Olen samaa mieltä kysyjän kanssa - uudet sanat ovat laimeat, arkipäiväiset ja suomeksi sanottuna lässyt. Uskonnollisiin teksteihinhän liittyy yleensä taustasta ja suuntauksesta riippumatta jonkinlainen mysteeri, symbolit ja vanhanaikaisuus, miksei sitä voinut säilyttää. Puhumattakaan että jotkut säveletkin on pilattu.
Tämä ajatus voisi johtaakin sitten seuraavaan kysymykseen - uskonnonopetuksen pilaamiseen. Nykyään ihmisten kanssa on vaikea puhua, kun ne eivät tiedä vertauskuvallisuutta eivätkä tunne tärkeimpiäkään henkilöitä, edes Lasarusta tai Sakkeusta, joutuu karsimaan puheesta pois eli latistamaan omankin kielensä.
Olen samaa mieltä kysyjän kanssa - uudet sanat ovat laimeat, arkipäiväiset ja suomeksi sanottuna lässyt. Uskonnollisiin teksteihinhän liittyy yleensä taustasta ja suuntauksesta riippumatta jonkinlainen mysteeri, symbolit ja vanhanaikaisuus, miksei sitä voinut säilyttää. Puhumattakaan että jotkut säveletkin on pilattu.
Tämä ajatus voisi johtaakin sitten seuraavaan kysymykseen - uskonnonopetuksen pilaamiseen. Nykyään ihmisten kanssa on vaikea puhua, kun ne eivät tiedä vertauskuvallisuutta eivätkä tunne tärkeimpiäkään henkilöitä, edes Lasarusta tai Sakkeusta, joutuu karsimaan puheesta pois eli latistamaan omankin kielensä.