Pöytäkirja 1/2010

Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen 1/2010 pöytäkirja

Aika: Torstai 15.4.2010 klo 10.15 - 15.30
Paikka: Pasilan pääkirjaston auditorio

Huom! Kokouksen esitelmät löytyvät osoitteesta:
http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/507

1. Kokouksen avaus

Puheenjohtaja Tuula Haavisto avasi kokouksen klo 10.15.

2. Neuvoston kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten kirjaaminen ja läsnäolijoiden toteaminen

Edellisen kokouksen jälkeen neuvoston kokoonpanossa on tapahtunut seuraavat muutokset: 

  • Kouvolan maakuntakirjasto: Merja Sali on valittu Kouvolan kirjastotoimenjohtajaksi
  • Satakunnan maakunta-alue: Karri Hara on valittu Rauman kirjastopalvelujen johtajaksi
  • Uudenmaan maakunta-alue: Uudet jäsenet, Antti Karhos, Karkkila (varsinainen jäsen), Riitta Rantala, Mäntsälä (varajäsen)

Todettiin Keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen ja alueiden edustajat. Läsnä olivat seuraavat edustajat:

Keskuskirjasto ja maakuntakirjastot

Läsnä: Tuula Haavisto, puheenjohtaja (Tampere), Anna-Maria Soininvaara koko päivän ja Maija Berndtson iltapäivän (Helsinki, Keskuskirjasto), Jaana Tyrni (Espoo), Inkeri Jurvanen (Hämeenlinna), Rebekka Pilppula (Joensuu), Johanna Vesterinen (Jyväskylä), Sirpa Tuomisto (Kokkola), Merja Sali (Kouvola), Hilkka Kotilainen (Kuopio), Marja Malminen (Lahti), Leena Kinnunen (Lapin maakuntakirjasto), Päivi Parviainen (Lappeenranta), Virpi Launonen (Mikkeli), Pirkko Lindberg (Oulu), Asko Hursti (Pori), Terttu Lehtola (Porvoo), Mervi Heikkilä (Seinäjoki), Inkeri Näätsaari (Turku), Birgitta Aurén (Vaasa).

Poissa: Kainuun maakuntakirjaston edustaja

Maakuntakirjastojen alue-edustajat

Läsnä: Marja Huuhtanen (Imatra), Marita Hakala (Lapua), Jaana Sopanen (Joroinen), Tarja Toivonen (Loppi), Eeva-Liisa Kullberg (Kannus), Riitta Rantanen (Laukaa), Airi Halonen (Pyhtää), Tiina Heinänen (Sodankylä/Pelkosenniemi), Eija Saramäki (Pirkkala), Leif Storbjörk (Pietarsaari/Jakobstad), Sinikka Panttila (Kitee), Raija Seppänen (Haukipudas), Eija Kettunen-Hujanen (Suonenjoki), Auli Kemppinen (Nastola), Karri Hara (Rauma), Antti Karhos (Karkkila), Karolina Zilliacus (Kemiönsaari).

Poissa: Itä-Uudenmaan maakunta-alueen ja Kainuun maakunta-alueen edustajat

Sihteeri:

Kokouksen sihteerinä Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta sekä avustajana Nina Granlund Kirjastot.fi:stä.

Lisäksi kokouksessa olivat läsnä: esityslistan kohdat 1-5 ajan Hannu Sulin OPM:stä, klo 13 – 13.30 Gates-säätiön johtaja Deborah Jacobs avustajansa kanssa.

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi, kun läsnä oli yli puolet edustajista. Paikalla oli 36 edustajaa, poissa 3 edustajaa.

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Terttu Lehtola (Porvoo) ja Karri Hara (Rauma). Päätettiin, että pöytäkirjan tarkastajat toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina.

4. Esityslistan hyväksyminen

Esityslistalle lisättiin ennen kohtaa 8 Gates-säätiön johtajan Deborah Jacobsin luento. 

Esityslista hyväksyttiin em. muutoksin.

