Koordinaatioryhmän muistio 12.11.2018

Koordinaatioryhmän kokous 

Aika: 12.11.2018 klo 10 alkaen
Paikka: Kirjastot.fi-kokoushuone, Pasilan kirjasto
Paikalla: 
Katri Vänttinen, puheenjohtaja
Susanne Ahlroth, AVI
Tiina Helamaa, Erikoiskirjastot
Eeva Hiltunen, AVI
Juha Hälinen, yleiset kirjastot
Heli Kautonen, Kansalliskirjasto
Leena Kinnunen, yleiset kirjastot

Susanna Kinnari, AMKIT
Tuomas Pelttari, musiikkikirjastot
Nina Granlund, VAKE Kirjastot.fi (sihteeri)
Matti Sarmela, VAKE (varapuheenjohtaja)
Anna-Maria Malm, VAKE Biblioteken.fi
Päivi Litmanen-Peitsala, VAKE Kirjastot.fi
Aija Laine, VAKE
Lotta Muurinen, VAKE, kansainvälinen tiimi (esittelemässä ensi vuoden toimintaa)
Antti Sauli, VAKE, kansainvälinen tiimi (esittelemässä ensi vuoden toimintaa)
Riitta Taarasti, VAKE, Kirjastokaista (esittelemässä ensi vuoden toimintaa)
Poissa: 
Malin Hollmén, FSBF
Antti Kalliola, yliopistokirjastot

1 Kokouksen avaus

Varapuheenjohtaja Matti Sarmela avasi kokouksen, puheenjohtaja Katri Vänttinen tuli paikalle toisesta kokouksesta kuulumiskierroksen juuri alettua. Koordinaatioryhmän jäsenet esittelivät itsensä. Matti totesi, että Antti Kalliola, joka on edustanut yliopistokirjastoja, siirtyy toisiin tehtäviin ja jää pois ryhmästä. Hänen tilalleen valitaan uusi edustaja Suomen yliopistokirjastojen verkostossa (FUN).

2 Kuulumiskierros

Musiikkikirjastojen edustaja Tuomas Pelttari kertoi kuulumisia musiikkikirjastotoiminnasta. Musiikkikirjastot.fi-sivuston toimittaja Tuomas on tehnyt aktiivista yhteistyötä sisällön tunnetuksi tekemisessä muiden Kirjastot.fi-sisältöpalvelujen kanssa. Kirjastokaistan video musiikkikirjastojen toiminnasta on kerännyt paljon katsojia ja tuonut käyntejä sivustolle. Musiikkikirjastoyhdistys jatkaa toimintaansa, mm. Tampereen Metsossa pidetään perinteinen musiikkikirjastojen seminaari. Tuomas muistutti, että musiikkiaineiston valtakunnallista varastointia pitäisi edelleen edistää.  Varastokirjasto ottaa musiikkiäänitteitä vastaan.

Amkit-konsortion Susanna Kinnari kertoi ensi vuoden suunnitelmista Ammattikorkeakoulukirjastoissa. Ensi vuonna suurimman osan ajasta vienee kirjastojärjestelmän muutos. Osa kirjastoista ottaa käyttöönsä Kohan, osa kaupallisen järjestelmän. Myös tieteen ja tutkimuksen avoimuus on ensi vuonna keskiössä.

Heli Kautonen kertoi Kansalliskirjaston kuulumiset. Finna voi hyvin ja laajenee. Yleisiä kirjastoja on järjestelmän parissa jo varsin paljon ja niitä liittyy mukaan myös ensi vuonna. Melindaan tulee kirjastoja mukaan tasaisesti. On suunniteltu, että Finnan ja Melindan laajeneminen nivottaisiin tiiviimmin yhteen käytännön toimissa. Kansalliskirjaston toiminnassa avoimuus on keskeisenä teemana, strategiaryhmä on suunnitellut, miten sitä toteutetaan ensi vuoden aikana. FineLib tekee avoimen julkaisemisen roadmapin. Tekoälyä tutkitaan ja otetaan käyttöön Kansalliskirjaston, Kansallisarkiston ja CSC:n yhteistyönä. Tähän projektiin liittyvässä automaattisen annotoinnin Annif-sovellusta on opetettu myös   Kirjastot.fi-sisällöillä ja testattu eKirjastossa. Heli kertoi myös, että Kansalliskirjastossa on käynnissä organisaatiomuutos, jonka yhteydessä hän itse siirtyy muihin tehtäviin ja näin ollen koordinaatioryhmään valitaan toinen edustaja Kansalliskirjastosta.

