Lausunto annettu 24.2.2026
Johdanto
Medialukutaidon edistäminen väestötasoisesti on tärkeä ja ajankohtainen tavoite. Monipuolisen lukutaidon tukeminen on kirjastojen lakisääteinen tehtävä, johon mediakasvatus luontevasti sisältyy. Lukutaitotyön, medialukutaidon ja monilukutaidon käsitteitä käytetään kuitenkin eri toimialoilla ja kunnissa hieman eri tavoin, mikä osaltaan tekee kokonaisuudesta hajanaisen.
Kirjastot ovat panostaneet erityisesti lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen. Monissa kunnissa kirjastot tukevat myös aikuisten medialukutaitoja ja digitaitoja esimerkiksi opastuksen ja asiakaspalvelun kautta. Näin kirjastot osallistuvat aktiivisesti mediakasvatuksen toteuttamiseen osana omaa perustehtäväänsä.
Mediakasvatuksen nykytila
Linjausluonnoksessa todetaan, että mediakasvatus on olennainen osa demokratian turvaamista ja että sen merkitys on nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa entistä suurempi. Tämä korostaa myös sitä, että mediakasvatustyön toteuttaminen edellyttää selkeää kansallista koordinaatiota ja riittäviä resursseja. Kuten linjauksissa todetaan, sekä valtion että kuntien heikentynyt taloustilanne vaikeuttaa mediakasvatuksen kehittämistä ja toteuttamista.
Yleisten kirjastojen palvelut tukevat merkittävästi kansalaisten toimijuutta tarjoamalla pääsyn laitteisiin, tietoon ja tukeen medialaitteiden käytössä. Erityisesti aikuisväestön mediakasvatuksen vastuut ovat kuitenkin edelleen epäselvät sekä valtakunnallisesti että kunnissa. Kirjastot ja vapaa sivistystyö tukevat mediakasvatusta kunnissa osaltaan, mutta nykyisillä resursseilla toimintaan ei ole mahdollista panostaa riittävästi.
Yhteiskunnallinen ja alueellinen eriarvoistuminen näkyy kirjastojen asiakaspalvelussa. Monilta puuttuvat tietotekniset perustaidot, ja lukutaidon heikentyminen heijastuu myös medialukutaitoon. AVI:n peruspalvelujen arviointi kirjastojen lukutaitotyöstä on tuonut esiin, että kaikissa kunnissa monilukutaitojen tukemiseen ei ole riittävästi resursseja tai osaamista.
Alueellista kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla on merkittävä rooli henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Samalla on tärkeää, että mediakasvatus huomioidaan myös alan peruskoulutuksessa.
Visio
Linjausluonnoksen visio on selkeä ja tiivis, ja se sisältää mediakasvatuksen kannalta keskeiset tavoitteet. Myös kirjastojen näkökulmasta kokonaisturvallisuuden vahvistaminen, demokratian tukeminen ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentaminen ovat keskeisiä päämääriä, joihin mediakasvatus voi merkittävästi vaikuttaa.
Tavoitteet
Linjauksissa viitataan vuonna 2019 asetettuihin tavoitteisiin, joiden mukaan mediakasvatuksen tulisi olla kattavaa, laadukasta ja systemaattista. Tavoitteissa jää kuitenkin epäselväksi, ketkä kaikki luetaan mediakasvatuksen toimijakenttään.
Samoin avoimeksi jää se, miten kestävyyden edistämiseen liittyvä tavoite mediakasvatuksen rakenteiden, rahoituksen ja yhteistyön pitkäjänteisyydestä käytännössä turvataan. Konkreettisena kysymyksenä on esimerkiksi se, miten kaikille kansalaisille voidaan taata pääsy laitteisiin ja palveluihin sekä mahdollisuus osallistua digitaaliseen yhteiskuntaan.
Toimenpiteet
Mediakasvatuksen parissa tehtävän yhteistyön rakenteita on tärkeää selkiyttää kunnissa. Paikallisten mediakasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden laatiminen osana lukutaitostrategioita ja -ohjelmia on kannatettava lähestymistapa. Erillisille mediakasvatuslinjauksille ei kuitenkaan nähdä tarvetta, jos mediakasvatus huomioidaan riittävän vahvasti osana laajempaa lukutaitotyötä.
