Ensimmäinen linkki johtaa Kielitoimiston ohjeeseen, jossa kerrotaan lisätietona että yleiskielen suosituksena oli vuoteen 1973 saakka muoto tulla tehdyksi, saada tehdyksi, ei tulla tehtyä, saada tehtyä.
Jälkimmäinen linkki puolestaan vie teokseen Iso suomen kielioppi, joka kuvaa kielen käyttöä mutta ei sisällä ohjeita eikä suosituksia.
"Tulla tehdyksi" opetettiin mm. Setälän lauseopissa vuonna 1880. Silloiselle kielenhuoltoelimelle, Kotikielen Seuralle, ehdotettiin jo vuonna 1908 ilmauksen "tulla tehtyä" hyväksymistä, mutta se ei saanut riittävää kannatusta. Uudessa käsittelyssä vuonna 1973 Suomen Akatemian kielilautakunta hyväksyi rinnakkaismuodon, tasan puoli vuosisataa sitten.
Edellyttääkö kirjastojen tietopalvelun asiasanoitus vanhan termin "oikeakielisyys" käyttöä, eikö "kielenhuolto" käy edelleenkään?
Ensimmäinen linkki johtaa Kielitoimiston ohjeeseen, jossa kerrotaan lisätietona että yleiskielen suosituksena oli vuoteen 1973 saakka muoto tulla tehdyksi, saada tehdyksi, ei tulla tehtyä, saada tehtyä.
Jälkimmäinen linkki puolestaan vie teokseen Iso suomen kielioppi, joka kuvaa kielen käyttöä mutta ei sisällä ohjeita eikä suosituksia.
Ohjeen muutoksen historiaa avaa verkkojulkaisu "Kielenhuollon juurilla", joka on ilmestynyt painettunakin.
https://www.kotus.fi/julkaisut/kielioppi-_ja_kielenhuoltokirjat/kielenh…
"Tulla tehdyksi" opetettiin mm. Setälän lauseopissa vuonna 1880. Silloiselle kielenhuoltoelimelle, Kotikielen Seuralle, ehdotettiin jo vuonna 1908 ilmauksen "tulla tehtyä" hyväksymistä, mutta se ei saanut riittävää kannatusta. Uudessa käsittelyssä vuonna 1973 Suomen Akatemian kielilautakunta hyväksyi rinnakkaismuodon, tasan puoli vuosisataa sitten.
Edellyttääkö kirjastojen tietopalvelun asiasanoitus vanhan termin "oikeakielisyys" käyttöä, eikö "kielenhuolto" käy edelleenkään?