Kokousaika - ja paikka
Kokousaika: 22.9 klo 9.00 - 15.00
Paikka: etäkokous, MS Teams
Kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja etäosallistujien tuki
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Etäyhteydet: Anna-Maria Malm, annamaria.malm@hel.fi
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Lähiajat ovat tuoneet konkreettisesti esille sen, että muutoksia ja yllätyksiä tulee aina vastaan. Yhteinen suunta ja linja auttavat kuitenkin muutoksista selviytymiseen. Vuosi 2020 vahvisti entisestään kirjastoja, ja kirjastojen merkitystä yhteiskunnassa. Demokratiahanke tulee edelleen vahvistamaan kirjastojen roolia, mutta tuo myös haasteita. Miten saadaan mahdollisimman moni kansalainen osallistumaan yhteiskunnalliseen vuoropuheluun? Miten demokratiatyö näkyy osana AKE-toimintaa ja osaamisen kehittämistä?
Kuntien yhteinen e-kirjasto – hanke jatkuu, ja hankkeeseen haetaan lisää asiasta innostuneita tekijöitä lähiaikoina. Yhteinen e- kirjasto tulee olemaan iso muutos sekä kansallisesti, että maailmanlaajuisesti. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa haetaan erilaisia kustannus- ja toimintamalleja. Samalla vahvistetaan kirjallisuuden ja tiedon kuluttamista yhteiskunnassa.
Kirjastojen yhteinen verkosto on tärkeä, kun haetaan yhteisiä ratkaisuja ja kehitetään toimintaa. Yhteisymmärrys ja yhteiset arvot takaavat menestymisen. Kirjastolaki toimii kaikille suunnan näyttäjänä.
Ajankohtaista tekijänoikeudesta, Päivi Litmanen-Peitsala
Tekijänoikeusasioiden selvittely on Digihankkeesta lähtöisin oleva tehtävä. Digitaalista kirjastotyötä on edistetty jo pari vuotta. Digimaailma on tiukkenemassa, mutta samalla myös selkiytymässä. Sanasto ja Kuntaliitto käyvät neuvotteluja tekstien käytön lisensseistä. Näyttää siltä, että tekstien käytöstä tulee jatkossa raportoida.
YKN perusti keväällä tekijänoikeusryhmän. Neuvoston syyskokoukseen mennessä pitäisi selvittää, mitä kirjastot ovat sopineet mm. kuvien ja luettelointitietojen käytöstä. Kansikuvien käyttö aiheuttaa erityisesti ongelmia. AKE-kirjastoille on tulossa kysely, jossa kartoitetaan mm. kuvien käyttöä ja solmittuja sopimuksia. Laki ei siis pelkästään ohjaa meitä, vaan myös sopimukset. Voitaisiinko valtakunnallisesti löytää yhteisiä toimintamalleja helpottamaan tilannetta? Tekijänoikeuskysymykset ovat iso asia, joka saattaa tulla pohdittavaksi ensi vuonna. Pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki tietävät jatkossa, mihin tarvitaan lupa, ja mihin tarvitaan rahaa. On tärkeää myös pohtia, miten vahvistetaan kirjastoalan tekijänoikeustuntemusta.
Päivi Litmanen-Peitsalan esitys (pdf)
OKM:n ajankohtaiset asiat, Leena Aaltonen
Valtioneuvoston periaatepäätös hybridistrategiasta hyväksyttiin 9.9. Iso muutos kokonaisajatteluun on se, että yhteiskunta pyritään pitämään avoinna. Terveyden turvaaminen on edelleen keskeistä, mutta samalla painotetaan yhteiskunnan auki pysymistä. Tartuntalain 58 d §:n muuttaminen on käsittelyssä eduskunnassa. Hallituksen esitys koronapassista annettiin eduskunnalle 21.9. Koronapassi on vaihtoehto toimintaan kohdistuville rajoituksille. Tarkoituksena on palvelujen ja toiminnan turvaaminen, mikäli rajoituksia on voimassa. THL:n laatima riskienarviointimalli on arviointityökalu, jos rajoituksia joudutaan asettamaan alueellisesti ja paikallisesti (AVI ja kunnat). Kirjastot ovat pienemmän riskin toimintaa. Kaiken kaikkiaan nyt ollaan kokonaan toisenlaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten.