Aveissa työllistää tällä hetkellä hankeavustusten haku, joka on avoinna 3.12. asti. Sähköistä asiointia kehitetään, hankeavustusanomukset jätetään sähköisesti, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus saada myös raportointi ja maksaminen toimimaan sähköisen palvelun kautta. Tänä vuonna avustuksia myönnetään hankkeisiin, jotka keskittyvät johonkin seuraavista teemoista: 1. lukemisen edistäminen, 2. elinikäinen oppiminen, 3. aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus sekä 4. laatu, vaikuttavuus ja innovaatiot. Näistä etusijalla on lukemisen edistäminen. Ensi vuonna tehdään yhteistyötä AKE-kirjastojen kanssa koulutussuunnitelmien tekemisessä ja koulutuksen organisoinnissa. Myös kirjastojen vaikuttavuuden esittäminen on keskeinen aihe.

Leena Kinnunen Rovaniemen kirjastosta kertoi pohjoisen kuulumisia. Leena kertoi, että pohjoisessa keskitytään erityisesti lukemisen edistämiseen. AKE-toiminnan käytäntöjä ja kehitetään edelleen. Leena kertoi, että yhteistyöstä on konkreettista etua kirjastoissa, esimerkiksi koulutuksiin osallistuminen lisääntynyt, kun Kirjastokaistan kautta koulutuksia ja seminaareja voidaan seurata kaikkialla valtakunnassa.

Erikoiskirjastoissa ollaan todennäköisesti myös kirjastojärjestelmän vaihdoksen edessä. Prettylib-järjestelmän tuki päättynee muutaman vuoden sisällä. Erikoiskirjastojen henkilökunnalle on tehty kysely, jonka tuloksia käsitellään vuosikokouksessa.

Juha Hälinen Jyväskylän kaupunginkirjastosta kertoi oman alueensa ajankohtaisasioista. Jyväskylä on liittymässä Melindaan, Finnaan siirrytään vuonna 2019. Kirjastossa aletaan remontoida tiloja. Turun kaupunginkirjaston kanssa yhdessä tehdään Big data -projektia, jossa selvitetään, mitä kaikkea kirjastojärjestelmän datasta voi saada irti, ja PASU eli paikanna ja suosittele -projektia, jossa tutkitaan, miten aineisto kirjastotilassa näkyy ja miten se löytyy.

Puheenjohtaja Katri Vänttinen kertoi, että Helsingissä keskeistä tällä hetkellä on Oodi ja sen avaaminen joulukuussa. Osittain työt kirjaston tiloissa ovat vielä kesken, mutta tila avataan kaupunkilaisille 5.-6.12. kaksipäiväisessä kansalaisjuhlassa. Kirjastoväen avajaiset ovat 6.5.2019.  Oodin avaaminen on merkittävä tapahtuma koko suomalaisessa ja kansainvälisessä kirjastomaailmassa. Helsingin kirjastoissa tapahtuu myös alueilla, esim. Laajasalon uusi kirjasto avaa ovensa 22.11.2018.

3 Valtakunnallisen kehittämistehtävän (VAKE) toiminta 2019

Matti Sarmela esitteli VAKE:n toimintasuunnitelmaa vuodelle 2019. Hän kertasi, mikä VAKE on ja mitkä ovat sen keskeisiä tehtäviä. Pääpaino on verkkopalvelu- ja viestintätoiminnassa. VAKE palvelee kaikkia kirjastoja ja osin kaikkia kirjastosektoreita.

Matti esitteli talousarviota. Budjettiraami on sama kuin vuonna 2018. Todettiin, että yksikön toimistotilan vuokrakustannuksia selvitetään kaupungin organisaatiossa. Muuten talousarvioon ei tullut ryhmältä huomautuksia.

