Kommentoi vastausta

Pysyvä linkki

Uskonnoilla on ollut suuri merkitys etunimiin.
Etunimikulttuuri on kristillisellä puolella ollut monasti sitä, että on annettu lapselle pyhimysten nimiä, jotta tämä saisi suojelusta juuri kaimoiltaan. Tai joskus on haluttu antaa lapsi kirkolle, mutta tällöin tämä on saanut nunnana tai munkkina kokonaan uuden nimen.
Ehkäpä useilla etunimillä on sitten haluttu saattaa lapsi usean pyhimyksen suojelukseen.
En tiedä, onko katolisella ajalla vanhempien ammatilla ollut merkitystä lasten nimeen siten, että esim. tykkiupseerin tytär olisi ristitty Barbaraksi, joka on tykistön suojeluspyhimys.
Katoliset lapset ovat kuulemma esim. Irlannissa saaneet konfirmaatiossaan - mikä voi olla heillä eri niminen toimitus - valita itselleen toisen etunimen.

Meillä on nimenantoon ollut aiemmin sosioekonomisia perusteita. Jotkut ristivät lapsen nimellä, joka oli tämän syntymäpäivänä allakassa, ja totesivat, että vanhemmat olivat niin köyhiä, ettei ollut varaa enempään kuin yhteen nimeen. Eihän se oikeasti maksanut mitään tietenkään.
Toisaalta meillä on ollut varattomia perheitä, jotka ovat halunneet uskoa parempaan tulevaisuuteen, ja antaa lapsiilleen kolme prameata ja erittäin yläluokkaista nimeä - "kun se ei maksa mitään", ja ajatella, että lapset aikanaan saavuttaisivat sellaisen aseman, johon nimet sopisivat.

Isän ja isoisän nimet pojilla ja äidin nimet tyttärillä ovat olleet yleisiä meilläkin. Ja siihen aikaan, kun perheet ovat olleet suuria ja lapsikuolleisuus korkea, on saatettu ristiä myöhemmin syntynyt vauva aiemmin kuolleen sisaruksen kaimaksi. Tämän merkitystä en tiedä, ellei kyseessä ole ollut suvussa tyypillinen etunimi.

Yhdysvalloissa olen kuullut ristittävän esikoispoikia isoisän mukaan, ja siihen lisätty sitten sukulaisten nimiä, usein myös sukunimiä, mikä on vähitellen maallistuttaessa johtanut siihen, että ilman varsinaista sukupuolineutraalia nimeämistä USA.ssa on vaikea tietää nimestä, onko sen kantaja mies vai nainen, ja eurooppalaisen on vaikea tietää, miten ihmistä puhutellaan tai tituleerataan.. Siellä on myös joillakin tapana käyttää ihmisistä vain etunimien etukirjaimia, kuten J.R. Ewing. En itse asiassa tiedä, miksikä J. R. oli ristitty.

Latinokulttuurissa näkee samoin isoisän tai isän kaimoja, varsinkin esikoispojan esikoispoika saattaa olla isoisän kaima.
Espanjankielisessä kulttuurissa henkilöillä on usein kaksi etunimeä, joita käytetään tavallisesti kuin ne olisivat yksi, vaikka niissä ei ole väliviivaa ja ne kirjoitetaan erikseen.

Luin äskettäin jostakin, että Venäjällä on sallittu vain yksi etunimi.

Ruotsissa tulee ensi vuoden alusta voimaan uusi nimilaki, joka merkitsee ainakin sukunimien osalta suurta muutosta. En ole vielä selvillä, m iten paljon se vaikuttaa etunimiin vai vaikuttaako lainkaan.

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?