"Hurjan pojan koti" on hieno laulu, joka säveleltään ja sanoiltaan on vanhaa tuntematonta perua trad., eli tekijää tai tekijöitä ei nimeltä tiedetä. Ennen Tapio Rautavaaraa kappaleen on levyttänyt paremmin näyttelijänä tunnetuksi tullut Aarne Salonen, joka näyttelijän työn rinnalla lauloi ja levytti iskelmiä Dallapén ja Columbus-orkesterin solistina ja niiden lisäksi myös työväenlauluja, joista "Köyhälistön marssi" lienee tunnetuin. Harri Saksala ja Tommi Läntinen ovat levyttäneet myös tämän laulun ja nyt kun tarkistin niin tilastojen mukaan näköjään myös Saana Noora, joka allekirjoittaneelle ei valitettavasti kerro mitään. Mutta näin se menee:
"Hurjan pojan koti se on rakennettu
paikalle niin ihanalle,
Aurajoen rannalle, kalliolle vankalle
vuorelle niin korkealle
Koti siell' on rikkaille, köyhille,
koti maailman kulkureille,
Ovet siell' on raudasta,
ja ikkunass' on kalterit
ja näköala kaupungille
Ikkunasta katselin,
kun höyrylaivat seilaa
Aurajoen sileätä pintaa.
Vaikka hurja luontokin,
niin suru tahtoo sentään
saada sijaa rintaan
Iltasella istuissani
muistui mieleheni
tuo eletty mun elämäni.
Surevainen isä, äiti,
heilakin niin fiini,
ja entiset mun ystäväni
Moni siellä vanhenee
ja hiukset päässä harmenee,
ja mieliala himmentyypi.
Vaan kun koittaa vapaus,
tuo kevätpäivän sulous, niin mieliala uudistuupi."
"Hurjan pojan koti" on hieno laulu, joka säveleltään ja sanoiltaan on vanhaa tuntematonta perua trad., eli tekijää tai tekijöitä ei nimeltä tiedetä. Ennen Tapio Rautavaaraa kappaleen on levyttänyt paremmin näyttelijänä tunnetuksi tullut Aarne Salonen, joka näyttelijän työn rinnalla lauloi ja levytti iskelmiä Dallapén ja Columbus-orkesterin solistina ja niiden lisäksi myös työväenlauluja, joista "Köyhälistön marssi" lienee tunnetuin. Harri Saksala ja Tommi Läntinen ovat levyttäneet myös tämän laulun ja nyt kun tarkistin niin tilastojen mukaan näköjään myös Saana Noora, joka allekirjoittaneelle ei valitettavasti kerro mitään. Mutta näin se menee:
"Hurjan pojan koti se on rakennettu
paikalle niin ihanalle,
Aurajoen rannalle, kalliolle vankalle
vuorelle niin korkealle
Koti siell' on rikkaille, köyhille,
koti maailman kulkureille,
Ovet siell' on raudasta,
ja ikkunass' on kalterit
ja näköala kaupungille
Ikkunasta katselin,
kun höyrylaivat seilaa
Aurajoen sileätä pintaa.
Vaikka hurja luontokin,
niin suru tahtoo sentään
saada sijaa rintaan
Iltasella istuissani
muistui mieleheni
tuo eletty mun elämäni.
Surevainen isä, äiti,
heilakin niin fiini,
ja entiset mun ystäväni
Moni siellä vanhenee
ja hiukset päässä harmenee,
ja mieliala himmentyypi.
Vaan kun koittaa vapaus,
tuo kevätpäivän sulous, niin mieliala uudistuupi."