Matti kertoi Kirjastot.fi-kokonaisuuden keskeisistä kehittämistöistä lähiaikoina ja ensi vuonna. Kirkanta-tietokannasta ja sen rajapinnasta julkaistaan uusi versio vielä marraskuussa.  Kirjasammon uusi versio julkaistaan vuoden 2019 alkupuolella ja samalla julkaistaan paljon kysytty Kirjasammon rajapinta. Se mahdollistaa mm. Kirjasammon datan indeksoinnin Finnaan ja hyödyntämisen esim. Melindassa. eKirjaston uusi versio julkaistaan myös alkuvuonna 2019. AKE-kirjastoille ja kaikille muillekin kirjastoille on avattu Kirjastot ja kehittäminen –osio Kirjastot.fi-sivustolle. Pienemmät musiikkitietokannat siirretään toiselle alustalle ja siirto aiheuttaa pidemmän käyttökatkon.  YKL ja Kaunokki-Bella siirretään Finto.fi-palveluun loppuvuonna 2018. Biblioteken.fi siirretään samaan julkaisujärjestelmään ja ylläpitoon kuin suomenkielinen sivusto. Libraries.fi uudistetaan, sen kohderyhmänä on kansainvälinen kirjastoammattilaisten yhteisö.  Makupalat.fi-palvelu tarvitsee päivitystä uudempaan tekniikkaan, samassa yhteydessä sitä uudistetaan. Kysy kirjastonhoitajalta täyttää 20 vuotta. Kirjastot.fi-emosivuston uuden konseptin suunnittelu aloitetaan 2019.

Yleisten kirjastojen tilastotietokanta on toteutettu Kansalliskirjaston kehittämän Kitt2-tietokantasovelluksen pohjalta. Yhteistilaston tulevaisuus selviä 2020 mennessä. On mahdollista, ettei Kansalliskirjasto enää tarjoa teknistä tukea Kitt2-sovelluksen ylläpitoon, jolloin se joudutaan hoitamaan VAKE;ssa omin voimin.

Hankerekisteriin rakennetaan datasiirtoyhteyttä AVI:n Vadi-tietokantaan. Pidemmällä aikavälillä Hankerekisteri (hanketiedon hallinta) pyritään siirtämään kokonaan AVI:n/Luova-viraston vastuulle.

Kirjastot.fi-palveluiden kehittämisen apuna kokeillaan React & Share –painikkeita. Niiden avulla kerätään tietoa käyttäjien liikkeistä sivuilla sekä reaktioista sisältöön. Kokeilu alkaa marraskuun aikana. Myös kirjallisuuden uutiskirjepalvelu otetaan käyttöön.

Aija Laine esitteli kansallisen yhteistyöverkoston (AKE-VAKE) suunnitelmia ensi vuodelle. AKE-VAKE –verkoston yhteistyö on lähtenyt käyntiin hyvin. Kokoontumisia on ollut säännöllisesti ja verkoston sivut on perustettu Kirjastot.fi:n ammattiosioon nimellä Kirjastot ja kehittäminen. Aija esitteli VAKE-toiminnan vuosikelloa: siihen on merkitty mm. AKE-kirjastojen yhteistyökokoukset, työpajat, messut ja kirjastopäivät sekä ryhmien kokoukset.

Koordinaatioryhmä keskusteli suuremmasta yhteistyökokouksesta tai kehittämistyöpajasta, joka vastaisi entistä Keskuskirjastokokousta. Keskustelun päätteeksi todettiin, että kokous olisi paikallaan järjestää ja sen ajankohta voisi olla huhtikuussa. Kansalliskirjasto tarjoutui mukaan järjestämään tapahtumaa.

Todettiin, että vastaava ruotsinkielinen yhteistyö kaipaa myös kokousta. Alueelliset kirjastot, Biblioteken.fi ja Finna.fi voisivat käydä läpi yhteisiä kuvioita. Sovittiin, että Heli Kautonen Kansalliskirjastosta kutsuu koolle Anna-Maria Malmin ja Susanne Ahlrothin alustavaan suunnitteluun. Myös VAKE-yhteistyön ruotsinkieliseen puoleen on syytä paneutua tarkemmin. Aija Laine, Susanne ja Mia sopivat kokoontuvansa aiheen tiimoilta.