Kuntien tulevaisuustyössä VM on veturina. Tarkastelukulmat ovat kuntien itsehallinto, julkinen rahoitus, palvelut ja perusoikeudet. SOTE-uudistus tarkoittaa samalla kuntauudistusta. Kuntien omat palvelut ovat jatkossa lähinnä sivistyspalveluja. OKM:n hallinnonala on keskeinen toimija kuntakentällä jatkossa.
Vuoden 2022 Valtion talousarvioesitys on luettavissa VM:n verkkosivuilla. Yleisiä kirjastoja koskeva budjettimääräraha on vuoden 2021 tasolla. Veikkausvoittovarat kompensoidaan ensi vuoden budjettiin, vuodesta 2024 eteenpäin valtiosihteerityöryhmä hakee asiaan poliittista ratkaisua.
Kehittämis- ja erityistehtävien avustushaku 27.10. – 30.11. Osaamisen kehittämisen kokonaisuus on hyvä synkronoida yhdessä Erten ja AVI:jen kanssa. Lukemisen edistämisen ja lukutaitotyön toivotaan olevan vahvasti esillä hakemuksissa. Vankilakirjastojen kehittäminen ei ole enää osana AKE-avustusta vuonna 2022.
AKE-verkosto on vahva ja toiminta uniikkia kansainvälisestikin. Toimintaa pyritään jatkokehittämään siten, että siinä olisi sisällä vertaisarvioinnin systeemi. Pienryhmäkeskustelut (OKM, AVI, AKE) ovat tauolla tänä syksynä. Samalla rakennetaan uutta järjestelmää, jossa AVI:t ovat vahvasti taustalla. AVI-puolella on paneuduttu kehittävään arviointiin. 29.9 järjestetään AKE-kirjastoille kehittävän arvioinnin koulutus. Arvioinnin työkalujen ja pilotoinnin työstäminen eteenpäin on seuraava vaihe. Korkeakouluharjoittelija Anni Vainio tulee työstämään arviointia 1.10 alkaen.
Kansallinen lukutaitostrategia on lähdössä laajalle lausuntokierrokselle, kannanotot lausuntopalveluun. Näkövammaisten kirjastoa koskeva lakiuudistus tulossa myös lausuntokierrokselle.
ÅKE-ryhmän kuulumiset, Susanne Ahlroth ja Anneli Haapaharju
ÅKE- on kaksikielisten AKE-kirjastojen ryhmä. Korona-aika on tuonut palaveriväsymystä, mutta etätapahtumat ovat tuoneet toisaalta kirjastolaisia tutuksi ympäri Suomea. Ryhmässä on tapahtunut muutamia henkilömuutoksia. ÅKE-ryhmä on ainutlaatuinen, koska kirjastoalalla ei ole muuta vastaava ryhmää, joten ryhmän toiminta tärkeää. Pieni ryhmä on myös haavoittuvainen, ja siinä tarvitaankin jokaisen osaamista ja alueiden tuntemusta. Åkessa saadaan yhdessä enemmän aikaan jokaiselle alueelle, kuin alueet yksittäin saisivat aikaan.
Syksyn 2021 suunnitelmat ovat seuraavat. HallÅKE–tapaamiset jatkuvat, aiheina mm. mukautettu lukeminen ja Luciakaffe. Syksyllä myös webinaarit jatkuvat. Niissä aiheina kohtaaminen ja erityisryhmät. Ensi vuonna järjestetään Bokkarusellen, jossa kirjavinkkausta ruotsinkielellä. Kirjastokaista suoralähettää tilaisuuden. Yhteistyöryhmä (Samarbetsgruppen) kokoontuu myös syksyllä. Ryhmässä mietitään laajemmalla rintamalla koulutusta ja muuta yhteistyötä. Ruotsinkielistä koulutusta on tulossa myös Liboppiin. Kaikki koulutukset ja tapahtumat löytyvät Kirjastot.fin koulutuskalenterista.
Liboppi – ensi vuoden suunnitelmat ja rahoitus, Laura Tyysteri
Toimituskunta on kokoontunut vuonna 2021 viisi kertaa. Libopilla on jo melkein 2000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Valtakunnallisesti on tulossa 6 – 10 kurssia vuonna 2021, pääasiassa kirjastoalan itsensä tuottamina. Tämän osalta päästään asetettuihin tavoitteisiin hyvin. Libopin lanseerauspäivä pidettiin 9.9., paikalla oli 150 henkeä ja saman verran on katsonut myös tallenteen. Kampanja tuloksena saatiin noin 300 uutta käyttäjää. Saapumissivun houkuttelevuuden parantaminen oli yksi tavoite, ja se toteutuu vielä tänä vuonna. Tavoitteena oli myös osaamismerkkien käyttöönotto. Loppuvuodesta tehdään linjaukset osaamismerkkien käytöstä. Yhteistyö avointen oppimateriaalien käytänteiden luomiseksi on aloitettu Kirjastokaistan kanssa.