5. Opetusministeriön terveiset

Esitys verkossa: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/507

Kulttuuriasiainneuvos Hannu Sulin kertoi ajankohtaisista asioista Opetusministeriön näkökulmasta. Hannu Sulin esitteli aluksi tilastoja ja totesi, että Suomen kirjastojen käyttöluvut ovat edelleen huippuluokkaa, vaikka sekä lainojen määrät että kävijöiden määrät ovat huippuvuosista laskeneet johtuen osittain viime aikojen taloudellisesta taantumasta. Tilastojen laskuun vaikuttavat myös aukioloaikojen vähentyminen sekä verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö. Neuvosto keskusteli pitkään tilastoista, erityisesti siitä mitä mitataan ja antavatko mitatut asiat oikean kuvan toiminnasta ja sen arvosta kansalaisille. Lainan määrä kuvastaa ainoastaan yhtä osaa kirjaston toiminnasta. Kansalliskirjaston tuoreen kyselyn mukaan vain n. 30 % kirjaston kävijöistä lainasi kirjastosta mukaansa materiaalia, suurin osa teki jotain muuta. Se, mitä kaikkea muuta kirjastossa tehdään, jää toistaiseksi mittaamatta. Näiden muiden asioiden esiin tuomisella myös tilastoissa saataisiin kuvattua paremmin kirjaston todellista merkitystä.

Keskusteltiin kirjastosta sosiaalisena tilana: kohtaamispaikkana, viihtymispaikkana, kunnan asukkaiden omana tilana. Inkeri Näätsaari Turusta toi esille sen, että syrjäisillä alueilla on nykyisten rajoitettujen aukioloaikojen puitteissa vaikeaa rakentaa tällaista tilaa. Todettiin, että tällaisessa tapauksessa on mahdollista yrittää muunlaista läsnäoloa: kirjastonhoitaja voi jalkautua kouluun ja sairaaloihin ja kotipalvelua voidaan lisätä. Todettiin, että yhteistyö kunnan muiden toimijoiden, esim. nuorisotoimen kanssa, voi olla varsin antoisaa, mutta samalla erittäin haasteellista erilaisten toimintakulttuurien vuoksi. Inkeri Jurvanen Hämeenlinnasta totesi, että koska kuntia on yhdistetty, tiloja myydään ja usein kirjasto onkin ainoa asukkaiden käytössä kunnan tila, joka jää paikkakunnalle. Tässä mielessä säästöt korostavat kirjaston asemaa ja koituvat sen hyväksi.

Keskusteluissa korostui myös se, että yleisillä kirjastoilla voisi olla painokkaampi rooli oman alueen yliopistojen ja amkien tuottaman tiedon jakelussa asiakkailleen.

Hannu jatkoi esittelemällä peruspalveluiden arviointia. Arviointikohteena on maakuntakirjastotoiminta. Arvioinnin pohjalta päätetään erikseen, onko tarvetta nimetä selvityshenkilö alueellisen kirjastotoiminnan kehittämiseksi.

 

Ehdotus uusiksi laatusuosituksiksi jätetään 31.5.2010, jonka jälkeen ne laitetaan verkkoon kommentoitaviksi. Syksyllä laatusuositukset julkaistaan OPM:n julkaisusarjassa suomeksi ja ruotsiksi sekä tiivistelmä englanniksi. Laatusuosituksiin ovat kommentit tervetulleita.

Kirjastolainsäädännön uudistaminen jäänee syksyyn.

6. Avoin tieto (Open data) – Yhdistetty tieto (Linked data)

Avointa ja yhdistettyä tietoa tullaan käsittelemään laajemmin neuvoston syksyn kokouksessa Porissa.

Erkki Lounasvuori kertoi aiheesta alustavasti. Perusajatus avoimessa tiedossa on, että tiedon arvo kasvaa, kun sitä jaetaan avoimesti. Tähtäimenä on, että kaikki julkisin varoin tuotettu tieto saatetaan avoimeksi.

Suomi.fi:ssä kerätään julkishallinnon avoimen datan katalogia osoitteessa: http://data.suomi.fi/ . Kirjastoissa avoimen datan idealla tuotettuja palveluita ovat Tarinoiden Helsinki ja tulossa oleva kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasampo. Tilastotietokannan on alusta alkaen voinut ladata perussisällöltään Exceliin ja jatkossa siihen luodaan myös avoimet rajapinnat.

