OKM/AKE/AVI/VAKE – kokous 3.9.2019

OKM/AKE/AVI/VAKE – kokous

Muistio

Aika: 3.9.2019 klo 10.00– 15.00

Paikka: Pääposti, kokoustila Postimestari, Mannerheiminaukio 1b, 00100 Helsinki

Puheenjohtaja: Katri Vänttinen

Sihteeri: Aija Laine

Aamukahvit tarjolla klo 9.30 alkaen

Paikalla:

Leena Aaltonen, OKM

Tarja Ahlgren, OKM

Susanne Ahlroth, LSSAVI/ruotsinkielisen sivistystoimen yksikkö

Asko Autio, Turun kaupunginkirjasto

Mervi Heikkilä, Seinäjoen kaupunginkirjasto

Eeva Hiltunen, ISAVI

Malin Hollmén, Porvoon kaupunginkirjasto

Hanna Huovinen, Lahden kaupunginkirjasto

Satu Ihanamäki, ESAVI

Heidi Karhu, Oulun kaupunginkirjasto

Anneli Ketonen, LSSAVI

Leena Kinnunen, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Kristiina Kontiainen, ESAVI

Merja Kummala-Mustonen, PSAVI

Aija Laine, VAKE

Johanna Laurila, VAKE

Pirkko Lindberg, Tampereen kaupunginkirjasto

Päivi Litmanen-Peitsala, VAKE

Marja Malminen, Lahden kaupunginkirjasto

Marja Mikola, Vaasan kaupunginkirjasto

Heli Muhonen, Kuopion kaupunginkirjasto

Mika Mustikkamäki, LSSAVI

Jan Nyström, Porvoon kaupunginkirjasto

Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto

Suvi Pirnes-Toivanen, Joensuun kaupunginkirjasto

Hanna Pitkänen, Lahden kaupunginkirjasto

Jimmy Pulli, Vaasan kaupunginkirjasto

Pasi Rantanen, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Jarkko Rikkilä, Tampereen kaupunginkirjasto

Vesa Sarajärvi, Lapin AVI

Matti Sarmela, VAKE

Päivi Savinainen, Kuopion kaupunginkirjasto

Katri Vänttinen, VAKE/Helsingin kaupunginkirjasto

10.00 – 10.20 Kokouksen avaus, Katri Vänttinen

Katri avasi kokouksen tuomalla terveiset IFLAsta. Vuoden 2019 Public Library of the Year –palkinnon saajaksi valittiin Oodi. Finaaliin valitut muut kirjastot olivat kaikki vaikuttavia omilla ominaispiirteillään, mutta Oodin käyttäjäluvut ovat omaa luokkaansa. Tähän mennessä Oodissa on käynyt yli 2,2, milj. asiakasta, ja päivittäinen kävijämäärän keskiarvo on n. 9000 käyntiä/päivä.

IFLAssa kirjastojen merkitys omalle paikkakunnalle ja yhteisölle tuli hyvin esille. Suomessa merkittävää on myös se, että kirjastot ovat nousseet julkiseen keskusteluun ja mediaan uudella tavalla.

Päivin sijaisena Valtakunnallisessa kehittämisyksikössä on aloittanut viestinnän suunnittelija Johanna Laurila. Johannalla on viestintäalan tausta. Hän on toiminut mm. Itämeren suojeluhankkeessa ja sitä ennen kehitysyhteistyön parissa. Johannan tehtävänä on mm. Kirjastot.fin emosivuston uudistus; tarkoitus on tehdä karsintaa ja selkeyttää kokonaisuutta. Tähän kokonaisuuteen kuulu mm. koulutuskalenterin kehittäminen, jotta se palvelisi paremmin sekä alueellista, että valtakunnallista toimintaa.

10.20 – 10.50 OKM:n puheenvuoro, Leena Aaltonen

Uusi hallitusohjelma sisältää monia asioita, jotka kiinnittyvät kirjastojen toimintaan. Erityisesti osaaminen ja sivistys liittyvät OKM:n toimialaan, mutta hallitusohjelman kaikkien tavoitteiden voidaan nähdä liittyvän myös opetukseen ja kulttuuriin. 