Rahoituksesta toimituskunta on tehnyt pohjaehdotuksen:
- yksi AKE-kirjasto hakee rahoituksen, jonka määrä päätetään yhdessä, samoin kirjastojen osuudet
- rahoitusta hakevaa AKE-kirjastoa voidaan vaihtaa, kunhan toiminnan jatkuvuus taataan
- toimituskunta laatii vuosittain toimintasuunnitelman
- toimituskunnan pj tulee rahaa hakevasta AKE-kirjastosta ja vara-pj toisesta AKE-kirjastosta
- AKE-johtajat päättävät haettavan summan kokouksessaan syksyllä
Mallin vahvuutena on rahoituksen ja toiminnan selkeytyminen. Mallin mahdollisena heikkoutena toiminnan kasautuminen yhdelle AKE-kirjastolle.
Kehittämisen kärjet ensi vuodelle ovat: teknisen ylläpidon kilpailutus, selkeämpi ulkoasu ja visuaalisuus, yhtenäistetty ilme kaikessa viestinnässä, kursseille liittymisen selkeyttäminen ja tilastoinnin kehittäminen.
Liboppi- osio herätti keskustelua. Ensi vuoden painopisteitä pidettiin hyvinä, mutta rahoituskuvio vaatii vielä pohtimista. Malli itsessään todettiin kuitenkin hyväksi. Rahoitusasiaa käsitellään AKE/VAKE -johtajien kokouksessa 8.10. Toimintasuunnitelman osalta todettiin, että se on todella tärkeä jatkossa, jos rahoitus yhtenäistetään. Esitettiin myös kehittävän arvioinnin käyttöönottoa Libopin osalta.
AVIn ajankohtaiset asiat, Mika Mustikkamäki, Anu Ojaranta ja Jenna Koistinen
Aluehallintovirastoissa on ollut henkilövaihdoksia: Marko Ojala ylitarkastajana ESAVIssa, Miikka Metsola aloittanut ISAVIssa ja Tapio Taskinen PSAVIssa jatkaa 50% työajalla kirjastotoimessa suunnittelijan tehtävässä. Jenna Koistinen LSAVIssa määräaikaisesti vuoden loppuun saakka 100% suunnittelijana, erityisesti demokratiateemaan liittyvissä tehtävissä.
AVIn syksyn koulutuksissa aiheina mm. vaikuttavuuden arviointi, varautuminen ja henkinen kriisinkestävyys, sekä tietosuoja. Nordic Libraries Annual järjestään 3. – 4.11. Johtajien webinaarisarjassa neljä koulutusta. Ruotsinkielisissä koulutuksissa on vahva painotus demokratianäkökulmaan. Tulossa mm. Aktivt medborgarsskap ja Desinformation och polarisering - hur kan du motverka det?
Aluehallintovirastot saavat paljon koulutustoiveita kirjastokentältä. Koulutuksissa tehdään laajaa yhteistyötä eri rintamilla, sekä peilataan ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita. AVI:lla on viiden hengen osaamisen kehittämisen tiimi. Kumppaneiden kanssa toteutetaan koulutustilaisuudet. Yksi AVI hallinnoi määrärahaa, jolla kevennetään sisäistä byrokratiaa. Syksystä 2021 lähtien tehdään yhteistyötä AKE-kirjastojen kanssa. Jatkossa toteutetaan laajempaa ilmiökeskittynyttä koulutusta.
Nordic Libraries Annual, Libraries Creating Strong Societies, järjestään 3. – 4. 11. Ilmoittautua voi 30.10 saakka.
Erityisavustus yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen kansalaisten ja päättäjien vuoropuhelun foorumeina. Avustuksen tarkoituksena kehittää kirjastoja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina, erityisesti lisäämällä kansalaisten ja päättäjien välistä vuoropuhelua. Levitetään Sitran pilottihankkeen kokeiluja. Avustuksiin jaettavissa 900 000 e.