Yhdistetyn tiedon ideana on se, että avoimeen dataan perustuvat verkkopalvelut voivat rajapintojensa kautta linkittää toistensa tietosisältöjä hakutuloksiin. YKN keskusteli siitä, että kirjastojen aineistotietokannat ovat sellaista materiaalia, jotka avoimina olisivat kiinnostavia. Esim. jos asiakkaiden lainatiedot olisivat ”massatietona” käytettävissä, voitaisiin tarjota asiakkaalle vinkkejä kiinnostavasta kirjallisuudesta muiden lainaajien lainaustietojen perusteella periaatteella ”henkilö, joka on lainannut tämän kirjan, on lainannut myös tämän kirjan. Asiakkaalle voisi myös tarjota lukusuosituksia oman lainaushistorian kautta.

Kansalliskirjastossa valmisteilla olevan yhteisluettelo tullee perustumaan avoimeen dataan. Tuula Haavisto totesi, että toisaalta kaupalliset aineistotietokantaohjelmien toimittajat voivat tässä kohdassa asettaa esteitä.

Lopuksi Erkki listasi muutamia asiaan liittyviä keskeisiä linkkejä:

7. E-kirja ja kirjastot

Esitys verkossa: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/507

Kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara esitteli Helsingin ja Turun kaupunginkirjastojen yhteistä e-kirja ja e-kirjalainauksen liittyvää projektia. Hänellä oli tutustumista varten mukana muutamia e-kirjojen lukulaitteita. Lukulaitteista Anna-Maria totesi, että kehitys on parhaillaan erittäin aktiivista. Malleja tulee koko ajan uudenlaisia. Niihin kannattaa tutustua laitetuottajien sivuilla, e-kirjoja myyvien kirjakauppojen sivuilla sekä Sähkökirja.fi -sivustossa. Uusi mustetekniikka, e-ink, on vaikuttanut suuresti e-kirjojen käytettävyyteen. Luettavuus on huomattavasti parempi ja ratkaisu silmälle ystävällinen. Samoin kosketusnäyttö tuo e-kirjojen käytettävyyteen huomattavan parannuksen.

Helsingin kaupunginkirjastossa e-kirjalainaus alkaa kevään 2010 aikana. Lainattavana on eri e-kirjan lukulaitemalleja. Sisällöt ladataan pääsääntöisesti Gutenbergin sisällöistä, todennäköisesti lainattaessa tiskillä. Espoossa e-kirjalainaus alkoi 11.4. He lainaavat ensisijaisesti lukulaitteita ja opastavat sisällön lataamisen, mutta asiakkaan halutessa he voivat myös ladata sisällön tiskillä. Turku lainaa sekä lukulaitteen että kirjan tiskillä. Sisällöt tyhjätään aina, kun e-kirjanlukulaite palautetaan.

YKN:ssä keskusteltiin lainan käsitteestä e-kirjojen kohdalla. Tällä hetkellä esim. Helmetissä olevat sähköiset kirjat ovat ”kappaleita”, eli niitä voi lainata vain yhdelle henkilölle kerrallaan. Tällainen kappalepohjainen ajatus sähköisen materiaalin kohdalla koetaan keinotekoiseksi. Suureksi ongelmaksi läsnäolijat kokivat sen, että nyt saatavilla olevat tekijänoikeuksista vapaat sisällöt eivät välttämättä houkuttele lainaajia. Kustantajien kanssa on vaikeuksia päästä sopimukseen siitä, millä ehdoilla kirjastot saisivat tekijänoikeuden piirin kuuluvaa kiinnostavaa aineistoa lainattavaksi. Sähköisiä aineistoja ei Ellibsin valikoiman lisäksi ole juuri tarjolla, eli esim. kaunokirjallisuustarjonta puuttuu lähes kokonaan.

