Jälleen kerran tietoa löytyy Kansalliskirjaston vuoden 1939 jälkeisistä ja siten ei-avoimista digitoiduista lehdistä.
Aleksanteri Suutarinen oli Venäjän armeijan kapteeni e.v.p., syntyi 18.7.1890 Riiassa ja kuoli 17.6.1961 Helsingissä (kuolinilmoitus, Uusi Suomi 20.6.1961).
Länsi-Savo-lehdessä on Suutarisen tuttava, nimimerkki Vanha Herra (lehden päätoimittaja Arvi Alarik Tienheimo), julkaissut artikkelit "Kuka on Aleksanteri Suutarinen?" (23.10.1952) ja "Vieläkin Aleksanteri Suutarisesta ja hänen julkaisemattomasta kirjastaan" (27.9.1955). Niissä on tietoja hänestä ja hänen vaiheistaan.
"Julkaisemattomasta kirjasta" -vihkosesta julkaisi arvostelun myös Hämeen Sanomat 21.9.1955. Siitä ja Tienheimon artikkeleista välittyy kuva varsin erikoisesta ihmisestä, jolla oli vähintäänkin omaleimaisia mielipiteitä maalaustaiteen historiasta.
Jälleen kerran tietoa löytyy Kansalliskirjaston vuoden 1939 jälkeisistä ja siten ei-avoimista digitoiduista lehdistä.
Aleksanteri Suutarinen oli Venäjän armeijan kapteeni e.v.p., syntyi 18.7.1890 Riiassa ja kuoli 17.6.1961 Helsingissä (kuolinilmoitus, Uusi Suomi 20.6.1961).
Länsi-Savo-lehdessä on Suutarisen tuttava, nimimerkki Vanha Herra (lehden päätoimittaja Arvi Alarik Tienheimo), julkaissut artikkelit "Kuka on Aleksanteri Suutarinen?" (23.10.1952) ja "Vieläkin Aleksanteri Suutarisesta ja hänen julkaisemattomasta kirjastaan" (27.9.1955). Niissä on tietoja hänestä ja hänen vaiheistaan.
"Julkaisemattomasta kirjasta" -vihkosesta julkaisi arvostelun myös Hämeen Sanomat 21.9.1955. Siitä ja Tienheimon artikkeleista välittyy kuva varsin erikoisesta ihmisestä, jolla oli vähintäänkin omaleimaisia mielipiteitä maalaustaiteen historiasta.