Aika: 20.2.2019 klo 9.30 – 14.30, kello 14.30 lähtien tutustuminen Oodiin
Paikka: Keskustakirjasto Oodin Kuutio, Töölönlahdenkatu 4
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Paikalla:
Leena Aaltonen, OKM
Susanne Ahlroth, LSSAVI
Marita Ahola, Vaasa
Asko Autio, Turku
Malin Hollmén, Porvoo
Hanna Huovinen, Lahti
Satu Ihanamäki, Lapin AVI
Inka Jousea, Lahti
Heidi Karhu, Oulu
Aino Ketonen, Yleisten kirjastojen konsortio
Anneli Ketonen, LSSAVI
Leena Kinnunen, Rovaniemi
Merja Kummala-Mustonen, PSAVI
Pirkko Lindberg, Tampere
Päivi Litmanen-Peitsala, Vake
Marja Malminen, Lahti
Heli Muhonen, Kuopio
Mika Mustikkamäki, LSSAVI
Mikko Paajala, Rovaniemi
Rebekka Pilppula, Turku
Suvi Pirnes-Toivanen, Joensuu
Hanna Pitkänen, Lahti
Jouni Pääkkölä, Oulu
Jarkko Rikkilä, Tampere
Tapani Sainio, OKM
Matti Sarmela, Vake
Päivi Savinainen, Kuopio
Antti Seppänen, ESAVI
9.30 alkaen aamukahvit ja avaussanat
Katri Vänttinen
Katri toivotti kaikki tervetulleeksi Oodiin. Kirjastot ovat olleet paljon julkisuudessa viime aikoina, mikä tuo kirjastojen toimintaa näkyväksi monin tavoin. Kirjastot ovat mukana rakentamassa hyvää arkea, ja useassa kunnassa kirjastopalvelut ovat edelleen hyvin toimivia peruspalveluita, joiden merkitystä on tärkeää pitää esillä niin kunnallisella, kuin valtakunnallisellakin tasolla.
9.45 – 10.45 OKM:n puheenvuoro
Leena Aaltonen
Kehittämistehtävät ovat lainmukaisesti palvelutehtäviä, joilla tuetaan tasapuolisesti kaikkien kirjastojen toimintaa. Alueellisella kehittämistehtävällä luodaan edellytyksiä toiminta-alueen kaikkien kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Yhteistyö ja verkostomainen toimintatapa ovat kirjastotoiminnan ydintä. Sen vuoksi yhteinen toiminta, osaamisen jakaminen ja kirjastojen muodostama verkosto ovatkin oleellisen tärkeitä.
Vuoden 2019 rahoituspäätökset on tehty ja kirjastot ovat saaneet tiedon myönnetystä rahoituksesta. Rahoitustaso on suunnilleen sama kuin vuonna 2018. Kaikkiin rahoitustarpeisiin ei pystytty vastaamaan, mutta rahoitus kattaa välttämättömät ja oleelliset toiminnan kulut.
OKM rahoittaa AKE-koordinaattoreille suunnattua koulutusta ja koulutuksen tilaajana ja suunnittelijana toimivat AVI:t. Koulutuksen toteutus kustannetaan erillisrahoituksella. Koulutusten matka- ja majoituskustannuksista vastaa kukin kirjasto omalla AKE-rahallaan. AVI:t ovat jo lähettäneet kyselyn koulutustarpeista AKE-henkilöstölle. Koulutukseen voivat osallistua henkilöt, joiden työstä vähintään 50 % on AKE-toimintaa.
AKE-avustuksella toteutettava alueellinen koulutus on suunnattu lähtökohtaisesti oman alueen kirjastohenkilöstölle, mutta koulutukseen voidaan osallistua valtakunnallisestikin, etenkin jos koulutus toteutetaan myös etälähetyksenä. Etusija on kuitenkin oman alueen henkilöstöllä, jos paikkoja on rajoitetusti. Ruotsinkielistä koulutusta on suunniteltu kirjastojen yhteistyönä ÅKE-ryhmän toimesta.