Valtionavustushaun avuksi on järjestetty vapaaehtoisia Kiihdyttämö-tilaisuuksia yhteensä viisi. Tavoitteena vahvistaa kirjastojen kykyä tehdä hankehakemuksia ja monipuolistaa avustushakuprosessia.
Kirjastot ja demokratia luentosarja alkanut 21.9. Luentotallenteet oppimistehtävineen tulossa myöhemmin myös Liboppiin.
Aluehallintovirastojen esitys (pdf)
Ryhmäkeskustelut: Osaamisen kehittäminen, aiheina mm. seuraavat:
- Libopin rooli koulutusten koordinoinnissa, voidaanko alueiden yhteistyötä tiivistää Liboppi-yhteistyön pohjalta?
- Valtakunnallisen yhteistyön ja paikallisen näkökulman yhteensovittaminen?
- Onko osaamisen kehittämisessä mahdollista sopia alueellisia painopisteitä, vai mennäänkö jatkossakin kaikkea kaikille periaatteella?
Ryhmä 1: Joensuu, Lahti, Tampere, LS AVI, ES AVI
Alueellisen toiminnan vahvuus on se, että luottamus ja tuntemus alueelle on jo syntynyt. Valtakunnallisesti voidaan toisaalta ylittää kriittinen massa osallistujissa, jos alueellisesti ei ole osallistujia riittävästi. Libopin rooli tärkeä, koska kouluttautumista voidaan jakaa paloihin. Verkkoalustalla taataan myös yhdenvertaisuus kaikille.
Libopin suhteen pohdintaa aiheuttaa sen, saadaanko luotua uskoa Liboppiin alueilla. Miten verkkokoulutus viedään kentällä osaksi omaa työarkea.
Huomioitavaa myös, että Liboppikurssien käyttöikä ja kurssin laatijoiden käytännöt vaihtelevat.
Valtakunnallista yhteistyötä voitaisiin tehdä esim. niiden koulutusten suhteen, jotka kiertävät kaikilla alueilla. Valtakunnallisen toiminnan kannalta hyviä loppuun asti mietityt ajokorttimaiset kokonaisuudet.
Koulutusmäärissä hyvä käyttää myös harkintaa, nyt on jo hyvin paljon koulutusta saatavilla.
Ryhmä 2: Porvoo, Turku, Vaasa, PSS AVI, LSS AVI, ERTE
Molemmat näkökulmat, sekä valtakunnallinen, että alueellinen ovat tärkeitä. Valtakunnallista yhteistoimintaa voisi hyödyntää vielä enemmän.
Libopissa valtakunnalliset kaikille avoimet kurssit oleellisia, mutta myös alueellisia kursseja tarvitaan Libopissa. Kouluttajilla on myös erilaisia rajoituksia materiaalien käytöstä. Valtakunnalliseen toimintaan panostaminen, kuten Liboppi-työ ja työryhmätoiminta pitäisi huomioida myös työajassa.
Koulutuksissa tarvitaan sekä alueellista, että valtakunnallista näkökulmaa. Alueellinen näkökulma koulutusten suunnittelussa myös tärkeä.
Ei järkevää tuottaa alueilla koulutusta kaikkea kaikille – ajatuksella. Teema- pohjainen ajattelu voisi olla hyvä. AKE-kirjastoille voisi jakaa omat teemat, esimerkkinä Kifin uuden sivuston teema-ajattelumalli. Jonkun verran on jo nyt vastuutettu alueittain, esim. Turku Liboppi-kokonaisuus ja ruotsinkieliset palvelut kolmella AKE-alueella.
Ryhmä 3: Kuopio, Oulu, Rovaniemi, Lapin AVI, IS AVI
Liboppi on nimenomaan se paikka, missä pitäisi olla yhteistä valtakunnallista koulutusta. Valtakunnallisen koulutuksen tulisi olla sellaista, mikä sopii kaikille. Kurssien olisi hyvä olla alustalla ainakin pari kolme vuotta, ja päivitysvastuu sovittuna esim. kurssin tuottaneelle taholle. Valtakunnallisissa kursseissa tulee huomioida, että on erilaisia oppijoita, sekä erilaisia digitaitoja.
Liboppiin ehdotettu 30 000 euroa vuodessa kuulostaa aika paljolta. Rahanhakuvuoro voisi olla kiertävä. Kaikkia koulutuksia ei voida luoda valtakunnalliseksi. Alueellista koulutusta esimerkiksi e-aineistokoulutus ja ulkopuolisilta ostettava koulutus. Alueellisten koulutusten etuna verkostoituminen.
