Kokouspaikka: Vaasa
Kokousajankohta: 7.-8.5.2025
Tervetulosanat: Sivistystoimenjohtaja Christina Knookala
1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen
Puheenjohtaja Päivi Savinainen avasi kokouksen klo 10:13
Läsnä, pysyvät edustajat:
Katri Vänttinen (Helsinki)
Heli Huotakoski (Hämeenlinna)
Suvi Pirnes-Toivanen (Joensuu)
Seija Laitinen-Kuisma (Jyväskylä)
Susann Forsberg (Kokkola)
Päivi Savinainen (Kuopio)
Salla Palmi-Felin (Lahti)
Marja Huuhtanen (Lappeenranta)
Katja Valjakka (Mikkeli)
Heidi Karhu (Oulu)
Kirsti Länsikallio (Seinäjoki)
Niina Salmenkangas (Tampere), läsnä 7.5.
Rebekka Pilppula (Turku)
Sanna Bondas (Vaasa)
Rauha Maarno (Vantaa)
Poissa, pysyvät edustajat:
Ritva Nyberg (Espoo)
Joni Rahja (Kajaani)
Elina Nikola (Pori)
Selja Kunttu (Kouvola)
Malin Hollmén (Porvoo)
Nina Sipola (Rovaniemi)
Läsnä, maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Karjala: Johanna Oosi (Taipalsaari)
Etelä-Pohjanmaa: Maria Kanervikkoaho (Alajärvi)
Kanta-Häme: Niina Honko (Riihimäki)
Keski-Pohjanmaa: Satu Kinnari (Toholampi)
Keski-Suomi: Johanna Hämäläinen (Keuruu)
Lappi: Noora Mustajoki (Kittilä)
Pirkanmaa: Liisa Nikkilä (Ylöjärvi)
Pohjanmaa: Maria Kronqvist-Berg (Mustasaari)
Pohjois-Karjala: Liisa Mäenpää (Tohmajärvi)
Pohjois-Pohjanmaa: Heikki Lahnaoja (Pyhäjoki)
Pohjois-Savo: Heidi Huhtilainen (Kiuruvesi)
Päijät-Häme: Eija-Liisa Kasesniemi (Padasjoki)
Satakunta: Anni Tormas (Huittinen)
Uusimaa: Milla Kuronen (Hanko)
Varsinais-Suomi: Paula Puikko-Laakso (Kemiönsaari)
Etelä-Savo: Marjut Vainio (Rantasalmi)
Poissa, maakunta-alueiden edustajat:
Etelä-Savo: Tarja Frilander (Pieksämäki), varajäsen Sari Tulla (Kangasniemi)
Kainuu: Aino Ainali (Kuhmo), varajäsen Anita Aho (Sotkamo)
Kymenlaakso: Evan Seppä (Pyhtää), varajäsen Sanna Heinonen (Kotka)
Läsnä:
Puhujat: Annastiina Louhisalmi (Kansalliskirjasto), Hanna Martikainen (Jyväskylän kaupunki, kirjastopalvelut), Juha Manninen (Suomen kirjastoseura), projektipäällikkö Laura Kivimäki (Seinäjoen kaupunginkirjasto), Anneli Ketonen.
VAKEn edustajat: Matti Sarmela, Aija Laine
Sihteerit: Anna Pakka (Vaasan kulttuuri- ja kirjastopalvelut), Minna Rinta-Valkama (Vaasan kulttuuri- ja kirjastopalvelut)
Teams, puhujat:
Kulttuuriasiainneuvos Leena Toivonen (OKM), kirjastonjohtaja Daniel Forsman (Tukholman kaupunginkirjasto), Pirkko Lindberg.
2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja esityslistan hyväksyminen
Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Esityslistaan tehtiin seuraavat muutokset: Juha Mannisen puheenvuoron otsikko 8.5. on Lukutaitotyösuositus. 7.5. Paneelikeskustelussa Kirjastot tapahtuma-areenana keskustelijat ovat aiemmin ilmoitetut, mutta vetäjänä toimii Anni Tormas.
3. Edustusvalinnat kirjastoalan työryhmiin ja lausunnot
Päivi Savinainen ilmoitti, että lausuntopyyntöjä ei ole saapunut edellisen kokouksen jälkeen.
Savinainen kertoi, että YKN-syyskokous 2024 valitsi Kansalliskirjaston Finto-palvelun ohjausryhmään jäseneksi Marjut Puomisen ja varajäseneksi Leena Vainikaisen. Marjut Puominen on kuitenkin estynyt, jonka vuoksi työvaliokunta piti sähköpostikokouksen (19.11.2024) ja valitsi jäseneksi Kaisa Hypenin. Varajäsen säilyi ennallaan eli varajäsenyyttä hoitaa Leena Vainikainen.
