Kokousaika - ja paikka
Aika: 19.2. klo 10.00 – 16.00
Paikka: Keskustakirjasto Oodin Kuutio, Töölönlahdenkatu 4
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Paikalla:
Aaltonen, Leena |
OKM |
|||
Ahlroth, Susanne |
Aluehallintovirasto |
|||
Ahola, Marita |
Vaasan kaupunki, kulttuuri- ja kirjastopalvelut |
|||
Almgren, Päivi |
Lounais-Suomen AVI |
|||
Autio, Asko |
Turun kaupunginkirjasto |
|||
Haapaharju, Anneli |
Vaasan kaupunginkirjasto |
|||
Heikkilä, Mervi |
Seinäjoen kaupunginkirjasto, Erte |
|||
Heino, Anne |
Turun kaupunginkirjasto |
|||
Hiltunen, Eeva |
ISAVI |
|||
Humalainen, Pirjo |
Seinäjoen kaupunginkirjasto, Erte |
|||
Hyökki, Salla |
Kehittämiskirjasto/Tampere |
|||
Ihanamäki, Satu |
ESAVI |
|||
Juusola, Leila |
Porvoon kaupunginkirjasto |
|||
Karhu, Heidi |
Oulun kaupunginkirjasto |
|||
Kinnunen, Leena |
Rovaniemen kaupunginkirjasto |
|||
Kontiainen, Kristiina |
ESAVI |
|||
Kummala-Mustonen, Merja |
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto |
|||
Laine, Aija |
Vake |
|
||
Laurila, Johanna |
Vake |
|||
Liminka, Vesa |
Vaara-kirjastot |
|||
Litmanen-Peitsala, Päivi |
Vake |
|||
Muhonen, Heli |
Kuopion kaupunginkirjasto |
|||
Mustikkamäki, Mika |
LSSAVI |
|||
Nyström, Jan |
Porvoon kaupunginkirjasto |
|||
Palmi-Felin, Salla |
Lahden kaupunginkirjasto |
|||
Pilppula, Rebekka |
Turun kaupunginkirjasto |
|||
Pirnes-Toivanen, Suvi |
Joensuun seutukirjasto |
|||
Pitkänen, Hanna |
Lahden kaupunginkirjasto |
|||
Pääkkölä, Jouni |
Oulun kaupunginkirjasto |
|||
Rantanen, Pasi |
Rovaniemen kaupunginkirjasto |
|||
Rikkilä, Jarkko |
Tampereen kaupunginkirjasto - Alueellinen kehittämistehtävä |
|||
Sainio, Tapani |
OKM |
|||
Sarajärvi, Vesa |
Lapin aluehallintovirasto |
|||
Sarmela, Matti |
VAKE |
|||
Savinainen, Päivi |
Kuopion kaupunginkirjasto |
|||
Suvanto, Anne |
Porvoon kaupunginkirjasto |
|||
Vänttinen Katri |
Helsingin kaupunginkirjasto/Vake |
|||
Vääriskoski-Kaukanen, Sanna |
Lahden kaupunginkirjasto |
|||
9.30 alkaen aamukahvit tarjolla
10.00 – 10.15
Kokouksen avaus
Katri Vänttinen
Kati avasi kokouksen korostamalla verkostomaisen toiminnan merkitystä. Laki ja asetukset luovat pohjan toiminnallemme, ja niistä lähdetään liikkeelle. Viime aikaiset tapahtumat konkretisoivat osaltaan sitä, että yhteiskunnan tila ja muutokset näkyvät kirjastojen arjessa. Kirjastojen tehtävänä on nostaa esille yhteiskunnallisia puheenaiheita. Vastakkainasettelu yhteiskunnassa kasvaa, ja näkyy myös kirjastojen toiminnassa.
Kirjastojen merkitys yhteiskunnan rakentavina tekijöinä tulee yhä tärkeämmäksi. Kirjastotilastot viime vuodelta osoittavat, että kirjastot tavoittavat koko ajan enemmän ihmisiä. Kirjastoilla on vastuu ja myös kyky toimia. Yhteisen verkon vahvistaminen on tärkeää, jotta haasteista selviydytään. Verkostomainen toimintatapa edellyttää yhteisten tulkintojen löytämistä, toimivaa työnjakoa ja viestintää.