Anna-Maria esitteli mahdollisia malleja kirjastojen e-kirjojen maksusopimuksiksi. Tämä asia on kuitenkin vielä aivan auki. Leif Storbjörk kertoi muutamalla sanalla Pietarsaaren kirjalainauksesta. Ruotsinkielisiä sisältöjä on enemmän tarjolla, joten lainattavaakin on enemmän. Lainaus on Pietarsaaressa toiminut hyvin. Kirjasto maksaa 2 euroa per lataus välittäjälle. Malli ei sinänsä sovellu vilkaisutyyppiseen selailuun, mutta Leif kertoi, että lyhyitä makupaloja tarjoamalla voidaan kiertää tämä ongelma. Tuula Haavisto totesi, että yleisten kirjastojen neuvotteluasema on tässä asiassa heikompi kuin esimerkiksi yliopistokirjastojen, jotka usein ovat ainoita toimijoita alallaan. Keskusteltiin myös siitä, että ratkaisut, joissa sisällöt ovat laitevalmistajien panttivankeja eli sisältöjä pystyy lataamaan ainoastaan omasta kaupasta, ovat kirjastojen kannalta epätoivottavia.

Inkeri Näätsaari totesi, että Turussa on havaittu e-kirjojen houkuttelevan nuoria miehiä kirjastoon, sillä etenkin lukulaitteet kiinnostavat.

Helsingin kaupunginkirjasto esittelee e-kirjoja kirjamessuilla. Hankkeesta on tulossa myös loppuraportti

Ohjelman lisäys asialistaan

Esitys verkossa: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/507

Lounaan jälkeen Bill & Melinda Gates säätiöstä Deborah Jacobs saapui kertomaan Gates-säätiön kirjastojen hyödyksi tekemästä työstä ja toiminnasta. Kirjastotoimen johtaja Maija Berndtson esitteli Deborahin yleisten kirjastojen neuvostolle ja kertoi hieman neuvoston toiminnasta vieraalle.

Deborah esitteli mallia, jolla Gates-säätiön Global Libraries Initivative toimii. Gates-säätiön tukea hakevan kirjaston tulee saada kunnaltaan tai valtiolta sitoumus siitä, että he maksavat kirjaston tilat sekä kunnallistekniikan (sähkö, vesi ym.) ja henkilökunnan palkat. Tämä takaa toiminnan jatkuvuuden. Gates-säätiö toimittaa teknologian ja sen käyttökoulutuksen henkilökunnalle. Malli on osoittautunut hyvin toimivaksi. Deborah kertoi Gates-säätiön toimivan tällaisessa työssä monella taholla: esim. Latviassa, Liettuassa, Bulgariassa, Romaniassa, Botswanassa, Ukrainassa, Vietnamissa.

Gates-säätiö haluaa erityisesti painottaa kirjastojen roolia yhteiskunnassa: se antaa kaikille mahdollisuuden tiedon saamiseen ja hallitsemiseen, yhteisöllisyyteen omassa yhteiskunnassa ja sen rajojen ulkopuolelle. Lopuksi katselimme yhdessä videon säätiön toiminnasta.

Lisää tietoa toiminnasta löytyy Bill & Melinda Gates foundationin sivuilta, http://www.gatesfoundation.org

8. Toimintasuunnitelma 2009 – 2010

Toimintasuunnitelmaa käydään läpi kaikissa YKN:n kokouksissa. Ideana on, että neuvosto voi tehdä sinne lisäyksiä ja poistaa asioita, jotka eivät enää ole ajankohtaisia. Alle on kerätty toimintasuunnitelmasta niitä kohtia, joihin tällä kertaa kiinnitettiin huomioita. Osaan niistä vaadittiin myös toimenpiteitä.

OSIO: VERKON TOIMINTA JA YHTEISTYÖ

Otsikko: IFLA 2012 Suomessa

http://conference.ifla.org/past-wlic/2012/ifla78.htm

Tuula Haavisto esitteli uunituoreita Kirjastot.fi:n tuottamia IFLA 2012-sivuja, jotka on rakennettu Suomessa järjestettävän IFLA-kokouksen suunnittelun työkaluksi. Kansainvälinen sivusto tehdään myöhemmin IFLA:ssa. Maija Berndtson kertoi viimeisimpiä kuulumisia: logoa ei ollut vielä valittu, mutta 3 ehdotusta oli jo lähetetty IFLA:an arvioitaviksi. Vapaaehtoistyöstä on kysytty paljon, mutta ei ole vielä päätetty, miten se lopullisesti järjestetään. Malleja tutkitaan Göteborgissa elokuussa 2010, jonne Suomesta lähtee suuri joukko kirjastolaisia. Suomalaisia puhujiakin on Göteborgissa useita.