4. Digime-viitearkkitehtuuri ja Finnan kehittäminen, kehittämispäällikkö Matti Sarmela, VAKE
Sarmela esitteli ensin KDK kokonaisarkkitehtuuria. Lähes kaikilla yleisillä kirjastoilla on nykyisin verkkokirjastona Finna, jonka pohjana on KDK arkkitehtuurityö. OKM käynnisti viime syksynä viitearkkitehtuurihankeen, joka on maailmanlaajuisestikin harvinainen. Viitearkkitehtuuri kattaa OKM:n hallinnonalan kirjastot, arkistot ja museot sekä muut kulttuuriperintöaineistoja hallinnoivat organisaatiot. Viitearkkitehtuurissa otetaan kantaa periaatteelliseen ja käsitteelliseen tasoon, joka vahvistaa organisaatioiden kykyä hahmottaa digitaalisia sisältöjä. Viitearkkitehtuurin julkinen kommentointikierros on avoinna 9.-21.5.
Sarmela esitteli Digitaalisen kulttuuriperinnön arvoketjua visuaalisesti. Yleisten kirjastojen näkökulmasta keskeisimpiä elementtejä on Finna. Metatietotuotannon kansallinen järkeistäminen on pohdinnassa. Myös tekoälyn merkitys kulttuuriperinnön hallintaan tulee olemaan suurta ja tämän hyödyntämistä pitää linjata ja suunnitella pidemmälle. Digime-esityksen jälkeisessä keskustelussa tuotiin esiin kannatusta ja luottamusta hankkeeseen sekä Sarmelan työhön siinä. Keskustelussa nousi esiin myös metatiedon ja kulttuuriperinnön turvaamisen tärkeys, joka vaatii myös rahoitusta.
Sarmela kertoi toisena aiheenaan Finnan kehittämisestä ja Finnan ohjausryhmän tehtävistä. Ohjausryhmä on keskeinen verkosto, joka ottaa kantaa asioihin ja yhteistyö siinä on mielenkiintoista ja toimivaa. Uusi ohjausryhmä aloitti toimintansa, kausi on 2025-2028.
Sarmela esitteli Finnan käyttäjäkyselyn 2025 tuloksia. Yleisistä kirjastoista vastattiin paljon (45 171 vastausta) ja vastauksista nousi esiin mm. se, että suurin osa vastaajista (74%) käyttää hakupalvelua mobiililaitteella.
Uuteen Finna visioon ollaan siirtymässä kaudelle 2025-2028. Perustehtävän lisäksi Finna visiossa on kolme painopistettä: tarjoamme erinomaisen käyttökokemuksen, kehittämme älykkäitä tapoja löytää tietoa ja edistämme aineistojen hyödyntämistä datana. Panoksia laitetaan perustehtävän toteutukseen ja tämä vaatii merkittävän osan resursseista. Tiukentuva talous vaikuttaa palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen ja osa vision tavoitteista vaatisi erillistä rahoitusta. Myös osa kehityshankkeista edellyttää rahoituspäätöksien varmentamista.
E-kirjaston integroiminen Finnaan on tulossa. Ensimmäisessä vaiheessa E-kirjaston metatiedot viedään Finnan indeksiin, viimeinen vaihe toteutumassa 2026. Finnaan on tulossa älykäs tiedonhaku, jos tähän saadaan rahoitusta. 2026 on käynnistymässä hakuavustimen tuotantopilotti.
Finna esityksen jälkeisessä keskustelussa pidettiin positiivisena sitä, että alkaa erilaisia kehittämishankkeita. Kansalliskirjaston toivottiin viestivät avoimemmin hankkeiden aikatauluista ja tuotantoversioiden julkaisuajankohdista. Osallistumiskynnystä Finnan kehittämistyöhön voisi myös jotenkin madaltaa, jolloin pienkehitystä voisi tapahtua nopeammin.
Matti Sarmelan esitys.
5. Kirjastot tapahtuma-areenana
Millä tavoin kirjastot tarjoavat alustan yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen vuorovaikutukseen. Paneelikeskustelu. Keskustelemassa kirjastopalvelujohtaja Katri Vänttinen (Helsinki), kirjastopalvelujohtaja, Niina Salmenkangas (Tampere), kirjastotoimenjohtaja Heli Huotakoski (Hämeenlinna), toiminnanjohtaja Juha Manninen (Suomen kirjastoseura). Kirjastonjohtaja Nina Sipola (Rovaniemi) ei päässyt kokoukseen, joten kirjastopäällikkö Anni Tormas (Huittinen) toimi paneelin vetäjänä.
Paneelin aihe oli hyvin ajankohtainen. Samaan teemaan liittyi myöhemmin myös kirjastonhoitaja Daniel Forsmanin (Tukholman kaupunginkirjasto) puheenvuoro. Keskustelussa nousivat esiin tapahtumien ilot ja haasteet. Kirjasto tapahtuma-areenana on kohtalaisen uusi konsepti, josta on levitettävä tietoa. Kaikille avoimena paikkana kirjasto mahdollistaa tapahtumat, kohtaamiset ja yhteiskunnalliset keskustelut, mutta törmäyksiä ja hässäkkää voi tulla. Tarvitaan tapahtumaperiaatteita ja oman aktiivisen toimijuuden määrittelyä. Kirjasto ei tee tapahtumaa yhteistyökumppanin puolesta. Viimeaikaiset tapahtumat lukupiirien kanssa ovat saaneet kirjastot varovaisiksi, mutta toisaalta lisänneet tietoisuuttaa kirjastosta tapahtuma-areenana. Kirjaston henkilökunnan on pysyttävä maltillisena eikä mennä konfliktien osapuoleksi.
