. kirjastossa. Näiden kaikkien asioiden selvittelyssä palaa melkoinen määrä työaikaa. Ja jos kirjasto, minne pyyntö on lähetetty, ei lähetä lainkaan kaukolainoja eikä edes vastaa pyyntöön millään tavalla, jää pyytävän kirjaston asiakas ilman kirjaa, kun sitä odotellaan turhaan. Olisiko ehkä mahdollista, että sellaisten kirjastojen kokoelmat eivät näkyisi lainkaan Frankissa, jotka eivät lähetä kaukolainoja?

Tuli tässä mieleen, että YKN:llä on muistaakseni joku työryhmä, joka tekee kaukolainaselvitystä. Olisiko tässä sille ryhmälle miettimisen aiheita tai jos muistan väärin tuon ryhmän olemassaolon, niin voiko YKN jollakin tavalla käynnistää tämän asian selkiinnyttämisen?”

Vastaus: Osittain ajan puutteesta kirjettä ei käsitelty tarkasti. Sihteeri vastasi Frank-monihaun osalta, että Frankia käytetään niin moneen tarkoitukseen, ettei sitä voida rajoittaa pelkästään kaukopalvelun apuvälineeksi. Kaukopalvelu on kokenut suuria muutoksia viime vuosina nettikehityksen myötä, mutta se ei suinkaan ole poistunut kirjastojen arkipäivän työstä. Kaukopalveluun on syytä palata ja yrittää neuvoston tuella laatia nykyaikaa vastaavat toimintaohjeet.

Seuraava YKN:n kokous pidetään Espoossa keskiviikkona 14.9.2011.

10. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.50

Tuula Haavisto
puheenjohtaja

Erkki Lounasvuori
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu:

Birgitta Aurén
Ulla-Maija Maunu