Kommentoi vastausta

Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä löytyy tällä hetkellä varhaisin esiintymä Uusi Suomi -lehdestä 1.9.1974. Anna-Liisa Ahmavaara kirjoittaa, että "n. [pitäisi olla ilmeisesti "ns."] betonibrutalismia edustavien arkkitehtien, lähinnä Reima Pietilän ja Aarno Ruusuvuoren, tavoitteet ovat aivan toiset" kuin "puristisella suuntauksella, jonka oppi-isänä on Mies van der Rohe".

Betonibrutalismia vastaavaa käsitettä ei juurikaan esiinny muunkielisessä arkkitehtuurikirjoittelussa. Oma käsitykseni on, että kyse on arkkitehtuurityylin nimityksen "brutalismi" ja käsittelemätöntä betonia tarkoittavan "béton brut" -termin sekoittumisesta nimenomaan paikallisesti Suomessa toisiinsa. Kaikki brutalismia tyylillisesti edustavat talot nimittäin eivät muistuta lainkaan sellaisia mittakaavaltaan suuria harmaita betonirakennuksia, jollaisiin sanalla "betonibrutalismi" Suomessa yleensä viitataan. Esimerkiksi se talo, josta nybrutalism-sanaa tiettävästi ensimmäisen kerran käytettiin Ruotsissa vuonna 1950, on pieni kaksikerroksinen harjakattoinen tiilitalo, jossa betonia on vain sisällä kylpyhuoneessa.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Villa_G%C3%B6th

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.