Puheenjohtaja Päivi Savinainen tiivisti vilkkaasta keskustelusta seuraavan johtopäätöksen: Tukeudutaan kirjastolakiin, järjestyslakiin ja käyttösääntöihin. Kirjasto on kaikkien yhteinen paikka, jossa opetellaan sietämään toisiamme ja jossa kirjasto tukee positiivista demokratiakehitystä ja kaikkien näkemysten sopuisaa rinnakkaiseloa ja kaikkien asiakkaiden viihtyvyyttä.
6. OKM:n ajankohtaiset, kulttuuriasiainneuvos Leena Toivonen
Talous: Julkisen talouden suunnitelma on tehty tuleville vuosille sekä siihen sisältyvä valtiontalouden kehyspäätös. Budjettivalmistelu jatkuu ja talousarvio vahvistetaan eduskunnassa loppuvuodesta. Avustushaut vuodelle 2026 haetaan uudessa haeavustuksia.fi palvelussa. Vanha sähköinen asiointipalvelu suljetaan 15.6.26 ja tätä ennen sieltä voi ottaa omatoimisesti talteen aikaisempia hakuja.
AKE-selvityksen tulokset: Tuloksista on ilmestynyt julkaisu ja selvityksen jatkotoimia on pohdittu OKM:n ja AVI:en kesken. Selvityksessä on myös kehittämisehdotuksia yhteisiksi tavoitteiksi ja kansalliseen koordinointiin. AKE-toimintaan tarvittaisiin yhteisiä seurantamittareita ja myös alueiden välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa. OKM järjestää toukokuussa keskusteluita AKE-kirjastojen kanssa.
Kulttuuripoliittinen selonteko: Selonteko on hallitusohjelman mukainen, eduskunnan käsittelyssä ja seuraavaksi lähdetään pohtimaan toimeenpanosuunnitelmaa. Selonteossa on neljä pitkän aikavälin tavoitetta sekä toimenpide-ehdotukset niiden saavuttamiseksi. Syksyllä on tulossa työpajoja ja keskusteluita toimenpidekokonaisuuksittain, mukana selonteossa tunnistetut keskeiset vastuutahot. Syksyllä toimeenpanosuunnitelma myös viimeistellään ja julkaistaan.
Tilastot 2024: Kirjastojen tilastot näyttävät hyviltä, kaikki keskeiset kirjaston käytön mittarit ovat noususuuntaisia. Painettujen kirjojen lainaus on noussut 4 %, kirjastokäynneissä 6 % nousu. Haasteena kirjahankintojen sekä kirjastoautojen määrän väheneminen. Kuntien yhteisen E-kirjaston piirissä on jo n. 85 % Suomessa asuvista.
Euroopan komission kirjastojen työryhmätyö, Building Bridges OMC: Työryhmä tarkastelee kirjastojen roolia osana eurooppalaista kulttuurin työsuunnitelmaa 2023-2026. Suomesta mukana OKM:n nimeämänä edustajana Anu Ojaranta.
Sivistyshallinnon uudistustyö: Sivistyshallinnon toiminta tiivistetään viiteen virastoon, joita ovat Opetushallitus, Kansallisarkisto (toimintaan yhdistetään Saavutettavuuskirjasto Celia ja Varastokirjasto), Museovirasto, Taide- ja kulttuurivirasto sekä Suomen Akatemia. Uudet virastot aloittavat toimintansa 2026 alussa.
Lupa- ja valvontavirasto on uusi valtakunnallinen ja monialainen keskushallintoviranomainen. Virastossa on viisi toimialaa ja kirjastoasiat kuuluvat varhaiskasvatus, koulutus ja kulttuuri -toimialan tehtäviin. Kirjastolakiin on tulossa muutoksia tämän vuoksi ja pykälistä poistetaan aluehallintovirastoja koskevat määritelmät.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa kysyttiin, vaihtuvatko kirjastojen nykyiset AVI yhteyshenkilöt? Toivonen kertoi, että vaikka kyseessä on valtakunnallinen organisaatio, tietynlainen alueellisuus tulee säilymään. Toivoselta kysyttiin kirjastoautotilanteesta ja siitä, onko tulossa uutta avustushakua kirjastoautojen hankintaan. Toivonen kertoi, että kirjastoautot mainitaan hallitusohjelmassa mutta varsinaista rahoitusta tähän ei ole osoitettu. Asiaa pidetään kuitenkin esillä. Kirjastoautoista huomautettiin vielä, että sähköautot eivät ole käytännön syistä toimivia kaikilla kirjastoilla (etäisyys, tilat), joten tämä näkökulma toivotaan huomioitavan mahdollisia avustuksia myönnettäessä.
Leena Toivosen esitys.