Toimenpide: seurataan jatkossakin IFLA-valmistelujen etenemistä. 

Otsikko: Kirjastoselvitykset, seutukirjastot, asiakaskyselyt

Kirjastoselvityksistä mainittiin, että Kokkolan alueen kirjastoselvitys on verkossa ja siihen kannattaa tutustua.

Useassa kirjastossa on meneillään palveluverkkoselvityksiä. Tieto näistä haluttiin YKN:n toimintasuunnitelmaan.

Toimenpide: Sihteeri lisää otsikkoon palveluverkkoselvitykset ja kirjastot velvoitettiin ilmoittamaan sihteerille palveluverkkoselvityksistään sitä mukaa kun ne valmistuvat.

Otsikko: Yleisten kirjastojen neuvoston strategia, YKN-strategia

Tuula Haavisto kertoi, että YKN:n päättäjille suunnattu kirjastostrategia on valmistunut. Siitä otettiin 20 000 kappaleen painos ja esitettä on levitetty maakuntakirjastojen kautta kaikkiin yleisiin kirjastoihin päättäjille jaettavaksi. Esitteen mukaan liitetään saatekirje, jota voi käyttää mediatiedotteen pohjana saadakseen paikalliset tiedotusvälineet kiinnostumaan strategiasta. Esitteen pohjalta tehtiin YKN-kokousaamuna haastatteluvideo, jossa Tuula Haavisto kertoi, kuinka strategia syntyi ja mitkä ovat sen päätavoitteet. Video on nähtävissä Kirjastokaistalla: http://www.kirjastokaista.fi

Esitteen kääntäminen ruotsiksi on vireillä, kunhan löydetään sopiva rahoitus.

Tuula esitteli myös strategian esitteen pidempää versiota, jossa on mm. lueteltuna kirjastojen strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät sekä ehdotuksia mittareiksi, jotka korvaisivat pelkkien lainojen laskemisen kirjastotoiminnan kuvastajana.

Toimenpiteet: Tuula Haavisto ja Erkki Lounasvuori laativat strategian levittämiseen liittyvän saatekirjeen ja miettivät, miten jatkossa hoidetaan YKN:lle omaa rahoitusta Keskuskirjaston budjettiin erilaisille neuvoston alaisille valtakunnallisille hankkeille ja työryhmien työskentelyille.

Otsikko: Järjestelmätilanne ja käyttäjäyhteistyön organisointi

Keskustelussa todettiin, että kirjastojärjestelmien tilanteesta ei ollut paljon uutta sanottavaa. Monet kirjastot kilpailuttavat Axiellin Arenan ja CS Libraryn järjestelmät. Pohdittiin myös KDK:n asiakasliittymän asemaa. Asiakasliittymän toimittaja valitaan kesäkuussa 2010 ja asiakasliittymän toimivuutta pilotoidaan Helsingin ja Turun kaupunginkirjastoissa tulevana syksynä.

Helmetissä testataan parhaillaan Encorea, joka on jo toiminnassa monissa Millenium-kirjastoissa maailmalla. Tampereelle on valittu Axiellin Arena-käyttöliittymä ja Aurora-kirjastojärjestelmä. Arenaa testataan siellä parhaillaan, Aurora käyttöönotto siirtyy loppuvuoteen. Lopella on otettu käyttöön Aurora ja aivan ongelmitta asia ei ole sujunut. Samanlaista viestiä saatiin Hämeenlinnasta, jossa on Arena käytössä. Jyväskylässä otetaan Arena käyttöön syksyllä 2010.

Otsikko: Kansallinen yhteisluettelo

Esitys verkossa: http://projektit.kirjastot.fi:3000/documents/show/507

Inkeri Näätsaari kertoi, mitä Yhteistyöluettelotyöryhmä oli kirjannut tärkeimmiksi ominaisuuksiksi yhteisluettelolle yleisten kirjastojen näkökulmasta. Perusasioista ovat vapaa käyttö, kansallinen yhteisluettelo ja avoimet julkiset rajapinnat. Hän totesi myös, että Kansalliskirjaston odotetaan järjestävän luetteloinnin keskitetysti. OPM on myöntänyt rahoituksen Yhteisluetteloryhmän kokoontumisille ja loppuraportin tekemiseen. Tehtävään ehdotetaan Sami Varjoa Vaasasta.

