Tekoälyosaaminen kirjastoissa
KTälle sivulle on koottu keskeisiä havaintoja kyselystä, jossa selvitettiin kirjastotyöntekijöiden ajatuksia ja kokemuksia generatiivisen tekoälyn käytöstä. Kyselyssä tekoälyllä tarkoitettiin esimerkiksi ChatGPT:n, Copilotin ja muiden vastaavien työkalujen käyttöä tekstien, kuvien, tiedonhaun, suositusten ja erilaisten työtehtävien tukena.
Kyselyyn vastasi 575 kirjastoalan työntekijää. Vastaukset kertovat kirjastokentästä, jossa tekoäly on jo tuttu aihe, mutta sen käyttö hakee vielä muotoaan. Tekoälyä kokeillaan monissa tehtävissä, mutta useimmiten sitä käytetään edelleen rajatusti, harkiten ja ihmisen tarkistamana.
Kyselyn perusteella tekoäly ei näyttäydy kirjastoissa vain yhtenä uutena työkaluna, vaan se on monelle jo käytännön apu esimerkiksi tekstien, käännösten ja valmistelutyön tukena. Samalla se nostaa esiin kysymyksiä luotettavuudesta, vastuusta, osaamisesta ja siitä, millaisiin tehtäviin tekoälyä on kirjastotyössä turvallista käyttää.
Tällä hetkellä tekoälyn vahvuudet näkyvät erityisesti arkisissa ja rajatuissa työtehtävissä. Sitä käytetään tekstien ideointiin ja selkeyttämiseen, materiaalien suunnitteluun, käännöksiin sekä pitkien aineistojen tiivistämiseen. Kirjastotyössä tämä vaatii erityistä tarkkuutta, sillä tekoälyn vastaus voi kuulostaa vakuuttavalta, vaikka se sisältäisi virheitä tai lähteet jäisivät epäselviksi.
Kieliryhmien erot
Suomen- ja ruotsinkieliset vastaukset kertovat samasta ilmiöstä hieman eri näkökulmista. Molemmissa näkyvät tekoälyn käytännön hyödyt ja tarve selkeämmälle ohjeistukselle, mutta painotukset vaihtelevat kielen, arjen työtehtävien ja vastaajajoukon mukaan.
Suomenkieliset vastaukset
Suomenkielisessä aineistossa korostuvat suuret kunnat ja hieman pidemmälle edennyt tekoälyn käyttö. Vastauksissa näkyy, että koulutusta on saatu enemmän ja kokeiluja tehdään laajemmin. Osa vastaajista käyttää tekoälyä jo myös vaativammissa tehtävissä, ei pelkästään käännösten tai tekstien tukena.
Samalla aineistossa nousee esiin huoli henkilöstön osaamisen eriytymisestä. Osa työntekijöistä on jo aktiivisia ja rohkeita kokeilijoita, kun taas osa tarvitsee vielä perustason tukea, yhteisiä ohjeita ja turvallisia tapoja aloittaa.
Suomenkielisissä vastauksissa näkyy myös vahvempi eettinen ja ympäristöön liittyvä pohdinta. Lisäksi mukana on selvä asiakastyön näkökulma: kirjastoissa kohdataan jo tilanteita, joissa asiakkaat tuovat mukanaan tekoälyn tuottamia virheellisiä tai harhaanjohtavia vastauksia.
Ruotsinkieliset vastaukset
Ruotsinkielinen aineisto on pienempi ja käytännönläheisempi. Siinä korostuu kaksikielinen arki, jossa tekoälyä hyödynnetään erityisesti käännöksissä, kielen tukena ja tekstien viimeistelyssä.
Tekoäly on ruotsinkielisissä vastauksissa hieman vähemmän tuttu, mutta satunnainen käyttö on silti melko yleistä. Ohjeistus tunnetaan heikommin, mikä tekee yhteisten pelisääntöjen ja helposti saavutettavan tuen tarpeesta erityisen näkyvän.
