Mä sodan jälkeen synnyin vuonna nelkytkuus.
Sinisilmäinen - kun koko Suomi uus.
Aikaan avoimien haavojen, Anni Svahnin tarinoita kuunnellen.
Pian viiskytluku meidät maalta toi, tähän kaupunkiin ja koulun kello soi.
Mä olin työläisperheestä ja tunsin sen - hymypoikapatsasta mä saanut en.
Ja soihdun - kantoi Nurmen Pave, Suomi tuli kaveriksi kaikkien.
Vähän jälkeen sen mä löysin Elviksen - en tajunnut kieltä mut mä tunsin sen.
Jotain nuorisolle tapahtui Rock 'n Roll kun tänne kantautui.
Ja sitten vuosikymmen uus, tuli kestääkseen, kuin pieni ikuisuus.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Mä kuusikymmenluvun jälkeen heräsin, omaa persoonaani kokoon keräsin.
Olin nähnyt kuinka lensi Gagarin, kuinka luodit kaatoi veljet Kennedyn.
Kiipes Urho palmuun, jenkit kuussa söi ja Nikitakin spittarinsa tiskiin löi.
Saarikoski joi kun Hannu salamoi ja radiossa rautalanka-Emma soi.
Ja Beatles teki ihmejutut, nyt laulut tutut kiertää maailmaa.
Täytyi myöskin limborima alittaa, tipitii on jo kulttuurihistoriaa.
Jotakin nuorisossa tapahtui, laulut Dylanin kun tänne kantautui.
Niin Eikan pumppu elämöi ja shaahin eessä kytät meitä löi.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Elin kuusikymmenluvun löytöretkeillen, olin tuote aatteellisen kaaoksen.
Luulin löytäneeni totuuden, Hare krishnaa huusin läpi mantrojen.
Oli Vietnam verinen, sen lapset huus, ja yksi nukke Washingtoniin saatiin uus.
Kaikki muistaa Nixonin, se siitä siis ja toinen sota kesti tasan päivää viis.
Ja kaljan Suomi laimenteli ja hetken eli tsekkiläinen itsekkyys.
Kesän kuuman jälkeen tuli kylmä syys, oli unelman loppu vääjäämättömyys.
Jotakin nuorisossa tapahtui, kun Halkola ja Wallasvaara riisuutui.
Ja Arvo teki oopperan ja Repo toivoi keskustelun jatkuvan.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Mä sodan jälkeen synnyin vuonna nelkytkuus.
Sinisilmäinen - kun koko Suomi uus.
Aikaan avoimien haavojen, Anni Svahnin tarinoita kuunnellen.
Pian viiskytluku meidät maalta toi, tähän kaupunkiin ja koulun kello soi.
Mä olin työläisperheestä ja tunsin sen - hymypoikapatsasta mä saanut en.
Ja soihdun - kantoi Nurmen Pave, Suomi tuli kaveriksi kaikkien.
Vähän jälkeen sen mä löysin Elviksen - en tajunnut kieltä mut mä tunsin sen.
Jotain nuorisolle tapahtui Rock 'n Roll kun tänne kantautui.
Ja sitten vuosikymmen uus, tuli kestääkseen, kuin pieni ikuisuus.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Mä kuusikymmenluvun jälkeen heräsin, omaa persoonaani kokoon keräsin.
Olin nähnyt kuinka lensi Gagarin, kuinka luodit kaatoi veljet Kennedyn.
Kiipes Urho palmuun, jenkit kuussa söi ja Nikitakin spittarinsa tiskiin löi.
Saarikoski joi kun Hannu salamoi ja radiossa rautalanka-Emma soi.
Ja Beatles teki ihmejutut, nyt laulut tutut kiertää maailmaa.
Täytyi myöskin limborima alittaa, tipitii on jo kulttuurihistoriaa.
Jotakin nuorisossa tapahtui, laulut Dylanin kun tänne kantautui.
Niin Eikan pumppu elämöi ja shaahin eessä kytät meitä löi.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Elin kuusikymmenluvun löytöretkeillen, olin tuote aatteellisen kaaoksen.
Luulin löytäneeni totuuden, Hare krishnaa huusin läpi mantrojen.
Oli Vietnam verinen, sen lapset huus, ja yksi nukke Washingtoniin saatiin uus.
Kaikki muistaa Nixonin, se siitä siis ja toinen sota kesti tasan päivää viis.
Ja kaljan Suomi laimenteli ja hetken eli tsekkiläinen itsekkyys.
Kesän kuuman jälkeen tuli kylmä syys, oli unelman loppu vääjäämättömyys.
Jotakin nuorisossa tapahtui, kun Halkola ja Wallasvaara riisuutui.
Ja Arvo teki oopperan ja Repo toivoi keskustelun jatkuvan.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.
Ja niin - aina kun sua muistelen.
Se tuntuu niinkuin irti pääsis en.
Kun silloin meissä syntyi liekki uus - kuuskytluvun kauan soiva blues.