Muutosta selitettiin Kielikello-lehdessä vuonna 2004 ennen Kielitoimiston sanakirjan ensimmäisen painoksen ilmestymistä.
"Sanojen käyttöön liittyy muitakin muutoksia: puhekieliset muuttuvat yleiskielisiksi, epäviralliset virallistuvat, leikillisinä syntyneet eivät ajan mittaan tunnukaan enää leikillisiltä. Puhekielisinä eli sanakirjatermein arkikielisinä on enää vaikea pitää esimerkiksi sellaisia sanoja kuin sinkku ja polttarit [- -] Leikillisinä taas ei enää pidetä sellaisia sanoja kuin uusavuton, kulutusjuhla, työnarkomaani ja järjestöjyrä.
Joskus jokin ”väärä” muoto vakiintuu omaan tehtäväänsä, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Näin on käynyt esimerkiksi monen vierastamalle yksikkömuotoiselle markkina-sanalle. Sen merkitys talouselämän terminä on eriytynyt monikollisesta markkinat-muodosta, eivätkä sanat ole synonyymejä kuin osittain. Yksiköllinen markkina tarkoittaa lähinnä ’markkina-aluetta’. Uudessa sanakirjassa tätä talouselämän termiä ei ole merkitty enää arkikieliseksi."
Muutosta selitettiin Kielikello-lehdessä vuonna 2004 ennen Kielitoimiston sanakirjan ensimmäisen painoksen ilmestymistä.
"Sanojen käyttöön liittyy muitakin muutoksia: puhekieliset muuttuvat yleiskielisiksi, epäviralliset virallistuvat, leikillisinä syntyneet eivät ajan mittaan tunnukaan enää leikillisiltä. Puhekielisinä eli sanakirjatermein arkikielisinä on enää vaikea pitää esimerkiksi sellaisia sanoja kuin sinkku ja polttarit [- -] Leikillisinä taas ei enää pidetä sellaisia sanoja kuin uusavuton, kulutusjuhla, työnarkomaani ja järjestöjyrä.
Joskus jokin ”väärä” muoto vakiintuu omaan tehtäväänsä, ja se alkaa elää omaa elämäänsä. Näin on käynyt esimerkiksi monen vierastamalle yksikkömuotoiselle markkina-sanalle. Sen merkitys talouselämän terminä on eriytynyt monikollisesta markkinat-muodosta, eivätkä sanat ole synonyymejä kuin osittain. Yksiköllinen markkina tarkoittaa lähinnä ’markkina-aluetta’. Uudessa sanakirjassa tätä talouselämän termiä ei ole merkitty enää arkikieliseksi."