Hallitusohjelma sisältää seitsemän strategista tavoitetta, joiden pohjalta rakennetaan kestävää ja vastuullista Suomea.

  1. Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi
  2. Suomi kokoaan suurempi maailmalla
  3. Turvallinen oikeusvaltio Suomi
  4. Elinvoimainen Suomi
  5. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi
  6. Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi
  7. Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi

Kirjastot ovat jo osa jakamistaloutta, mm. lainaamalla aineiston lisäksi erilaisia yhteiskäyttöisiä laitteita. Jokaisen tulisi kuitenkin miettiä vielä syvällisemmin, miten huomioida ilmastonmuutos omassa työssään. Mitä jakamistalous ja kiertotalous voisivat olla kirjastojen näkökulmasta nykyisten palveluiden ja toimintojen lisäksi?

Hallituksen asuntopolitiikassa näkyy vahvasti lähiöiden kehittäminen ja lähidemokratia, sekä eriytymiskehityksen pysäyttäminen. Kirjastojen onkin mietittävä, miten nämä asiat näkyvät niiden toiminnassa. Osana asumiskehitystä on myös tyhjentyvien alueiden problematiikka, ja palveluiden turvaaminen näillä alueilla.

Turvallinen oikeusvaltio sisältää esteettömät ja saavutettavat palvelut kaikille, turvaa osallisuuden ja kansalaistoiminnan, tukee sananvapautta ja demokratiaa, ja edistää medialukutaitoa. Kansalaiskielistrategia turvaa kaikkien oikeudet saada palvelua kansalliskielillä.

Yhtymäkohtia kirjastolakiin on siis monia, ja kirjastot toteuttavatkin jo nyt toiminnassaan näitä asioita. Hallitusohjelman myötä voidaan kuitenkin miettiä, miten kirjastot voisivat vielä paremmin toteuttaa kansalaistoimintaa, tukea medialukutaitoa ja taata kaikille osallistumisen mahdollisuudet. Kieliin perustuvat erityistehtävät tukevat kansalliskielistrategiaa, mutta tässä on vielä parannettavaa.

Elinvoimainen Suomi tukee alueiden kehitystä niiden vahvuuksien pohjalta ja kannustaa poikkihallinnolliseen toimintaan. AKE-toiminnassa alueita kehitetäänkin niiden vahvuuksien pohjalta ja poikkihallinnollista toimintaa toteutetaan esim. digituki – hankkeessa. Peruspalvelujen turvaaminen kaikille edellyttää myös kirjastopalvelujen turvaamista. AKE-toiminnalla voidaan huomioida erityisesti pienet kirjastot, ja turvata näiden toimintaedellytyksiä.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi linkittyy tavoitteineen OKM:n hallinnonalaan. Jatkuva oppiminen ja kulttuurin keskeinen asema ovat kirjastojenkin toiminnan keskiössä. Kirjastojen saavutettavuus on kirjattu hallitusohjelman tavoitteeseen, samoin kirjastoautojen toiminta, sekä aineiston tarjoaminen myös muilla kuin kotimaisilla kielillä.

Unescon määrittelemät vuosisadan avaintaidot ja OKM:n strategia 2030 sisältävät myös samoja teemoja kuin uusi hallitusohjelma.

Hallituksen talousarvioesitys etenee niin, että budjettiriihi on 17. – 18.9. Budjettikirja julkaistaan 7.10 ja se sisältää myös kertaluonteiset investoinnit, kuten avustukset kirjastoautojen hankintaan. Valtionavustusten hakuaika on 28.10 – 2.12.2019, kv-menoja voi sisältyä harkinnanvaraisesti myös AKE-toiminnan hakemuksiin. Osaamisen kehittämiseen liittyvää toiminnan rahoitusta on hyvä synkronisoida sisältöjen ja aikataulujen osalta AKE-kirjastojen, AVIjen ja Seinäjoen kaupunginkirjaston välillä.

Leenan esitys liitteenä.

10.50 – 12.15

Vuoden 2020 toiminnan linjaukset ja valtionavustusten haku.

Pohdinta ja keskustelu ryhmissä, sekä keskustelujen yhteenveto yhteisesti.