Mahdollisuudet ja riskit
Tekoälyn mahdollisuudet liittyvät ennen kaikkea työn sujuvoittamiseen. Se voi auttaa valmistelussa, viestinnässä, kielityössä ja suurten tekstimäärien jäsentämisessä. Kirjastotyön näkökulmasta kiinnostavia ovat myös rajatut pilotit, joissa tekoälyä testataan esimerkiksi sisällönkuvailun tukena.
Riskit liittyvät siihen, missä kulkee hyödyllisen avun ja liiallisen luottamuksen raja. Vastaajat nostavat esiin virheellisen tiedon, puutteelliset lähteet, tietosuojan, tekijänoikeudet ja eettiset kysymykset. Myös ympäristövaikutukset herättävät pohdintaa. Osa vastaajista pelkää, että tekoälyn käyttöä aletaan edellyttää ennen kuin osaaminen, ohjeistus ja turvalliset työkalut ovat riittävällä tasolla.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi kirjastoissa tarvitaan ennen kaikkea selkeät yhteiset pelisäännöt, hyväksytyt työkalut ja käytännönläheistä koulutusta. Koulutuksen kannattaa huomioida erilaiset lähtötasot: kaikille tarvitaan perusymmärrystä, aktiivikäyttäjille syventävää osaamista ja edelläkävijöille mahdollisuuksia kokeilla uutta hallitusti.
Kehittämisessä kannattaa edetä pienin askelin. Matalariskiset kokeilut auttavat tunnistamaan, missä tekoälystä on aidosti hyötyä ja missä sen käyttöön liittyy liikaa epävarmuutta. Samalla lähdekritiikin merkitys kasvaa sekä henkilöstön omassa työssä että asiakastyössä.
Keskeiset havainnot
- Tekoäly on kirjastoissa jo tuttu ilmiö, mutta sen käyttö ei ole vielä vakiintunut osaksi kaikkien arkea.
- Selkein käytännön hyöty liittyy kieli- ja tekstityöhön, erityisesti käännöksiin, luonnosteluun ja tekstien viimeistelyyn.
- Huolia herättävät eniten luotettavuus, tietosuoja, tekijänoikeudet, etiikka ja ympäristövaikutukset.
- Ohjeistus ei vielä vastaa täysin kentän tarpeisiin. Kiinnostus, kokeilut ja käytännön kysymykset ovat monin paikoin edenneet ohjeita nopeammin.
- Pieni edelläkävijäjoukko kokeilee jo pidemmälle vietyjä ratkaisuja, kuten agentteja ja sisällönkuvailun tukemista tekoälyllä.
Yhteenveto
Kysely osoittaa, että tekoäly on jo osa kirjastojen arkea, mutta sen rooli on vielä muotoutumassa. Sitä käytetään eniten tehtävissä, joissa hyöty on konkreettinen ja helposti rajattava: käännöksissä, tekstien työstämisessä, materiaalien suunnittelussa ja aineistojen tiivistämisessä.
Vastaajat suhtautuvat tekoälyyn käytännönläheisesti. Se nähdään apuvälineenä, joka voi nopeuttaa ja tukea työtä, mutta ei korvata ihmisen asiantuntijuutta, harkintaa tai vastuuta sisällön oikeellisuudesta. Kirjastotyössä tämä on erityisen tärkeää, koska luotettava tieto, lähdekritiikki ja asiakkaan ohjaaminen ovat työn ydintä.
Kieliryhmien välillä näkyy kiinnostavia eroja. Ruotsinkielisissä vastauksissa painottuvat kaksikielisen arjen tarpeet, erityisesti käännökset ja kielituki. Suomenkielisessä aineistossa taas näkyy laajempi kirjo kokeiluja sekä vahvempi keskustelu tekoälyn eettisistä, ympäristöön liittyvistä ja asiakastyöhön kytkeytyvistä kysymyksistä.
Tulosten perusteella kirjastoissa tarvitaan nyt yhteistä suuntaa. Tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain tekninen kehittämiskysymys, vaan liittyy myös kirjastojen perustehtävään: luotettavan tiedon, saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja vastuullisen toiminnan edistämiseen.