Keskusteltiin siitä, että yhteisluettelon toiminnalle on tärkeää saada kansallinen rahoitus. Jos kunnat joutuvat itse vastaamaan rahoituksesta, on olemassa riski, että halvin tarjous voittaa ja yhteisluettelo jää näiden kuntien osalta toteutumatta.

Pohdittiin luettelointiosastojen asemaa, jos luettelointi keskitetään Kansalliskirjastoon. Todettiin, että muutos ei ehkä ole kovin suuri. Kirjastojen täydennysluettelointi jatkunee samalla tapaa kuin aiemmin BTJ:ltä hankittuihin luettelointitietoihin. Kuitenkin huolta aiheutti, miten nopeus luetteloinnissa pystytään takaamaan.

Toimenpide: YKN:n työvaliokunta nimittää Sami Varjon tekemään Yhteisluetteloryhmän loppuraportin

Otsikko: Marc 21

Todettiin, että Marc21 verkkosivut ovat Kansalliskirjaston verkkosivuilla:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoille/marc-formaatit

Anna Viitanen Turun kaupunginkirjastosta on aloittanut Marc 21 -selvityksen tekemisen yleisten kirjastojen kannalta.

Otsikko: Kirjastokaista (ent. Kuntakanava / Kirjastokanava)

http://www.kirjastokaista.fi

Katsottiin Kirjastokaistan (ent. Kirjastokanava) uutta ulkoasua. Kirjastokaista on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Ohjelmaehdotuksia on paljon ja valmiita videoitakin alkaa olla kiitettävästi tarjolla.

Kirjastokaista on valtakunnallinen mediapalvelu. Kuvauskeikat maakuntiin alkavat tänä keväänä. Tuula Haavisto toivoo kokousväen ottavan yhteyttä Riitta Taarastiin ja tarjota suoraan hänelle ideoita ohjelman tekemiseen.

OSIO: AINEISTON SAATAVUUS

Otsikko: Musiikin saatavuus yleisissä kirjastoissa

Musiikin varastoinnista todettiin, että Varastokirjaston kohdalla asia on auki. Pääkaupunkiseudulla toimii musiikkivarasto, mutta muilta alueiden kannalta yhteisen varaston asia on edelleen ratkaisematta.

OSIO: RESURSSIT

Otsikko: Kirjastopalveluiden tuottavuuden mittaaminen

Huomautettiin, että toimintasuunnitelmaan oli jäänyt sinne kuulumaton lause mittarityöryhmän muistiosta ja sen toimittamisesta OPM:n. 

Toimenpide: Sihteeri poistaa ko. lauseen.

Todettiin, että yleisille kirjastoille valtion budjetissa suunnatut varat olivat taantumasta huolimatta pysyneet melko hyvinä.

9. Muut asiat

  • Pirkko Lindberg kertoi, että Oulussa pidetään kirjastopäivät 8.-10.6. 2011.
  • 17.9.2010 on Suomen kirjastoseuran 100-vuotisjuhla, jota vietetään vuosikokouksen yhteydessä Tampereella.
  • Mervi Heikkilä kertoi, että Seinäjoen kirjaston rakennusprojektin etenemistä voi seurata kirjaston blogissa.
  • Inkeri Näätsaari kertoi, että Turun Kulttuuripääkaupunkihankkeen (2011) yhteydessä on tarkoitus järjestää lukemisen edistämiskampanja ”Pimeyden 876 sävyä” –taidekampanjan yhteydessä. Sille pyritään luomaan valtakunnallista näkyvyyttä sekä rakentamaan yhteistyöverkkoa.
  • Seuraava YKN:n kokous pidetään 22.9. Porissa.

10. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.07.

Tuula Haavisto
puheenjohtaja

Erkki Lounasvuori
sihteeri

Pöytäkirja tarkastettu:

Terttu Lehtola
Karri Hara