Jos termos upotetaan veteen, sen kuoren ja sisäosan väliin voi mennä vettä. Se taas voi aiheuttaa epämiellyttävää hajua, ehkä pullon metalliosien ruostumistakin, elleivät ole ruostumatonta terästä. Ja jos termosta pidetään vaikka hiihtoretkellä pakkasessa, vesi voi jäätyä ja laajentua sinne väliin, mikä voi aiheuttaa koko pullon särkymisen. Vesi osien välissä voi myös vaikuttaa pullon toimintaan, säilyykö kylmänä tai lämpimänä kuten on tarkoitus. Samoin jos pulloa ravistetaan, hölskyvä jäinen vesi siellä, minne se ei kuulu, voi aiheuttaa lasiosan särkymisen.
Normaalin pesun jälkeen pullo kuivataan astiapyyhkeellä ulkoapäin, samoin sen kuppi. Sisus kuivuu mukavasti vaikka siten, että pullo asetetaan ylösalaisin kuivauskaappiin, vaikkapa hiukan vinossa, ettei putoa ja mene rikki.
Pulloa, jossa on lasinen sisus, ei pidä sorkkia pulloharjalla, vaan pestä muilla keinoin. Siksi pullo, jossa on säilytetty maitoa sisältäviä tai muuten sisäpintaa rasvoittavia aineita, kannattaa huuhtoa kylmällä vedellä heti kun se on tyhjentynyt ts. heti kun ollaan palattu retkeltä tai päästy vesijohdon ääreen. Itse en ole koskaan käyttänyt pumppupulloja, koska en halua hankkia meille turhan vaikeasti hoidettavaa tavaraa. En myöskään laittaisi termokseen konetiskiainetta tai muita myrkyllisiä pesuaineita. Sooda ja etikka auttavat asiaa. Ruokatermoksista, joissa on muovinen sisäosa, voi olla mahdotonta saada pois voimakkaan hajuisen ruoan tuoksua, joten siihen kannattaa asennoitua jo etukäteen - vaikkapa hankkia kaksi ruokatermosta eri tarkoituksiin.
Pestyä pulloa kannattaa säilyttää kuivana ilman korkkia ylösalaisin pystyssä tai kyljellään kaapissa, jos tilat antavat myöten, jos eivät, niin pystyssä oikein päin kuivana, aina korkki tai kansi raollaan taikka irrotettuna.
Jos on kyseessä todella vanha termos, jossa on korkkinen korkki, korkki pestään ilman myrkkyjä ja liottamatta, ja säilytetään irrallaan kuivana kuivassa paikassa.
Jos termos upotetaan veteen, sen kuoren ja sisäosan väliin voi mennä vettä. Se taas voi aiheuttaa epämiellyttävää hajua, ehkä pullon metalliosien ruostumistakin, elleivät ole ruostumatonta terästä. Ja jos termosta pidetään vaikka hiihtoretkellä pakkasessa, vesi voi jäätyä ja laajentua sinne väliin, mikä voi aiheuttaa koko pullon särkymisen. Vesi osien välissä voi myös vaikuttaa pullon toimintaan, säilyykö kylmänä tai lämpimänä kuten on tarkoitus. Samoin jos pulloa ravistetaan, hölskyvä jäinen vesi siellä, minne se ei kuulu, voi aiheuttaa lasiosan särkymisen.
Normaalin pesun jälkeen pullo kuivataan astiapyyhkeellä ulkoapäin, samoin sen kuppi. Sisus kuivuu mukavasti vaikka siten, että pullo asetetaan ylösalaisin kuivauskaappiin, vaikkapa hiukan vinossa, ettei putoa ja mene rikki.
Pulloa, jossa on lasinen sisus, ei pidä sorkkia pulloharjalla, vaan pestä muilla keinoin. Siksi pullo, jossa on säilytetty maitoa sisältäviä tai muuten sisäpintaa rasvoittavia aineita, kannattaa huuhtoa kylmällä vedellä heti kun se on tyhjentynyt ts. heti kun ollaan palattu retkeltä tai päästy vesijohdon ääreen. Itse en ole koskaan käyttänyt pumppupulloja, koska en halua hankkia meille turhan vaikeasti hoidettavaa tavaraa. En myöskään laittaisi termokseen konetiskiainetta tai muita myrkyllisiä pesuaineita. Sooda ja etikka auttavat asiaa. Ruokatermoksista, joissa on muovinen sisäosa, voi olla mahdotonta saada pois voimakkaan hajuisen ruoan tuoksua, joten siihen kannattaa asennoitua jo etukäteen - vaikkapa hankkia kaksi ruokatermosta eri tarkoituksiin.
Pestyä pulloa kannattaa säilyttää kuivana ilman korkkia ylösalaisin pystyssä tai kyljellään kaapissa, jos tilat antavat myöten, jos eivät, niin pystyssä oikein päin kuivana, aina korkki tai kansi raollaan taikka irrotettuna.
Jos on kyseessä todella vanha termos, jossa on korkkinen korkki, korkki pestään ilman myrkkyjä ja liottamatta, ja säilytetään irrallaan kuivana kuivassa paikassa.