Kommentoi vastausta

Sikäli kuin olen oikein ymmärtänyt viimeisimmät arkeologiset ja DNA-tutkimukset, väestön muutto ja jääminen paikalleen ei ole ainoa eikä välttämättä edes tärkein lähde lainoille. Suomenniemen asukkaat ovat olleet tiiviisti yhteydessä läntisiin, eteläisiin ja itäisiin naapureihin ihan kivikaudelta asti. Pronssi- ja rautakaudella yhteydet ovat olleet jo erittäin tiiviit. Lännen suuntaan tosin tiivis yhteys ilmeisesti hieman jäi katkolle silloin kun nykyisen Etelä-Ruotsin alueelle tuli väestöä, joka romahdutti silloisen pronssikautisen kulttuurin ja toi mukanaan rauta-ajan Skandinaviaan. Tämä invaasio ei jatkunut Suomenniemelle, joten täällä rauta-ajan menetelmät ja työkalut opittiin eteläisiltä (ja Itä-Suomessä itäisiltä) naapureilta (nyk. Viro. Latvia. Liettua -suunnalta). Siksi meillä omaksuttiin lopulta myös eteläisten naapurien kieli, joka sitten kehittyi suomen kieleksi. Mutta sen pronssikauden lopulla tapahtuneen katkon jälkeen yhteys rauta-ajan Skandinaviaan muodostui hyvin vilkkaaksi sekin, eikä silloin tarvittu muuttajia tuomaan uusia sanoja, vaan niitä poimittiin mukaan kauppa- ja muilta reisuilta ihan itse.

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.