Lisäksi valtakunnallisen verkoston koordinointi ja toiminnan ohjaus tulisi määritellä selkeästi ja varmistaa riittävä resursointi. Linjausluonnoksessa tähän ei kuitenkaan oteta riittävästi kantaa.
Inklusiivisen mediakasvatuksen toteuttaminen ja erilaisten kohderyhmien tavoittaminen on tärkeä tavoite. Kirjastojen näkökulmasta resurssit ja henkilöstön osaaminen kuitenkin rajoittavat tavoitteen toteuttamista. Kirjastot voivat osaltaan vastata tähän tarpeeseen esimerkiksi digituen ja arjen asiakaspalvelutilanteiden kautta.
Aikuisten mediakasvatukseen liittyvää koulutusta tai vastaavia sisältöjä voidaan tällä hetkellä tarjota vain harvoissa suuremmissa kirjastoissa. Kirjastojen rahoituspohja ei useinkaan riitä laajemman toiminnan järjestämiseen, ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla henkilökunnan osaaminen ja riittävyys ovat haasteita.
Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ja kirjastotilojen tarjoaminen järjestöjen toimintaan ovat yleisiä toimintamalleja mediakasvatuksen toteuttamisessa. Järjestöavustusten leikkaukset kuitenkin vaikeuttavat tällaisen yhteistyön jatkuvuutta.
Toimeenpano ja seuranta
Kuntien osalta linjauksissa ei tarkenneta riittävästi mediakasvatuksen tehtäväjakoa kunnan eri toimijoiden välillä. Samalla linjauksissa ei tunnisteta riittävästi sitä, miten medialukutaitoja tuetaan jo nykyisin kirjastojen lakisääteisten perustehtävien kautta.
Monissa kirjastoissa henkilöstöresurssit ovat vähentyneet kuntien heikon taloustilanteen vuoksi samalla kun kirjaston käyttö on lisääntynyt. Henkilöstön työaika kuluu pitkälti perustehtäviin, kuten kirjaston aukiolojen turvaamiseen ja aineiston käsittelyyn. Suunnitelmallinen mediakasvatustyö edellyttäisi kuitenkin riittävää määrää osaavaa henkilöstöä sekä mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa joko omana työnä tai yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Linjauksissa ei myöskään oteta kantaa siihen, miten mediakasvatustyön jatkuvuus turvataan alueellisesti ja paikallisesti. Nykyisin mediakasvatusta toteutetaan pitkälti hankerahoituksella, ja hankkeiden päättyessä myös toiminta usein päättyy. Tulosten jalkauttaminen ja pysyvän toiminnan rakentaminen on vaikeaa ilman jatkuvaa rahoitusta.
Mediakasvatukseen tarvittaisiin kunnille parhaimmillaan korvamerkittyä ja pysyvää rahoitusta. Tämä olisi perusteltua erityisesti kansalaisvalmiuksien, kriittisen lukutaidon, kansallisen turvallisuuden sekä demokratian vahvistamisen näkökulmista. Rahoitus voisi samalla ohjata kuntia koordinoimaan mediakasvatuksen toteutusta kunnan sisällä.
Mediakasvatus, medialukutaito ja kriittinen lukutaito tulisi ensisijaisesti huomioida kuntien lukutaitostrategioissa ja -ohjelmissa, joita parhaillaan laaditaan monissa kunnissa. Lisäksi digituki tulisi nähdä nykyistä vahvemmin osana mediakasvatusta.
Yleiset kommentit linjausluonnoksesta
Mediakasvatuslinjaukset käsittelevät tärkeää ja ajankohtaista kokonaisuutta, jonka toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia. Kunnat eivät nykyisten tehtäviensä lisäksi voi ottaa kokonaisvastuuta esimerkiksi aikuisten mediakasvatuksesta ilman erillistä rahoitusta ja selkeää ohjausta.
Lukutaitotyö ja mediakasvatus tulisi nähdä osana yhteistä monilukutaitotyön kokonaisuutta, jota ohjaa Kansallinen lukutaitostrategia. Linjauksissa ei kuitenkaan oteta riittävästi kantaa siihen, kuka vastaa toimenpiteiden toimeenpanosta valtakunnallisesti ja paikallisesti sekä millä resursseilla työ toteutetaan.