Valtiovarainvaliokunta on myöntänyt kirjastoille lisämäärärahan 860 000 e. Lisämäärärahalla kehitetään yleisten kirjastojen henkilöstön osaamista, sekä vahvistetaan valtiovarainministeriön Auta-hankeen toimintamallia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on digisyrjäytymisen ehkäiseminen. YKN:n työryhmä on määrittämässä kirjastohenkilökunnan minimiosaamisvaatimuksia. Tämän määrityksen pohjalta toteutetaan henkilöstön koulutukset. Tärkeää on vahvistaa heikoimmin resursoitujen kirjastojen osaamista
Lisämäärärahan saavat sekä Vake, että AKE-kirjastot, rahan jakoa mietitään vielä tarkemmin. Kyseessä on erillinen valtionavustus, jonka käyttö myös raportoidaan erikseen.
Vaken tehtävänä on koordinoida hankkeen valtakunnallista suunnittelua ja viestintää yhteistyössä OKM:n, VRK:n, YKN:n ja AKE-kirjastojen kanssa. AKE-kirjastojen avustushaku on huhti - toukoukuun aikana, ns. kevyellä hakuprosessilla. Kesän 2019 aikana laaditaan suunnitelmat ja syksyllä käynnistetään toiminta. Raha on käytettävissä vielä vuoden 2020 aikana, raportointi hankkeesta loppuvuodesta 2020. Lisämääräraha ei vaikuta vuoden 2020 avustushakemuksiin. AKE-kirjastot voivat käyttää rahaa myös tarpeellisen laitteiden hankintaan.
Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä on toistaiseksi voimassa oleva tehtävä. Päätös tehtävän saavasta kirjastosta tehdään maalikuun loppuun 2019 mennessä. Erityistehtävää hoitava kirjasto luo valtakunnallisen toimijaverkoston, johtaa sitä ja kehittää verkostoa aktiivisesti.
AKE-henkilöstön ulkomaanmatkoihin liittyvät matkakustannukset käsitellään tapauskohtaisesti. Esimerkiksi puheenvuoron pitäminen konferenssissa voidaan sisällyttää AKE-rahaan. Ulkomaanmatkoihin liittyvistä kustannuksista tulee olla yhteydessä ministeriöön.
Vankilakirjastotyöstä pidetään oma palaveri. Pääsääntöisesti AKE-kirjastot antavat asiantuntijatyötä vankiloihin, mutta asian käsittelyä jatketaan myöhemmin erikseen vankilakirjastotyötä tekevien kirjastojen kanssa.
10.30 – 11.00 Lukuliike-koordinaattori Pia Lumme Opetushallituksesta kertoo Lukuliikkeen ajankohtaiset kuulumiset.
Siirrettiin iltapäivään, koska esiintyjä oli estynyt olemaan paikan päällä.
10.50 – 11.10 Vaken ajankohtaiset tiedotusasiat
Matti Sarmela ja Aija Laine
Entisen Keskuskirjastokokouksen tilalle Vake järjestää seminaarin tekoälystä yhteistyössä Kansalliskirjaston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seminaari pidetään 23.5. Helsingin kaupungintalon tapahtumatorilla. Tilaisuus myös lähetetään suorana. Lisää tietoa seminaarista tulee Kirjastot.fin koulutuskalenteriin. Koulutustyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa ja muistiot löytyvät Kirjastot.fin verkkosivuilta. Seuraava kokous työryhmällä on 14.5 Seinäjoella.
AKE-kirjastokierros on loppusuoralla. Kirjastoissa on ollut hyviä keskusteluja ja monenlaisia aiheita on noussut esille. Keskustelua ovat herättäneet mm. digituki, ammattikuva ja osaamisen kehittäminen, e-aineistot, yhteistyö alan oppilaitosten kanssa ja kansainvälinen toiminta.
Valtakunnallinen kehittämistehtävä muodostuu Kirjastot.fin palvelutuotannosta, viestinnästä ja kansainvälisestä viestinnästä, kansallisesta yhteistyöstä ja kaukopalvelusta. Uutena tehtävänä tänä vuonna alkaa digituen kansallinen koordinointi.