Ryhmä 1: Lahti, Oulu, Tampere

Ryhmäkeskusteluissa nousivat esille koulutusaiheet. Yhden päivän irrallisista koulutuksista olisi tarvetta liikkua kohti vaikuttavampia valmennus- ja oppimisohjelmia. Tosin pienille kirjastoille sitoutuminen useamman päivän koulutuskokonaisuuksiin voi olla vaikeaa. Koulutusaiheina keskusteluissa olivat esillä mm. esimiesten lobbauskoulutus ja asiakaspalvelun kehittäminen.

Ryhmässä keskusteltiin myös mentoroinnista ja vertaisoppimisesta. Näiden avuksi ryhmässä ehdotettiin ns. ”kirjastotinderiä”, jossa tietyn alan asiantuntemusta olisi helppo hakea. AKE-chat voisi toimia puolestaan apuna kirjastotyössä esiin nouseviin kysymyksiin. Ongelmaksi on havaittu se, että kaikki eivät innostu koulutuksista ja oman osaamisen päivittämisestä. Tarvittaisiinkin koulutusta siitä, miten kehittää omaa osaamistaan. Keskusteltiin myös osaamiskartoituksista, joita on tehty eri alueilla. Onko tarvetta valtakunnalliselle yhteiselle osaamiskartoitukselle, vai riittävätkö alueittain toteutetut kartoitukset.

Tässä yhteydessä keskusteltiin myös siitä, että AVI:jen myöntämiä ulkomaan matka-avustuksia ei enää myönnetä 1.1.2020 lähtien, vaan painopistettä siirretään opintomatkoihin. AVI:t voivat myös järjestää kv-konferensseja, sekä hankkia luennoitsijoita ulkomailta. AKE-avustuksiin voi myös tehdä varauksen kv-toimintaan, jos se on perusteltua. Hakemuksien osalta kannattaa olla yhteydessä Leenaan.

Keskusteltiin myös vapaaehtoistoiminnan systemaattisesta lisäämisestä osana kirjastojen toimintaa. Olisiko tarvetta tarkastella asiaa kokonaisuutena, kun esimerkiksi omatoimikirjastot lisääntyvät?

Ryhmä 2: Porvoo, Seinäjoki, Turku, Vaasa

Ryhmässä keskusteltiin oppimisalustasta. Tarvetta yhteiselle alustalle on ja tähän tarkoitukseen olisi hyvä perustaa työryhmä, joka linjaisi, mitä oppimisalustalla tavoitellaan, miten se teknisesti toteutettaisiin, ja miten päällekkäiseltä työltä vältyttäisiin.

Ryhmä keskusteli myös kehittämistoiminnasta, jonka pohjana tulee olla oman alueen vahvuudet. Tarvitaan kuitenkin myös yhteistä kokemusten ja käytänteiden jakamista. Vankilakirjastotyöstä valmistuu linjapaperi vuoden 2020 aikana ja toiminta jalkautetaan vuoden 2021 aikana. Seinäjoen kanssa odotetaan yhteistyötä ja toiveena on esim. yhteisesti tuotettu materiaali.

Keskusteluun nousi myös viestintä ja siinä erityisesti yhteisesti tuotettavat aineistot ja niiden jakaminen. Lisäksi keskusteltiin kestävästä kehityksestä, johon toivottiin yhteistä suunnittelua ja kampanjoita, sekä yhteistä koordinaatiota.

Ryhmä 3: Joensuu, Kuopio, Rovaniemi

Ryhmän keskusteluissa nousi esille se, että jokaisella alueella on omat erityispiirteensä ja AKE-työn pohjalla tulee olla oman alueen hyvä tuntemus, jota on hankittu vierailemalla kaikissa oman alueen kirjastoissa. Ryhmän 3 AKE-kirjastojen alueilla on paljon pieniä kirjastoja, joihin AKE-toimintaa voi olla haasteellista jalkauttaa. Koulutuspäivien lisäksi tarvitaankin myös muita toimintamuotoja, kuten opintomatkoja, virtuaalisia aamukahvihetkiä, vertaisoppimista, lyhyempiä koulutuspäiviä, sekä verkostoitumista.