7. Hanke-esittely: Minun kieleni, kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtaja Sanna Bondas, Vaasan kaupunginkirjasto
Sanna Bondas esitteli hanketta Minun kieleni – lukemisen edistämistä maahanmuuttajalasten ja –nuorten kanssa. Hanke toteutettiin Vaasan kaupunginkirjastossa 1.9.2022-31.12.2023. Hanke toteutettiin Aluehallintoviraston 20 000 euron avustuksella. Projektikoordinaattorina toimi Ivonne Ramirez.
Hankkeen tavoitteena oli
- Edistää maahanmuuttajaoppilaiden lukemista heidän omalla äidinkielellään
- Huomioida lukutaitotyössä eri kieliryhmät
- Tukea koteja ja kasvuyhteisöjä lukemaan lapsille
- Tehdä kirjasto tutuksi paikaksi ja luontevaksi palveluksi maahanmuuttajaoppilaille ja heidän perheilleen
Hankkeen aikana osoittautui, että maahanmuuttajien lähkökohdat ja taustat ovat hyvin erilaisia. Heidän integroitumisensa on eri vaiheessa ja on erotettava käsitteet “mother tongue” ja “heritage tongue”. “Heritage tongue” on kieli, jota lapsi ymmärtää ja puhuu, mutta jolla hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa.
Hankkeen alussa kontaktoitiin oman kielen opettajia (arabia ja venäjä) ja eri kieliyhteisöjä (mm. arabia, kiina, vietnam, englanti, romania, hindi, bengali, marathi, tamili). Yhteistyötä tehtiin myös Vaas Spouse Programmen ja kansainvälisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Onkilahden yhtenäiskoulun valmistavan kanssa oli useita tapaamisia.
Hankkeen aikana kokoontui kaksi venäjänkielistä ryhmää, yksi arabiankielinen ryhmä ja monikielinen ryhmä. Niiden lisäksi kokoontui avoin ryhmä. Kirjastossa järjestettiin työpajoja, joissa oli (kirjoihin liittyvää) askartelua, ääneen lukemista ja omatoimista lukemista. Tärkeä huomio oli, että työpajoissa tuli olla paljon muutakin sisältöä kuin vain lukemiseen/kirjoihin liittyvää, jotta lapset innostuivat osallistumaan.
Monikielistä kirjastoa hyödynnettiin tilaamalla kirjapaketteja.Kirjastosta paikkana ja palveluna kuvattiin lyhyt videoesittely yhteensä 21 kielellä. Mukana oli useita vapaaehtoisia.
Hankkeen aikana tehtyjä havaintoja:
- On tärkeää löytää oikeat yhteistyötahot
- Tarvitaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, joihin samaistua
- Osaamattomuus voi hävettää kirjastoon tulijaa
- Tietämättömyys kirjaston maksuttomuudesta
- Puskaradion voima: perheet kutsuvat perheitä
- Perustuvatko palvelumme ja tarjontamme tietoon, oletuksiin vai ennakkoluuloihin?
- Tarvitaan lisää henkilökunnan koulutusta erilaisuuden kohtaamisesta
- Osallistutaan siellä, missä ihmiset ovat -> liikkuva kirjasto
- Ei tuputeta “pelkkää” lukemista ja kirjoja, vaan monipuolista tekemisen kirjoa
- Muunkielisen kirjallisuuden hankintamäärät ovat vähäisiä
8. Policies for open and safe library programming – cautionary examples and best practices from Stockholm public libraries, kirjastonjohtaja Daniel Forsman, Tukholman kaupunginkirjasto
Tapahtumien merkitys kasvaa Tukholman kaupunginkirjastossa. Tapahtumat ovat onnistuneita, mutta myös ongelmia kohdataan ja opitaan kantapään kautta.
Tukholman alueella on miljoona asukasta. Kirjaston 50 toimipistettä sijoittuvat kaupunkiin metrokarttaa seuraten. Noin 40 kirjastossa järjestetään tapahtumia. Tukholma on jaettu alueisiin, joista jokaisella on yksi isompi kirjasto. Kirjastoissa oli vuonna 2024 aikana kävijöitä 4,5 miljoonaa ja lainoja kertyi 3,9 miljoonaa. Aktiivisten nimikkeiden (lainattu viimeisen 12 kuukauden aikana) määrää pyritään lisäämään.
Vuonna 2024 Tukholman kirjastoissa järjestettiin 10 586 tapahtumaa, joihin osallistui 133 798 kävijää. Useimmat kävijät tulevat kirjastoon muusta syystä kuin tapahtumien takia, mutta henkilökunnan aikaa kuluu koko ajan enemmän tapahtumien järjestämiseen. Useimmat tapahtumat järjestetään lapsille ja nuorille. 13-18 -vuotiaiden osuus tapahtumiin osallistujista on vain 5 %. Tälle ikäryhmälle ja erityisesti pojille tarvitaan lisää tapahtumia.
Tukholman kaupunginkirjastossa on todettu, että tapahtumien järjestämiseen tarvitaan oma organisaatio. Vastuu tapahtuman järjestämisestä ei voi olla yksittäisellä kirjaston työntekijällä. Kirjastojen pitää olla turvallisia paikkoja, joihin kaikki ovat tervetulleita.