Vuodessa 6 - 10 valtakunnallista koulutusta on jo vähän liikaa, riittäisikö muutama valtakunnallinen koulutus vuodessa. Laatu merkittävä tekijä valtakunnallisissa koulutuksissa, ei määrä.
Liboppin käytöön tarvittaisiin koulutusta. Alueellisesti on mietittävä, kuka koulutetaan Libopin käyttöön.
Liboppi on hyvä valtakunnallisiin koulutuksiin, mutta alueellisilla koulutuksilla huomioidaan oman alueen tarpeet ja osaamistaso. Rahoituksessa huomioitava myös, että eri alueilla on erilainen rahoitus.
Ryhmätöiden aiheisiin ja aamupäivän Liboppi-keskusteluun saatiin kommentit Leena Aaltoselta ja Päivi Savinaiselta.
Päivi Savinainen:
Alueellinen kehittämistehtävä annettu yhdelle kirjastolle, jotta se huolehtii oman alueensa osaamisesta ja sen kehittymisestä. AKEt toimivat yhteistyössä, jota Libopin valtakunnalliset osiot ovat. Estettä ei ole sille, että yksi AKE-kirjasto hakee rahoituksen, mutta raha ei voi liikkua alueiden kesken. Yhteistyön koordinointi voi olla yhdellä AKE-kirjastolla. Kiertävä vastuu voisi olla järkevää. Onko jo vuonna 2022, vai vasta vuonna 2023?
Leena Aaltonen:
Kirjastolaissa mainitaan yhteistyöstä. Liboppi on osa tätä yhteistyötä. AKE-toiminnalla tuetaan alueen kirjastoja alueellisissa tarpeissa. Alueen tuntemus on AKE-kirjastojen vahvuus. Toimituskunnan ehdotus rahoitusmallista on mahdollinen, mutta sisällöistä on käytävä vuoropuhelua, ja mietittävä sisältö tarkkaan. Alueellisista painopisteistä dialogi käydään jokaisen alueen sisällä.
AKE-alueiden parhaat, eli yksi onnistumiskokemus tämän vuoden ajalta/ AKE-alue
Joensuu
Kyky reagoida nopeasti ja muuttaa toimintatapoja tarvittaessa. Nopea ja tehokas kurssin muutos toimintaympäristön muuttuessa.
Kuopio
Digiä tunnissa koulutus. Tunnin mittaisia katsauksia digiajan ilmiöihin. Ei erillistä ilmoittautumista ja reagoidaan suoraan alueen tarpeisiin.
Lahti
Yhdistävä tekijä yhteistyö, poikkeuksellisesta ajasta huolimatta. Uutta yhteistyötä on luotu ja tiivistetty laajalla alueella, on löytynyt luontainen yhteys alueen sisällä.
Oulu
Koko AKE-alueen yhteinen visio, joka on pitkällinen työkalu toiminnan kehittämiseen. Tämä on tehty esimiesten kanssa yhteistyössä, jalkautetaan koko alueelle. Materiaali löytyy Oulun AKE-sivuita.
Porvoo
Vertaisryhmä-mentorointi pilotti, Kannusta kollega kukoistukseen. Hyödynnetään alueen omia vahvuuksia. Innovatiivisuutta ja yhteistyötä, hyödynnettiin aikaisempaa, ja luotiin uutta.
Rovaniemi
Osaamiskartoitus, johon osallistui 142 henkilöä, eli 88 % henkilöstöstä. Itsearviointi ja esimiehen arvio mukana. Tärkeää koulutussuunnittelun pohjalle, ja nähdään kunnittain osaamisvajeet. Tehdään osaamisen kehittämistä tietoperusteisesti
Tampere
PIKE-alueen kysely AKE-toiminnan onnistumisista ja parannuksista. Vastaajat olivat yksimielisesti sitä mieltä, että AKE-toiminta on tukenut kirjastoalan osaamisen kehittämistä.
Turku
Liboppi-kurssi YKN:n digitaidot, joka oli pakollinen Turussa kaikille työntekijöille. Lounais-Suomessa kurssin suoritti 118 ihmistä, ja 75 saanut jo osaamismerkin.
Vaasa
Neljä robottia Vaasan kirjastoissa. Lähtevät kirjastoihin kiertämään syksyllä, alueen kirjastot voivat lainata niitä Vaasasta.