Kirjastot.fin suosituimmat palvelut ovat Kirjasampo, Kysy Kirjastonhoitajalta, Kirjastot.fin emoportaali ja eKirjasto. Kirkannan data luonnollisesti käytetyin. Hanketiedon hallinta pyritään siirtämään AVI:lle. Finna-malliverkkokirjaston kehittäminen jatkuu yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston, Kansalliskirjaston ja eri asiakasryhmien kanssa.
11.10 – 11.40 Aluehallintoviraston ajankohtaisia asioita
Satu Ihanamäki ja Antti Seppänen
AVI:n myöntämät valtionavustuspäätökset tehdään 29.3 mennessä. Avustukset pääsääntöisesti lukemisen edistämiseen, elinikäiseen oppimiseen, aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämiseen.
Kansainväliset matka-avustukset haetaan sähköisen asioinnin kautta, https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi, kuten valtionavustuksetkin, hakijana kunta. Päätökset ja loppuselvitykset myös sähköisen asioinnin kautta.
Hankerekisteriin tulevat näkyviin syksyllä anotut ja keväällä päätettävät valtionavustukset. Viimeiset raportoinnit hankerekisteriin syksyllä 2016 anotuista avustuksista.
AKE-koordinaattoreille on lähtenyt kysely täydennyskoulutusta koskien, vastausaikaa 1.3 saakka. Koulutusten tuottaja kilpailutetaan, kun sisältö on selvillä. Koulutuskokonaisuus on lukuvuoden mittainen.
AVI:jen järjestämät koulutukset löytyvät Kirjastot.fin ja AVIn koulutuskalenterista. Aiheina mm. Tiedolla johtaminen ja tekijänoikeus.
AVI:t ovat perustamassa tiedolla johtamisen ryhmää. Ryhmästä kiinnostuneet voivat ilmoittautua Antille, antti.seppanen@avi.fi.
Ehdotuksia valtakunnallisista arviointikohteista otetaan vastaan, näistä nopealla aikataululla viestiä AVI:lle.
11.40 – 12.10 Kuvailun uudistusprosessi – tilannekatsaus ja keskustelu aiheesta
Virva Nousiainen-Hiiri
Kansalliskirjasto ja Helsingin kaupunginkirjasto ovat järjestämässä seminaaria kustantajille. Aiheena yhteinen metatieto, ja tavoitteena päästä yhteiseen kirja-alan tietovarantoon. Luottamuksen ja vuoropuhelun rooli tässä vaiheessa keskiössä. Yhteisesti tuotettu metatieto tärkeää, jotta tiedon tuotannon automatisointia voidaan tehdä jo tuotannon alusta alkaen. Seminaarissa on puheenvuoro mm. Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Kaisa Hypénillä. Annif- indeksointityövälinettä esittelee Osma Suominen Kansalliskirjastosta. Lisäksi ohjelmassa mm. kirja-alan ja kirjastojen yhteinen paneelikeskustelu. Seminaari pidetään Kansalliskirjaston pienessä juhlasalissa 20.3, tilaisuuteen on vapaa pääsy.
12.15 – 13.00 Lounas
13.10 – 13.40 Lukuliike-koordinaattori Pia Lumme Opetushallituksesta kertoo Lukuliikkeen ajankohtaiset kuulumiset
Lukuliike-koordinaattorin tehtävänä on koordinoida asioita, joita Lukuliike on asettanut tehtäväksi. Pia Lumme on taustaltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, ja hän on väitellyt mediakasvatuksesta.
Koordinaattorin yhtenä tehtäväkenttänä on koulujen ja kirjastojen yhteistyö. Pia kertoikin tavoitteekseen saada koulut käyttämään kirjastoja aktiivisemmin. Käyttö vaihtelee nyt suuresti koulujen ja opettajien mukaan, eikä kirjastoammatillista osaamista osata hyödyntää riittävästi. Ideana kirjastoihin päin Pia ehdotti esimerkiksi Lukuliike-nurkkausta, jossa voisi lukea non-stoppina lastenkirjallisuutta ääneen, sekä kirjastojen aktiivista osallistumista koulujen toimintaan kaikessa, missä lukeminen nousee esille. Tavoitteena on saada myös seuraavan hallitusohjelmaan kirjaus lukemisesta. Tärkeää on yhteistyö eri toimijoiden kanssa, erityisesti lasten ja nuorten lukemista edistävän erityistehtävän saavan kirjaston kanssa.