Ruotsin kirjastolain mukaan kirjaston tehtävänä on edistää sananvapautta ja demokratiaa. Tukholman kaupunginkirjastossa työskentelee Cental program coordinator (central producer), joka tekee yhteistyötä paikallisten koordinaattoreiden kanssa. Tapahtumien järjestämisessä on mukana paljon erilaisia verkostoja.
Tapahtumatuotantoa varten Tukholman kaupunginkirjastossa on järjestetty koulutusta ja laadittu sääntöjä ja toimintaperiaatteita, jotka koskevat mm. tapahtuman päävastuullista järjestäjää, maksettavia palkkiota, viestintää, julisteita ym. Kirjastotilan käyttämisestä on laadittu ohjeet. Henkilökuntaa on koulutettu toimimaan polarisoituneessa yhteiskunnassa. Vuonna 2026 Ruotsissa järjestetään eduskuntavaalit, keskusteluilmapiirin ennakoidaan olevan haasteellinen. Kirjaston henkilökunnan on oltava puolueettomia, koska he ovat kaupungin edustajia.
Daniel Forsman korosti johtajien kouluttamisen ja henkilökunnan kanssa käytävien keskustelujen merkitystä. Kriisitilanteista kannattaa ottaa opiksi.
9. E-aineistojen tulevaisuus kirjastojen tarjonnassa, palvelupäällikkö Annastiina Louhisalmi
Kommenttipuheenvuoro kotimaisista sanomalehdistä, palvelupäällikkö Hanna Martikainen Jyväskylän kaupunginkirjasto
Louhisalmi kertoi ensin yleisesti e-aineistoista kirjastokäytössä; mitä e-aineisto on ja miten sitä voi lainata. Tällä hetkellä toimitaan täysin liiketoiminnan ehdoilla. E-kirjastossa halutaan kehittää nykyisiä toimintamalleja ja yhteistyötapoja sellaisiksi, jotka olisivat sopivampia kustantajille, kirjailijoille ja kirjastoille.
Suomessa lukuaikapalveluilla on hyvin vahva asema ja niiden liiketoimintamalli eroaa paljon kirjastoista. Äänikirjat dominoivat sekä e-kirjastossa, että kaupallisissa palveluissa. Käytännössä Suomessa on nykyisin kaksi pääkustantajaa, jotka omistavat myös lukuaikapalveluita.
Aineistojen saatavuus on parantunut merkittävästi alkutilanteesta sillä kaikki kotimaiset kustantajat tarjoavat aineistoa e-kirjastoon edes jollain tasolla. Ensimmäisen vuoden käyttödata on auttanut hinnoittelussa, ja hintatasosta on käyty paljon keskustelua. Sanomalehtikustantajat eivät ole tällä hetkellä kiinnostuneita tarjoamaan lehtiä etäkäyttöön e-kirjastolle. Laaja sanomalehtien etäkäyttö olisi tavallaan liian hyvä palvelu; kustannukset nousisivat todennäköisesti liian korkealle tai olisivat vastoin lehtikentän omia toimintoja. Melkein kaikki aikakauslehtikustantajat puolestaan ovat mukana e-kirjastossa mutta hekin seuraavat tarkasti dataa liiketoiminnan näkökulmasta.
E-kirjaston aineistosopimukset ovat voimassa kevääseen 2026 + 1+1 optiovuotta. Ohjausryhmä suosittelee ottamaan ensimmäisen optiovuoden käyttöön kaikkien sopimusten osalta. Uusista aineistoista päättää ohjausryhmä, uusien aineistojen ottaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ennen vuotta 2027 sopimusteknisistä syistä.
Tulevaisuuden toiveissa on saada kotimaisen aineiston osalta toimimaan samanlainen hankintaportaali kuin kirjapuolella on. Ulkomaisen aineiston kanssa tarvitaan todennäköisesti aina välittäjä, sopimusneuvottelut ovat muuten liian iso urakka. Mahdollisia uusia aineistotyyppejä e-kirjastossa ovat ulkomaiset lehdet ja elokuvat. PressReaderin Finelib sopimus päättyy vuoden 2026 lopussa. Cineastin FinElib sopimus päättyy marraskuussa 2027. FinElibin kautta hankittavissa aineistoissa yksittäinen kunta voi päättää hankkiiko jotain aineistoa vai ei, kun taas e-kirjaston kokoelma ja hinta on kaikille mukaan liittyneille kunnille sama. FinElibin toimintaa rahoittaa OKM ja jäsenet maksavat tilaamastaan aineistosta. E-kirjaston rahoitus tulee täysin kunnilta.
Yleisten kirjastojen digipalvelukysely on suoritettu kahden vuoden välein vuodesta 2013. Uusimman kyselyn tuloksista on tulossa webinaari 10.6.
Tulevaisuudessa e-kirjastossa on edessä vaikeita päätöksiä. Kun on yksi yhteinen kokoelma, kaikkia tyydyttävä päätös hankittavasta aineistosta voi olla vaikeaa saavuttaa. Keskustelua tulee käydä ainakin siitä, mitä on perustason e-palvelu ja mitä pitäisi hoitaa alueellisesti. Oma kysymyksensä on se, kuinka paljon kunnat voivat panostaa e-kirjastoon, jos uudet palvelut nostavat sen hintaa.
