Vastaus vastaa lähinnä kysymykseen, mitä brutalismi on, eikä kysyjän esittämään kysymykseen, mistä käsite "betonibrutalismi" tulee. Betonibrutalismi ei ole sama asia kuin brutalismi ilman betoni-etuliitettä.
Suomen kielen yhdyssana "betonibrutalismi" on ollut käytössä viimeistään vuonna 1974, jolloin se esiintyi Uusi Suomi -sanomalehdessä 1.9.1974. Sille ei vaikuta olevan kovinkaan laajalti käytössä vastineita muissa kielissä. Onkin mahdollista, että Suomessa ovat jossakin vaiheessa sekoittuneet toisiinsa kaksi arkkitehtuuriin liittyvää käsitettä, jotka muualla esiintyvät toisistaan irrallaan: brutalismi ja béton brut.
Käsitteen "brutalismi" katsotaan yleisesti tulleen käyttöön vuonna 1950, kun ruotsalainen arkkitehti Hans Asplund (1921–94) käytti sitä kommentoidessaan Uppsalaan rakennettua Villa Göth -huvilaa. Esimerkiksi tuo huvila on kuitenkin punatiilinen rakennus, eikä brutalismin käsite yleisemminkään kansainvälisessä arkkitehtuurikirjoittelussa rajoitu pelkkiin betonirakennuksiin tai -rakenteisiin, vaan se kattaa paljon laajemmin erään tietyn arkkitehtuurityylin ja sen muotokielen.
Käsite "béton brut" taas on sitaattilaina ranskan kielestä, missä se tarkoittaa valun jälkeen viimeistelemättömäksi jätettyä betonia ja sen käyttöä arkkitehtuurissa. Tämän käsitteen otti puolestaan käyttöön sveitsiläis-ranskalainen arkkitehti Le Corbusier (oik. Charles-Édouard Jeanneret, 1887–1965) samoin 1950-luvun alussa.
Kun olen seurannut suomenkielistä arkkitehtuurikeskustelua, olen saanut vaikutelman, että suomen kielessä käsite "betonibrutalismi" tarkoittaa kaikkia béton brut -rakennuksia, myös niitä, jotka eivät tyylillisesti edusta brutalismia. Hakemalla Googlella esimerkiksi englanninkielistä termiä "concrete brutalism" ilmenee, että sellaista kyllä käytetään jonkin verran, mutta sen merkityssisältö ei ole sama. Se tarkoittaa huomattavasti kapeammin ainoastaan brutalismia edustavia béton brut -rakennuksia.
Vastaus vastaa lähinnä kysymykseen, mitä brutalismi on, eikä kysyjän esittämään kysymykseen, mistä käsite "betonibrutalismi" tulee. Betonibrutalismi ei ole sama asia kuin brutalismi ilman betoni-etuliitettä.
Suomen kielen yhdyssana "betonibrutalismi" on ollut käytössä viimeistään vuonna 1974, jolloin se esiintyi Uusi Suomi -sanomalehdessä 1.9.1974. Sille ei vaikuta olevan kovinkaan laajalti käytössä vastineita muissa kielissä. Onkin mahdollista, että Suomessa ovat jossakin vaiheessa sekoittuneet toisiinsa kaksi arkkitehtuuriin liittyvää käsitettä, jotka muualla esiintyvät toisistaan irrallaan: brutalismi ja béton brut.
Käsitteen "brutalismi" katsotaan yleisesti tulleen käyttöön vuonna 1950, kun ruotsalainen arkkitehti Hans Asplund (1921–94) käytti sitä kommentoidessaan Uppsalaan rakennettua Villa Göth -huvilaa. Esimerkiksi tuo huvila on kuitenkin punatiilinen rakennus, eikä brutalismin käsite yleisemminkään kansainvälisessä arkkitehtuurikirjoittelussa rajoitu pelkkiin betonirakennuksiin tai -rakenteisiin, vaan se kattaa paljon laajemmin erään tietyn arkkitehtuurityylin ja sen muotokielen.
Käsite "béton brut" taas on sitaattilaina ranskan kielestä, missä se tarkoittaa valun jälkeen viimeistelemättömäksi jätettyä betonia ja sen käyttöä arkkitehtuurissa. Tämän käsitteen otti puolestaan käyttöön sveitsiläis-ranskalainen arkkitehti Le Corbusier (oik. Charles-Édouard Jeanneret, 1887–1965) samoin 1950-luvun alussa.
Kun olen seurannut suomenkielistä arkkitehtuurikeskustelua, olen saanut vaikutelman, että suomen kielessä käsite "betonibrutalismi" tarkoittaa kaikkia béton brut -rakennuksia, myös niitä, jotka eivät tyylillisesti edusta brutalismia. Hakemalla Googlella esimerkiksi englanninkielistä termiä "concrete brutalism" ilmenee, että sellaista kyllä käytetään jonkin verran, mutta sen merkityssisältö ei ole sama. Se tarkoittaa huomattavasti kapeammin ainoastaan brutalismia edustavia béton brut -rakennuksia.