Keskusteltiin myös suunnitteluryhmistä, joiden osalta on tärkeää, että niissä on edustus eri kokoisista kirjastoista. Usein kirjastopalvelut ovat pienissä kunnissa ainoat julkiset palvelut.

Koulutusten osalta keskusteluun nousi myös se, miten koulutusten teemat saadaan jalkautettua henkilökunnalle niin, että ne näkyvät toiminnassa.

Ryhmä keskusteli myös osaamiskartoituksesta, toteutetaanko valtakunnallinen kartoitus hyödyntäen jo olemassa olevia alueellisia kartoituksia.

12.15– 13.00 Lounas

13.00 – 14.00

Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalveluiden valtakunnallinen erityistehtävä, Mervi Heikkilä.

Seinäjoen kaupunginkirjaston alustavien suunnitelmien esittely. AKE-kirjastojen toiveet ja ajatukset yhteistyöstä.

Mervi jää virkavapaalle kirjastotoimenjohtajan tehtävästä vuoden 2020 alusta lähtien ja keskittyy hoitamaan valtakunnallista erityistehtävää.

Seinäjoki on toteuttanut pikakyselyn lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisestä kirjastoissa. Ruotsinkielinen kysely on vielä auki, suomenkielinen on jo sulkeutunut ja siihen saatiin 147 vastausta. Vastauksia tuli eri kokoisista kirjastoista.

Kyselyn vastausten mukaan suosituimmaksi viestintäkanavaksi, joilla tiedottaa erityistehtävään liittyvistä asioista nousi sähköposti, esim. uutiskirjeen muodossa. Tiedotusta toivottiin myös verkkosivujen välityksellä, esim. Kirjastot.fi –sivuston kautta, sekä somekanavien välityksellä.

Lasten- ja nuortenkirjastotyön haasteena nähtiin erityisesti vähäiset resurssit, esim. henkilöstö. Haasteena mainittiin myös se, että lukeminen ei kiinnosta lapsia ja nuoria, yhteistyö koulujen kanssa koettiin haastavaksi, sekä osaamista ei koettu olevan riittävästi.

Erityistehtävän osa-alueista vastaajat nostivat tärkeimmäksi kirjastojen ja varhaiskasvatuksen, koulun sekä muiden lukemista edistävien toimijoiden yhteistyörakenteiden ja yhteistyömallien kehittämisen ja juurruttamisen, toiseksi tärkeimmäksi nähtiin osaamisen kehittäminen ja kolmanneksi nousi valtakunnallisten kokeilujen ja kehittämishankkeiden suunnittelu, toimeenpano ja seuranta.

Koulutusten aiheista toivotuimpia olivat erityisryhmät (lukivaikeudet, muut erityislapset), nuoret (kohtaaminen ja lukemaan innostaminen), vinkkaus ja sisällöt. Toiveissa oli tosin paljon hajontaa.

Seinäjoki lähtee hoitamaan erityistehtävää laatimalla painopisteet ja tavoitteet eri vuosille. Yhteistyö AKE- ja AVI –toimijoiden kanssa erityisesti osaamisen kehittämisessä on tärkeää. Näin vältytään tekemästä myös päällekkäistä työtä. Mervi voi tulla myös AKE-kirjastojen lanu-päiviin kertomaan ajankohtaisia kuulumisia.

Keskusteltiin vielä lasten- ja nuorten kirjastotyön merkityksestä ja sen arvostuksen nostamisesta.

14.00 – 14.30 Aluehallintoviraston ajankohtaiset asiat, Satu Ihanamäki ja Mika Mustikkamäki.

Aiheina mm. koordinaattoreiden täydennyskoulutuksen tilannekatsaus, sekä tiedolla johtamisen verkosto.

AVI:ssa on ollut henkilöstövaihdoksia. Satu Ihanamäki on siirtynyt Etelä-Suomen AVI:oon, sillä Antti Seppänen on siirtynyt Valtiokonttoriin. Sadun tilalle Lapin AVI:oon on tullut Vesa Sarajärvi. Päivi Almgren LSAVI:sta siirtyy osa-aikaiseksi ja Päivin puolikasta tulee hoitamaan Päivi Jokitalo.