Riitta Taarasti ja Päivi Litmanen-Peitsala kertoivat VAKE-viestinnän suunnitelmista ensi vuodelle. Kirjastokaista keskittyy kolmeen tärkeään painopisteeseen: 1. syrjäytymisen ja osattomuuden tunteen ehkäisyyn tähtäävä lukemaan innostaminen, 2. tuotettavien koulutusvideoiden sisällöllisten valintojen koordinoinnin kehittäminen ja 3. Kirjastokaistan kehittäminen entistä vahvemmin myös kirjastojen tuottamien koulutussisältöjen alustaksi. Näiden puitteissa jatkuvat siis muun muassa tutut lukukoira Sylvi –videot, lukuviikko-kampanja, Kirjan taajuudella –podcast, Sivupiiri vinkkaa –trailerit, Kolme kysymystä kirjastosta ja Pelin paikka LIVE -lähetykset. Kirjastokaista toimii yhteistyössä AKE-koulutusverkoston kanssa.

Viestinnän puitteissa tehdään koulutusyhteistyötä AVIen ja AKE-kirjastojen kanssa, AKE-VAKE-viestintää, digitaalisen neuvonnan yhteistyötä, osallistutaan YKN:n toimintaan ja tehdään tiivistä yhteistyötä monikielisen kirjaston sekä kansainvälisen viestinnän tiimin kanssa. Samaten pyritään rakentamaan kirjastojen digituki-verkosto maahan. YKN asettaa työryhmän laatimaan suositukset digituen rajanvedosta. Myös YKN:n Yleisten kirjastojen suunta -julkaisun päivitykseen osallistutaan.

Lotta Muurinen ja Antti Sauli esittelivät kansainvälisen viestinnän suunnitelmia vuodelle 2019. Kansainvälisen viestinnän tiimi keskittyy tällä hetkellä ja myös ensi vuonna paljolti Oodin toimintaan. Lisäksi Libraries.fi-sivut uudistetaan ja yhteistyötä kansallisesti sekä pohjoismaiden kesken kehitetään. Kansainvälinen tiimi toimii myös Twitterissä ja Facebookissa nimellä Public Libraries Finland. Reshape-konferenssi järjestetään 6.5.2018.

Leena kertoi, että pohjoisen alueen Barents-yhteistyöryhmän konferenssi aiotaan herättää henkiin muutaman vuoden tauon jälkeen.

4 Muu kansallinen yhteistyö

Matti Sarmela esitteli kansallisen yhteistyön tilannetta ja tavoitteita. Finna-yhteistyötä tehdään sekä asiakaslähtöisemmän Finna-verkkokirjastokonseptin kehittämisen että Kirjastot.fi-sisältöjen Finna.fi:hin indeksoinnin osalta. Yhteistyössä AVI:n kanssa tiivistetään alueellisten kirjastojen yhteistyötä sekä koulutusyhteistyötä. VAKE osallistuu AVI:n vetämään kirjastojen/sivistyssektorin tiedolla johtamisen kehittämiseen.

Aino Ketonen kertoi Yleisten kirjastojen konsortion tilanteesta. Vain muutama kirjasto on konsortion ulkopuolella, joten verkosto on jo erittäin kattava. Konsortion pääasiallinen tehtävä on tukea kirjastoja e-aineiston hankinnassa ja kilpailuttamisessa. Konsortio kilpailutti Kuntahankintojen kanssa e-aineistolainausalustan.  Konsortio tavoittelee yhteisen e-aineistokokoelman perustamista. Ensi vuonna saataneen kokeiluun yhteisen e-aineistokokoelman pilotti, jossa voidaan testata käytännössä, miten kirjastojen yhteisesti hankkima ja hallinnoima e-kokoelma toimii. Pilottihankkeen kokoelmaan tulee noin 100 teosta. Koko kansa lukee –kampanja toteutetaan ensi vuonnakin.

Koordinaatioryhmä totesi, että on ongelmallista, jos konsortion kuulumattomat pienet kirjastot eivät voi liittyä konsortioon sen vuoksi, ettei kunta halua siihen liittyä. Sovittiin, että aluehallintovirastot ottavat näihin kuntiin yhteyttä.

5 Muut asiat

Keskusteltiin Veikkauksen edunvälittäjät –verkostosta. Kirjastojen olisi syytä kuulua verkostoon. Sovittiin, että Katri Vänttinen ottaa yhteyttä puheenjohtaja Kimmo Levään.

Puheenjohtaja kertoi, että koordinaatioryhmä on kutsunut toimintaansa mukaan edustajan Kirjastoseurasta. Seurasta ilmoitettiin, että he osallistuvat mielellään ja lähettävät edustajan seuraavaan kokoukseen.

6 Kokouksen päätös

Puheenjohtaja päätti kokouksen 15.07.

 

Tiedosto