Hanna Martikainen kertoi, että e-sanomalehtien hankinta ja hinnoittelu on ollut kirjastokentällä keskustelunaiheena jo useita vuosia. Kirjastoilla on tällä hetkellä omia kimppa- ja kuntakohtaisia sopimuksia e-lehtien hankintaan, ja Suomessa toimii käytännössä vain yksi palveluntarjoaja ilman kilpailijoita. Martikainen esitti, että lehtitilauksia voidaan jatkossakin hoitaa nykyiseen tapaan omilla sopimuksilla mutta vaihtoehtona voisi olla hankintayhteistyön suunnittelu. Martikainen ehdotti, että kirjastoalalla käynnistettäisiin FinElibin vetämä markkinavuoropuhelu, jonka avulla palveluntarjoajille saataisiin paremmin näkyväksi myös kirjastokentän koko ja aineistomäärärahojen suuruus. Mikäli ehdotusta halutaan viedä eteenpäin, asia voidaan ottaa käsittelyyn jo kesäkuussa 2025.
Martikaisen puheenvuoron jälkeen käydyssä keskustelussa markkinavuoropuhelun käynnistämistä kannatettiin sillä useimpien mielestä nykyinen hinnoittelu ja sopimukset eivät ole toimivia. Samalla todettiin, että sitoutuminen mahdolliseen hankintaan täytyy voida tehdä myöhemmin, koska kuntabyrokratiaan menee aikaa. Asiasta järjestettiin äänestys, jonka tuloksena päätettiin ilmaista FinElibille kiinnostus markkinavuoropuhelun aloittamiseen. Perusteluna tälle on tarve saada käyttöön monipuolista aineistoa joustavasti. Martikainen laatii kesäkuun ohjausryhmää varten tarkemmat perustelut esitykselle.
Annastiina Louhisalmen esitys.
Hanna Martikaisen esitys.
10. Kokouspäivän päätös ja ohjeet iltaan
11. Lukutaitotyösuositus, toiminnanjohtaja Juha Manninen, Suomen Kirjastoseura
Juha Manninen esitteli lukutaitotyösuositusta yleisille kirjastoille sekä Kirjastoseuran Kirjaston lukuaskel –hanketta. Lukutaitotyösuosituksen syntyyn ovat vaikuttaneet kirjastokentältä tulleet toiveet ja Aluehallintoviraston kanssa peruspalvelujen arvioinnista käydyt keskustelut. Kirjastoseuran fiktioryhmä on valmistellut lukutaitotyösuosituksen. Lukutaitotyösuositus perustuu kansalliseen lukutaitostrategiaan 2030.
Lukutaitotyö on eri asia kuin lukemisen edistäminen. Kirjastolaissa lukemisen edistäminen ja ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat eri tehtäviä. Haasteellista on, että samanniminen toiminto voi olla joko lukemisen edistämistä tai lukutaitotyötä.
Lukutaitotyösuosituksen tavoitteena on jalkauttaa kirjastojen arkeen lukutaitotyö, joka kattaa kaikki väestöryhmät. Oleellista lukutaitotyössä on sidosryhmäyhteistyö. Lukutaitotyö on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä ja sitä tehdään olemassa olevan osaamisen pohjalta. Lukutaitotyö kiinnitetään yleisten kirjastojen tehtävään, kansalliseen lukutaitostrategiaan, AVIn asettamiin tavoitteisiin, AKE toimintaan, kunnan ja kirjaston strategiaan tai toimintasuunnitelmaan ja kirjastoammattilaisten työnkuvaan.
Kirjaston lukuaskel –hankkeen tavoitteena on:
- Löytää kyselyn kautta kirjastot, joilla on jo oma lukutaitostrategia.
- Kehittää työpaja kirjastojen lukutaitotyöstrategian tekemisen tueksi ja testata sitä kirjastojen kanssa.
- Luoda työpajojen pohjalta työkalupakki, jossa on ohjeita ja esimerkkejä kirjaston lukutaitostrategian laatimiseen.
- Määrittää kansallinen minimitaso kirjastojen lukutaitotyölle ja lukutaitotyön portaat erikokoisille kirjastoille.
- Määrittää kirjastojen lukutaitotyöstrategioissa kohderyhmät siten, että esim. aikuisille, maahanmuuttajille tai erityistä lukutaitotukea tarvitseville kohdennettu lukutaitotyö ei jää katveeseen kirjaston arjessa.
- Tukea paikallisten lukutaitotoimijoiden yhteistyötä ja nivoa kirjastojen lukutaitotyö osaksi kuntien yhteisiä strategioita.
- Saada kirjaston tekemä lukutaitotyö kirjatuksi tarpeellisiin kunnan asiakirjoihin (Lukeva kunta).
