Kommentoi vastausta

Äitini tilasi kai joltain kiertävältä kauppiaalta Onnenpäiviä 1-2, kun olin lapsi. Luin niitä itse ja sen jälkeen myös omille lapsilleni. Pidin niin paljon, että hankin myös kolmososan, mikä sattui jossain divaarissa käsiini.
Yleensä olen alkanut lukea lapsille, kun he eivät enää kaipaa kuvia joka sivulle, tai kun osaavat jo itse lukea, mutta haluavat, että heille luetaan. Ne ovat ainutlaatuiosia, arvokkaita hetkiä. Silloin he myös ymmärtävät enemmän ja osaavat arvioida. Joskus tarina on herättänyt kovastikin keskustelua. Se näiden tarinoiden ihana puoli onkin.
Lastenlapset pyytävät Onnen päiviä kirjoja iltalukemiseksi, kun ovat yökylässä eli 7-vuotiaasta ylöspäin.
Näiden kirjojen arvokas tehtävä on kehittää ihmisenä olemista; rakkauden osoittamista, auttamista, välittämistä ja vihantunteiden hallitsemista.

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.