Kirjastojen tietojohtamisen verkosto on käynnistynyt ja Tampereella järjestetään seminaari 22.10. Tilaisuus lähetetään myös etänä. Verkoston vahvuutena on se, että mukana ovat myös tieteelliset ja erikoiskirjastot. Verkosto viestii mm. blogin, https://kirjastojentietojohtaminen.blog ja twitterin kautta. Sähköpostilistalle voi myös vielä liittyä. Ideoita ja vinkkejä voi lähettää verkoston vetäjille.

AKE-henkilöstön osaamisen kehittämisestä järjestettiin keväällä tarjouskilpailu, johon saatiin yksi tarjous Tampereen yliopistolta. Koulutuksen sisällöstä on käyty neuvotteluja ja koulutus alkaa vuodenvaihteen 2020 jälkeen. Tavoitteena on oppimispolku, jossa otetaan huomioon kyselyllä kartoitettuja toiveita. Haasteena ovat AKE-kirjastojen erityispiirteet. Tavoitteena on tarjota kaikille mielekäs opintokokonaisuus, joka muodostuu yksilöllisestä kehittymisprosessista, sekä yhteisöllisestä prosessista. Koulutukseen voivat osallistua ne, joilla on vähintään 50 % työtehtävästä AKE-työtä.

Peruspalvelujen arviointi 2020 aiheena on tilat. Kysely lähtee loppuvuodesta.

Kehittämisavustusten teemat ovat samat kuin viime vuonna, mutta hallitusohjelman ja kirjastolain kautta tarkasteltuina. Hakuaika on sama kuin AKE-haussa.

Omatoimikirjastoselvitykseen saatiin 240 vastausta.  Omatoimipalvelupisteiden määrä on kasvanut, ja kasvu on näkyvissä edelleen. Valtakunnallinen omatoimikirjastopäivä järjestetään Helsingissä 30.10. Aiheina mm. turvallisuusnäkökulma, nuoren kirjastonkäyttäjän näkökulma ja omatoimikirjaston sosiaalinen funktio.

Sadun ja Mikan esitys liitteenä.

14.30 – 15.00

Digitukihankkeen ajankohtaiset kuulumiset, Päivi Litmanen-Peitsala

Yleisten kirjastojen digihankkeeseen sisältyy kaksi tehtävää:

1. Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Digineuvontaosaamisen minimitason määrittely (palvelujen tuntemus, palvelujen käytön neuvonta ja opastus mm.) ja minimitason määrittelyn pohjalta toteutettava kirjastohenkilöstön lisäkoulutus

2. AUTA-hankkeen toimintamallin vahvistaminen kirjastoissa

Digituen tarjoajien toimintaverkoston tuntemus ja yhteistyön kehittäminen paikallisesti ja alueellisesti, paikalliset ja alueelliset toimintamuodot ja hankkeet

Näistä ensimmäinen painottuu enemmän AKE-kirjastojen työhön omalla alueellaan pienten kirjastojen ja heikon digiosaamisen parissa.  Jälkimmäisessä VAKE:lla on voimakas rooli valtakunnallisten verkostojen luomisessa, jotta kunnissa ja alueilla tehtävä verkostotyö saa tukea. Sekä AKE:t että VAKE toimivat molempien tehtävien parissa tiiviissä yhteistyössä. Digihankkeessa toimii Nyrkki-työryhmä, jossa on jokaiselta AKE- alueelta edustus. Se keskustelee ja valmistelee digiasioita koulutusryhmän ja mahdollisten muiden toimijoiden käyttöön.

Koulutuskalenteriin tarvitaan kategorioita koulutuksen aiheista, jotta nähdään, mitkä koulutukset painottuvat osaamisen kehittämisessä. Työryhmä, johon kuuluu Jarkko, Aija, Mika ja Päivi miettivät nämä kategoriat. Päivi esitti myös ehdotuksen, että kategorian lisäksi kerättäisiin tiedot siitä, kuka on koulutuksen järjestäjä, ja mihin koulutuksen materiaali tallennetaan.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.