10.15 – 11.00
OKM:n puheenvuoro
Leena Aaltonen ja Tapani Sainio (saavuttavuus)
Leena aloitti puheenvuoronsa kertaamalla, mistä kehittämistehtävässä on kysymys. Kehittämistehtävän tarkoitus on turvata yhdenvertaiset kirjastopalvelut koko maassa. Nykyinen rakenne on kirjastopolitiikan ohjauksen keskeinen välinen, jonka kautta tuetaan kirjastopalveluiden yhdenvertaisuutta. Kuntien vaikean taloudellisen tilanteen takia, kehittämistehtävää tekevien kirjastojen ja erityistehtävien merkitys on entistä tärkeämpi. Kehittämistehtävän ydin on muiden kirjastojen auttaminen ja palvelu. Tehtävän omaavilla kirjastoilla on iso vastuu, sekä valta, tehdä itsenäisesti työtään ja valita ne tavat, joilla täyttävät lain asettamat velvoitteet. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan, että koko henkilöstön osaaminen pysyy ajan tasalla.
Vahva auttamisverkosto rakentuu osallistumalla ja osallistamalla, joka puolestaan rakentuu vuoropuhelusta ja jatkuvasta dialogista. AKE-työ ja lanu-verkostotyö ovat samaa perhettä. AKE-rahaa voikin käyttää verkoston tapaamisten matkakustannuksiin, tärkeää on lanu-verkoston yhteistyön rakentaminen. Tosin myös etämahdollisuuksien hyödyntäminen on otettava huomioon.
Vastaus kysymykseen AKE/AVI –työnjaosta liittyen osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutukseen on se, että lain mukaisesti AVIt toteuttavat pääsääntöisesti jurdis-hallinnollista koulutusta. AKE-kirjastot puolestaan ammatillista täydennyskoulutusta. Juridis-hallinnollisen koulutuksen lisäksi AVIt toteuttavat myös muuta koulutusta tarvittaessa, kuten ilmiöistä nousevia koulutuskokonaisuuksia (AVIjen kommenttipuheenvuoro). Koulutussuunnittelussa on tärkeää olla yhteydessä AVI:hin. Monissa koulutusteemoissa on useampia näkökulmia, kuten esim. juuri ammatillinen osaaminen, sekä hallinnollinen puoli. Tavoitteena on, että täydennyskoulutusroolit ovat selkeitä, ja niitä ohjataan myös rahoituksella.
Avustuspäätökset tulevat viimeistään maaliskuun alussa. Avustus -esitykset on tehty hakemusten perusteella. Mikäli muutoksia myöhemmin ilmenee rahojen käytössä, niin silloin on tehtävä käyttötarkoituksen muutoshakemus.
AKE-sivustojen ja AKE-toiminnassa tuotettavien videoiden on oltava saavutettavia. Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia julkisilla rahoilla tuotettuja aineistoja. Laissa on siirtymäaika, jonka mukaan ennen syksyä 2018 tehtyjen sivustojen on oltava saavutettavia viimeistään tämän vuoden syyskuussa. Uusia sivustoja vaatimukset ovat koskeneet jo vuoden 2019 syksystä lähtien. Sivustoilla tulee olla saavutettavuusseloste EU:n laatimaa mallia noudattaen. Materiaalia asian tiimoilta löytyy paljon verkosta, esim. saavutettavuusvaatimukset.fi ja Kirjastokaistan tuore kirjoitus asiasta. Celia on tuottanut materiaalia saavutettavuudesta eOppivaan. Laki koskee myös videoita ja podcasteja, mutta ei takautuvasti. Syyskuusta 2020 lähtien tuotetut videot on tekstitettävä. Tämä ei koske suoratoistettavaa materiaalia, joka saa olla verkossa kaksi viikkoa ilman saavutettavuusvaatimusten mukaisia toimenpiteitä.
Lain piiriin kuuluvat myös sisäisesti käytettävät sivustot ja tallenteet, kuten esim. organisaatioiden intranetit.
Leenan esitys (pdf).
11.00 – 12.30
Alustukset iltapäivän ryhmäkeskusteluihin
VAKE-toiminnan tiivistetty kuvaus
Matti Sarmela
Viime syksyn tuloskeskustelun yhteydessä esitettiin toive, että Vake-tehtävästä laadittaisiin selkeä kuvaus.
Vake toimii osana kansallista pelikenttää, jossa jokaisella toimijalla on lain määräämät tehtävät. Vake on verkostomaista toimintaa, jota tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Laissa Vakella on kaksi tehtävää, toteuttaa yleisten kirjastojen yhteisiä palveluja ja edistää yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Molemmat tehtävät ovat osa kokonaisuutta ja tukevat toinen toisiaan. Esimerkiksi kansallista yhteistyötä tehdään osana AKE-yhteistyötä, mutta myös useissa eri työryhmissä, kirjastoalan taustatyönä, kirjastokentän neuvontatyönä, sekä osaamisen kehittämisen tukena.