Kirjaston lukuaskel -hankkeen kohderyhmänä ovat kirjastojen henkilökunta ja lukutaitotyötä tekevät ammattilaiset sekä lukutaitotyön sidosryhmät ja paikalliset toimijat kuten kunnat, oppilaitokset ja järjestöt. Hankkeen toteutus on alkanut tiedonkeruulla. Kaikille kirjastoille on lähetetty kysely omasta lukutaitostrategiasta ja lukutaitotyön käytännöistä. Kyselyn jälkeen valitaan alueellisesti kattavasti työpajapaikkakuntakirjastot. 26 kirjastoa on jo ilmoittanut halukkuutensa. Työpajoja järjestetään alueilla, joilta puuttuu lukutaitostrategia.
Hankkeen seuraavassa vaiheessa luodaan työkalupakki ja lukutaitotyön portaat työpajojen pohjalta. Laaditaan ohjeet ja suositukset esimerkkeineen. Erikokoisille kirjastoille määritellään lukutaitotyön minimitasot ja luodaan lukutaitotyön portaat. Kirjastoseuran fiktioryhmä valmistelee minimitasot ja portaat ja ne lähetetään kommenttikierrokselle kirjastoihin. Työpajojen päätyttyä luodaan sidosryhmäyhteistyö, joka jatkuu hankkeen loppuun saakka. Sidosryhmien kanssa kannattaa tehdä sopimus: esim. järjestö sitoutuu kontaktoimaan asiakkaat. Anna Kippola Raahen kaupunginkirjastosta käynnistää hankkeen.
Esityksen jälkeisessä keskustelussa tuotiin esille, että ei ole itsestään selvää, että lukutaitotyö on eri asia kuin lukemisen edistäminen. Termiä “lukutaitotyö” kiitettiin, sitä voi käyttää myös tasopalkkajärjestelmän käyttöönotossa. Todettiin, että nyt on hyvä aika lukutaitotyölle, koska kirjaston puolesta joudutaan puhumaan voimakkaasti. Todettiin myös, että kirjaston henkilökunnan ei tarvitse revetä peruslukutaidon opettajiksi, vaan tavoitteena on tehdä näkyväksi mitä kirjastossa jo tehdään. Kirjastoseuran hankkeen tuki on merkittävä erityisesti pienille kunnille, se tuo näkyvyyttä kirjastoille. Puheenjohtaja Päivi Savinainen muistutti, että kunnassa vain kirjasto hankkii aineistoa. Oulun AKE tekee vuosina 2025-2026 kirjastoille itsearviointikehikon, joka tulee kaikkien kirjastojen käyttöön.
Juha Mannisen esitys.
12. Suunta-asiakirjan viimeistely, YKN:n työvaliokunta esittelee työpajojen pohjalta tehdyn lopputuloksen.
Työvaliokunta on kokoontunut useamman kerran valmistelemaan Yleisten kirjastojen Suunta 2026-2030 asiakirjaa. YKN:n kokouksissa on järjestetty työpajoja. Tavoitteena on ollut hissipuheen kaltainen asiakirja.
Työvaliokunta esitteli Suunta-asiakirjan ja siitä käytiin vilkasta keskustelua. Työvaliokunnan tekemää työtä kiiteltiin. Asiakirja pohjautuu edelliseen Suunta-asiakirjaan.
Keskusteltiin kirjaston tehtävän selkeyttämisestä ja erityisesti selkeyttäminen-sanasta: onko se jarruttava ja antaako kuvan, että kirjaston tehtävä ei ole selkeä. Ehdotettiin muotoiluja: Pidämme kirjaston ydintehtävän selkeänä. / Luotamme kirjaston ydintehtävään.
Asiakirjaan toivottiin mukaan resursseja ja hyvinvoinnin edistämistä. Keskusteltiin myös, että kenelle asiakirjalla viestitään. Päivi Savinainen kuvasi asiakirjaa kirjastolaisten selkärangaksi ja ehdotti erikseen laadittavaa päättäjäversiota.
Aija Laine kirjasi keskustelua ja muutosehdotuksia. Tiivistetään tekstiä. Otetaan mukaan aineistot, resurssit ja hyvinvointi. Asiakirjasta tulee sähköinen. Jos asiakirjasta halutaan päättäjäversio, se on seuraavan YKN:n asia. Päätettiin, että työvaliokunta työstää vielä asiakirjaa ja viimeistelee sen. Suunta julkaistaan syyskokouksessa marraskuussa Tampereella.
13. Hanke-esittely, Kestävän kehityksen Eepos, projektipäällikkö Laura Kivimäki, Seinäjoen kaupunginkirjasto
Laura Kivimäki esitteli Kestävän kehityksen Eepos –hanketta, joka toteutetaan AVI:n rahoituksella 2.1.-31.12.2025. Mukana hankkeessa ovat 19 Eepos-alueen kirjastoa. Hankkeen tavoitteena on luoda, juurruttaa ja tuoda esiin kestävää kehitystä kirjastoissa.
Ekologisuus ja kestävä kehitys mainitaan kuntalaissa (§1), Yleisten kirjastojen suunta 2021-2025 –asiakirjassa, Suomen kirjastoseuran strategiassa 2021-2025. Kirjastojen perusajatus on ollut kestävä kehitys ja kiertotalous jo ennen kuin näitä sanoja on keksittykään.
Eepos-kirjastojen strategiassa on seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet, joita hankkeessa edistetään.
- Eepos-kirjastot ovat ympäristötietoisia.