13.40 – 14.30 Kirjastojen e-palvelut
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen e-kirjasto – Oulun kokemukset e-kokoelmien yhdistämisestä
Heidi Karhu
Toive yhteisestä e-kokoelmasta lähti alueen kirjastoilta. Tavoitteena oli tasavertaiset e-palvelut koko alueelle. Hankkeessa toteutui sama visio kuin AKE-työssä muutenkin. AVI:lta saatiin avustus hankkeen toteuttamiseksi.
Yhteisen kokoelman piirissä on 38 kuntaa, 4 kimppaa, 2 kimppaan kuulumatonta kirjastoa ja yhteensä noin puoli miljoonaa asukasta. Alueella käytössä 6 eri kirjastojärjestelmää. Yhdistäminen vaati paljon yhteisiä neuvotteluja ja verkostoitumista. Kokoelmalla on keskitetty valinta, sekä sopimusten hallinta ja yhteinen markkinointimateriaali. Finnassa on yhteisellä kokoelmalla omat verkkosivut. Haasteellista oli monen toimijan kanssa sopiminen, neuvottelut palveluntarjoajien kanssa, rajapintojen rakentaminen, sekä yllättävät kulut.
Konsortion pilotointi liittyen valtakunnalliseen e-kokoelmaan – rahoitus ja suunnitelmat
Virva Nousiainen-Hiiri ja Aino Ketonen
Tavoitteena kaikille yhteinen ja tasavertainen kokoelma. Jokaisessa kunnassa on tällä hetkellä tarjolla e-kirjoja, mutta variaatio on suuri. Taustalla vuonna 2017 toteutettu konsortion kysely yhteisestä e-kokoelmasta ja Kirjastoseuran tavoitteet. Pilotoinnissa tarkoitus kokeilla eri lisenssimalleja ja valita parhaiten toimivat valtakunnallista kokoelmaa ajatellen. Palveluista saatavan tiedon avulla pyritään kokoelman hallintaan. Tavoitteena laaja kokoelma ja käytön ja aineiston määrän optimointi. Kulttuurirahastosta ei ole vielä saatu päätöstä pilotoinnin rahoituksesta. Hanke tulee näin siirtymään joka tapauksessa vuoden 2020 puolelle.
Lainaus-alustan kilpailutuksen tulos ja ratkaisut kirjastoissa
Aino Ketonen
KL-Kuntahankintojen ja yleisten kirjastojen konsortion yhteistyössä toteuttama kilpailutus. Määräaikaan mennessä tarjouksen antoivat Ellibs Oy ja Axiell Media Ab. Kokonaispisteytys jakautui tarjoajien kesken seuraavasti Axiell Media Ab 88,135 pistettä, Ellibs Oy 79,926 pistettä. Puitesopimukset solmittu molempien toimijoiden kanssa. Puitesopimus on kestoltaan 2+2 vuotta. Lisenssimallit erilaisia molemmilla toimijoilla, mutta Axiell on kehittämässä uusia lisenssimalleja suomalaisten kirjastojen tarpeisiin.
Suurin osa kirjastoista jatkaa Ellibsin kanssa, osa ottaa käyttöön molemmat alustat.
14.00 - 14.30
Kirjastojen digipalvelut, tilannekatsaus mm. YKN:n asettaman työryhmän toimintaan
Kirjastopäivät ja AKE/VAKE-kirjastojen yhteinen esite ym. materiaali, Päivi Litmanen-Peitsala
Tätä kohtaa ei ehditty käsitellä kokouksessa erikseen, mutta digitukeen liittyvää asiaa käsiteltiin kohdassa 1.
14.30 Katin opastuksella tutustuttiin Oodiin, sen tiloihin ja toimintoihin.