Vaken palvelukokonaisuuteen kuuluvat kaikille suunnatut palvelut, sekä kirjastoalan ammattipalvelut, joiden kohderyhmänä ovat sekä yleiset kirjastot, että muut kirjastot. Palveluiden kautta edistetään Kirjastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumista, kuten kirjastojen välistä yhteistyötä. Finna-palveluympäristö on entistä tärkeämmässä roolissa Vaken palvelukokonaisuutta.
Viestintää toteutetaan sekä yhteisenä Kirjastot.fi -viestintänä, mutta myös eri palvelujen, kuten esim. Kirjasammon omana kirjallisuusaiheisena viestintänä.
Matin esitys (pdf).
Kehittämistehtävään liittyvien työryhmien määrät ja tavoitteet, sekä yhteiset käytännöt
Heidi Karhu
Heidi alusti työryhmiä käsittelevään keskusteluaiheeseen. AKE/VAKE –työtä on kaksi vuotta takana. Tänä aikana on suunniteltu ja toteutettu yhteistä toimintaa ja perustettu verkostoja. Yhteistyöstä on ollut suuri apu, mutta työryhmiä alkaa olla jo määrällisesti paljon, ja niihin osallistuminen on haasteellista. Lisäksi kirjastoissa on vaikea välillä tietää, kuka mihinkin kokoukseen on oikea osallistuja. Tämän vuoksi esitetään toive, että työryhmien määrästä, nimistä, tavoitteista ja kokouskäytännöistä käytäisiin keskustelu ja päätettäisiin, millä työryhmäkokoonpanoilla jatketaan tästä eteenpäin.
Heidin esitys (pdf).
Seinäjoen eritystehtävän kuulumiset
Mervi Heikkilä
Erten kenttänä koko Suomi ja toiminnan kannalta on tärkeää laaja yhteistyö kaikkien kanssa.
Lukuliikkeen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, kuitenkin niin, että kohderyhmänä ovat kirjastot ja kirjastojen henkilöstö. Lukuliike on työstämässä kansallista lukutaitostrategiaa.
Mervi kertoi Erten vuoden 2020 suunnitelmista:
Viestintäyhteistyötä tehdään eri alueilla. Lanu -neuvosto puolestaan kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa. Erten verkkosivut osana Kirjastot.fi – kokonaisuutta aukeavat ennen Lukuviikkoa. Tulossa on myös podcasteja kirjastoammattilaisille, sekä uutiskirje. Syksyllä tuotetaan myös printtimediaa, ja marraskuussa Seinäjoella toteutetaan Lukulystit, joissa toinen päivä on luentoja ja toinen päivä on työpajapäivä. Erten väkeä voi pyytää alueille, kuten kokouksiin, tai koulutuksiin. Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuunnitelma on tulossa marraskuussa. Arviointikehikko kirjastojen lanu-työlle myös tulossa, tämä kirjastoille itsearvioinnin tueksi. Lisäksi nostetaan kirjastojen lanu-työn näkyvyyttä. Kesälukukampanja toteutetaan alle kouluikäisille. Liboppiin tuotetaan lasten ja nuorten lukemista edistävää aineistoa vuodelle 2021. Lisäksi Mervi muistutti, että Seinäjoelle voi olla aina yhteydessä ja kysellä, ja keskustella mieltä askarruttavista asioista.
Ryhmäkeskusteluihin pohdintaan AKE/ERTE –yhteistyö
Lisäksi ryhmäkeskusteluihin mietintään myös AKE/AVI – yhteistyö
12.30 – 13.30 Lounas, Ravintola Hausman, Töölönlahdenkatu 3
13.30 – 15.00
Ryhmäkeskustelut aamupäivällä alustetuista aiheista
15.00 – 16.00
Ryhmäkeskustelujen purku
1.Työryhmien toiminta
Työryhmien toimintaan liittyen yleisesti toivottiin, että työryhmillä on selkeä tavoite, ja ryhmien toiminta lopetetaan, kun tavoite on saavutettu. Kokouksiin toivotaan tarkkoja aiheita ja aiheissa pysymistä. Etäpalaverien mahdollisuus huomioidaan aina, kun se on toiminnan kannalta järkevää. Erotetaan pysyvät ja akuutit työryhmät, jotka lopettavat toimintansa, kun tavoitteet on saavutettu.
Päätettiin, että seuraavat työryhmät ovat pysyviä:
AKE-linja, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Tähän kokoukseen osallistuvat AKE-kirjastojen johto ja yksi koordinaattori jokaisesta AKE-kirjastosta. Lisäksi OKM, AVIt ja Vake. Vake kutsuu koolle ja järjestää kokouksen, sekä hoitaa puheenjohtajuuden ja sihteerin tehtävät.