- Asukkaat tuntevat kirjastojen yhteiskäyttöiset tilat, aineistot ja laitteet.
- Kirjastot toteuttavat omassa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita.
- Kirjastot kokeilevat uusia lainattavia esineitä.
- Viestimme aktiivisesti kirjaston kestävää kehitystä tukevasta toiminnasta.
- Eepos-kirjastojen hankinnoissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset.
Hankkeen julkaisu Kestävän kehityksen Eepos on kommenttikierroksella. Tulossa on myös julkaisu Ympäristökasvatus Eepos-kirjastoissa.
Hankkeen aikana Suomen ympäristöopisto SYKLI järjestää koulutuksen Johdatus ympäristö- ja kestävyyskasvatukseen kirjastonäkökulmasta. Yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa järjestetään kohtuusklubeja ja 4H-yhdistyksen kanssa toimintaa koululaisille. Hanke jalkautuu myös Walkers-kahvilaan ja kirjaston kesätapahtumiin. Hankkeen aikana tuotetaan myös somemateriaalia, talvilomapassi, kirjavinkkiesitteitä, tarroja ja kirjanmerkkejä. Laura Kivimäki suosittelee Liboppi-koulutusta Ympäristötyö kirjastoissa.
Laura Kivimäen esitys.
14. Johtamispuheenvuoro: Kokemuksia kirjastojen johtamisesta, Anneli Ketonen ja Pirkko Lindberg
Pitkän linjan kirjastoammattilaiset Anneli Ketonen (paikan päällä) ja Pirkko Lindberg (Teamsin välityksellä) esittelevät johtamisesta kirjoittamaansa kirjaa, jolle he etsivät parhaillaan kustantajaa. Kirjaan on koottu kirjastonjohtajille tehdyn kyselyn tuloksia, haastatteluita ja asiantuntijoiden lausuntoja sekä omia kokemuksia vuosikymmenten varrelta - “Kaikkea on nähty”.
Tavoitteena on ollut tehdä käytännönläheinen ja pohdiskeluun kannustava opas yleisen kirjaston johtamiseen. Se on kirjoitettu uusille, erityisesti pienten kirjastojen johtajille, että uusien johtajien ei tarvitsisi käydä läpi samanlaisia kokemuksia kuin Annelin ja Pirkon. Tällaista opasta he olisivat itse kaivanneet aloittaessaan kirjastonjohtajina.
Kysely kirjastonjohtajille tehtiin vuonna 2022. Siitä saatiin arvokasta tietoa oppaan taustaksi ja avovastauksista poimittiin aiheita käsiteltäväksi. Kirjaa varten on haastateltu kirjastonjohtajia erikokoisista kirjastoista ja yhtä aluehallintoviraston kirjastotoimen ylitarkastajaa. Kokeneiden kirjastonjohtajien näkemykset ovat kirjan erityinen vahvuus.
Oppaassa käsitellään kirjastolakia, taloutta, henkilöstöä, verkostoja, strategiaa jne. Opas antaa yleiskuvan siitä, mitä aloittelevan johtajan on hyvä tietää. Kirja käsittelee johtamista monipuolisesti painottaen erityisesti ongelmia, joita työelämässä voi esiintyä. Ongelmia käsitellään ratkaisukeskeisesti esimerkkien avulla.
Kirjastolakia käsitellään kirjassa laajasti, muihin lakeihin viitataan. Kirjastolain rooli kirjastojen toiminnassa on korvaamaton, mutta sen vaikutusta päivittäiseen kirjastotyöhön ei ole aina täysin ymmärretty tai hyödynnetty. Kirjastolain olemassaolo tiedostetaan, mutta sen ohjaavaa voimaa ei aina osata soveltaa käytännön työssä. Kirjastolaki tulisi nähdä kirjastonjohtajan tärkeimpänä työkaluna, katekismuksena, joka ohjaa päivittäistä toimintaa ja strategista suunnittelua. Kirjastolaki ei ole pelkkä juridinen asiakirja, vaan se tarjoaa konkreettisia tukipilareita päivittäiseen ohjaukseen, tulevaisuuden suunnitteluun ja resurssineuvotteluihin.
Kirja on aika lailla valmis ja kustantajan kanssa neuvotellaan. Tänä vuonna on ilmestynyt toinenkin kirja kirjastojen johtamisesta (Juliaana Grahn, Arja Juntunen, Katariina Lauronen, Jarmo Saarti: Johda kirjastoja: Kehittävä kirjastojen johtaminen, Avain 2025). Se on tieteellisempi ja koskee myös tieteellisiä kirjastoja.
Johtamispuheenvuoro sai innostuneen vastaanoton ja johtamisopasta odotetaan kovasti.
Annelin ja Pirkon esitys.
15. Kokouksen päättäminen ja seuraavan kokouspaikan julkistaminen
YKN:n syyskokous 2025 järjestetään 5.-6.11.2025 Metsossa Tampereella.
Työvaliokuntaa kiitettiin kokouksesta.
Syksyllä Tampereella vaihtuu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja osa työvaliokunnasta eli uusia tarvitaan.
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.50.