Sekä tuolloin että 1900-luvun alkupuolella monet nimensä suomalaistavat suosivat luontoaiheisia nimiä. Mikään ei rajoittanut sitä että samaa uutta nimeä otettiin eri paikkakunnilla, maakunnissa ja eri suvuissa. Esimerkiksi Nurmi-nimisistä vain pieni osa on sukua keskenään.
Suomen etymologinen sanakirja ja Suomen murteiden sanakirja eivät tue ajatusta, että yleiskielinen laiho-sana liittyisi laiha-adjektiiviin: laiho = kasvava vilja; sato.
Sekä tuolloin että 1900-luvun alkupuolella monet nimensä suomalaistavat suosivat luontoaiheisia nimiä. Mikään ei rajoittanut sitä että samaa uutta nimeä otettiin eri paikkakunnilla, maakunnissa ja eri suvuissa. Esimerkiksi Nurmi-nimisistä vain pieni osa on sukua keskenään.
Suomen etymologinen sanakirja ja Suomen murteiden sanakirja eivät tue ajatusta, että yleiskielinen laiho-sana liittyisi laiha-adjektiiviin: laiho = kasvava vilja; sato.