Lisäksi toivottiin, että kokouksessa olisi tulevaisuus/trendi –osio, mutta samalla pohdittiin sitä, että aihe on enemmän YKN:n kokoukseen kuuluvaa asiaa.
AKE-johto, joka kokoontuu tarvittaessa etänä, sekä lähikokouksena kerran vuodessa. Vake vastaa edelleen kokouksen järjestelyistä ja koolle kutsumisesta. AKE-johto voi perustaa tarvittaessa uusia työryhmiä. AKE-johto koostuu AKE-kirjastojen johtajista ja VAKE-johdosta.
Täydennyskoulutustyöryhmä, ns. AKE-ihmisten ryhmä
Kokoontuu kerran vuodessa lähikokoukseen. Asiat valmistellaan AKE-aamukahvien yhteydessä, kuten aikaisemmin on sovittu. Vake laatii asialistan ja hoitaa puheenjohtajuuden, muut järjestelyt aikaisemmin sovitun mallin mukaisesti. Kutsu lähetetään kaikille AKE-työtä tekeville (paitsi johto), ja kirjastot päättävät asialistan mukaisesti, kuka osallistuu kokoukseen.
AKE-aamukahvit
Kuusi kertaa vuodessa, kokoukset etänä.
ÅKE –ryhmä
Kokoontuu etänä suunnitelman mukaisesti.
Akuutit/väliaikaiset työryhmät:
Pyritään etäkokouksiin ja kokouksille määritellään tavoite ja aika, jolloin työryhmätoiminta loppuu.
Ake-johtajat asettavat tarvittavat kokoukset. Nämä ryhmät määrittelevät tavoitteensa, sekä arvioidun työryhmän keston ja raportoivat AKE-linja kokouksissa toiminnasta.
Nyt toiminnassa olevia ryhmiä ovat seuraavat:
Digiryhmä
Vankilakirjastotyön ryhmät
Näistä kommentoitiin, että onko ryhmiä vankilakirjastotyön ympärillä jo liikaa.
Liboppi- ryhmä
2. Yhteistyö AKEt ja Seinäjoen ERTE
AKEn ja Erten yhteistyö koulutussuunnittelussa on tärkeää. Lanu- neuvoston kokoonpanoon toivotaan selkeyttä, kauden pituus kolme vuotta. Erten toivottiin panostavan koulutuksissa esim. ulkomaisten puhujien saatavuuteen. Valtakunnallisia Erte-webinaareja toivotaan, sekä Erten mukaan tuloa Liboppi-työryhmään. Tärkeää varmistaa, että lanu-neuvostosta kulkeutuu tieto alueille. Hyvien käytäntöjen esiin nostaminen tärkeää, huomioiden lanu-työ koko Suomen alueella. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että pienten kirjastojen edustus on mukana lanu-neuvostossa. Toivottiin lisäksi lanu-työn vuosikelloa.
3. AVI/AKE yhteistyömuodot ja koulutusvastuut
Laissa on molemmilla omat tehtävät, tärkeää on keskusteluyhteys. Etälähetyksiä toivottiin erityisesti, jos AVI -koulutus järjestetään vain esim. Helsingissä. Lisäksi toivottiin, että selkeiden lakiin liittyvien asioiden lisäksi AVI järjestäisi koulutusta sellaisista teemoista, joista tulee kysymyksiä, mutta joihin ei ole selkää kannanottoa.
4. Vaken tiivistetty kuvaus toiminnasta, kommentit
Kuvausta pidettiin selkeänä ja sen avulla Vaken toiminta avautui paremmin, sekä rooli selkeytyi. Tiivistelmän lisäksi toivottiin vielä palvelukuvauksia kaikista Vaken tuottamista palveluista. Kuvauksesta tulisi näkyä selvästi, mikä palvelu on kyseessä, ja kuka siitä vastaa.
Kifin palveluista toteutettu kysely oli hyvä toimenpide, mutta sen lisäksi toivotaan vuoropuhelua siihen, mikä on palvelujen tarve laajemmin. Koulutuskalenteriin toivotaan edelleen muokkausoikeuksia. Alueellisiin viestintäkanaviin liittyen alueilla on erilaisia toiveita, osa toivoisi alueellisten kanavien yhdistämistä Kifin sivustolle, esim. yhteen WP-alustaan. Osa alueista taas pitää erittäin tärkeänä omaa alueellista tiedotussivustoa. Kifin koordinaatioryhmässä mietityttää tieteellisten kirjastojen suuri osuus, sekä koordinaatioryhmän fokus, mikä on sen tehtävä.
Vaken toivotaan perustavan ja hallinnoivan kaikkia sisäisiä Teams-tiedotuskanavia.
16.00
Puheenjohtaja päätti kokouksen