Oma nimeni on jo 3-4 sukupolvea ollut -in-tyyppiä. Näin suvun asioita tietävät selittivät: Nimi oli talon mukaan: esim Hilduin talo, Kettuin talo, yms. Ja siihen aikaan kirkonkirjoihin piti merkitä että nimeltään” Hilduin” sai lapsen, oli sen aikaisella usein jopa ruotsinkielisellä pastorilla vaikeuksia kirjoittaa Hilduisen, jne lapsi. Isoisälläni vielä 1800-luvun lopulla luki kirkonkirjoissa uuden -nen-päätteisen nimensä lisäksi ”ent. R..ain”. Näin suusallisesti selitys on kulkenut jo nyt 4 sukupolvea.
Oma nimeni on jo 3-4 sukupolvea ollut -in-tyyppiä. Näin suvun asioita tietävät selittivät: Nimi oli talon mukaan: esim Hilduin talo, Kettuin talo, yms. Ja siihen aikaan kirkonkirjoihin piti merkitä että nimeltään” Hilduin” sai lapsen, oli sen aikaisella usein jopa ruotsinkielisellä pastorilla vaikeuksia kirjoittaa Hilduisen, jne lapsi. Isoisälläni vielä 1800-luvun lopulla luki kirkonkirjoissa uuden -nen-päätteisen nimensä lisäksi ”ent. R..ain”. Näin suusallisesti selitys on kulkenut jo nyt 4 sukupolvea.