Pilotin tavoite
Digisanomalehtipilotti pyrkii vastaamaan yleisten kirjastojen toiveeseen saada käyttöönsä Kansalliskirjaston digitoimia sanomalehtiä myös tekijänoikeuden alaisten vuosien osalta. Hankkeessa pyritään luomaan valtakunnallinen palvelumalli tekijänoikeuksien suojaamien digitoitujen sanomalehtien käyttöön yleisissä kirjastoissa. Palvelua pilotoidaan vuoden 2026 aikana kolmessa erilaisessa ja erikokoisessa kirjastossa: Alavuden, Jyväskylän ja Mikkelin pääkirjastoissa. Jyväskylän kaupunki toimii hankkeen vastuukuntana ja pilotti on saanut valtionavustuksen Lupa- ja valvontavirastosta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kopioston kanssa.
Sanomalehdet kirjastoissa
Sanomalehtiaineistot ovat käyttäjien suosiossa. Sanomalehtiä käytetään niin paikallishistoriallisen tiedon etsintään, sukututkimukseen ja muuhun yksityiseen tutkimukseen kuin akateemiseen tutkimukseen ja opetukseen. Paikalliset toimijat, yritykset ja harrastajat löytävät niistä kiinnostavaa tietoa omasta toiminnastaan, ja täten sanomalehdet ovat tärkeitä paikallisen identiteetin kannalta.
Tekijänoikeuslain mukaan Kansalliskirjaston digitoima sanomalehtiaineisto on käytettävissä paikallisesti vapaakappalekirjastoissa olevilla vapaakappaletyöasemilla. Vapaakappalekirjastoja on Suomessa kokonaisuudessaan kuusi: Kansalliskirjasto Helsingissä, Turussa Åbo Akademin ja Turun yliopiston kirjastot, Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto, jonka molemmilta kampuksilta, Joensuusta ja Kuopiosta, löytyy yksi vapaakappaletyöasema.
Kansalliskirjaston digitoimia lehtiaineistoja voidaan tarjota tätä laajemmin avoimeen tai paikalliseen käyttöön sopimalla avaamisesta Kopioston kanssa ja maksamalla käyttöönasettamissopimukseen liittyvät kustannukset. 2020-luvulla Kansalliskirjasto on Kopioston kanssa sopien avannut lehtiaineistoja muun muassa yleiseen verkkokäyttöön vuoden 1939 loppuun, Tutkain-sopimuksella korkeakoulujen tutkimuskäyttöön vuoden 2024 loppuun sekä lisäksi erillisissä digitointiprojekteissa tuotettua aineistoa paikalliskäyttöön tieteellisissä kirjastoissa ja arkistoissa.
Yleisissä kirjastoissa taasen vanhoja sanomalehtiä käytetään pääosin mikrofilmeiltä. Kansalliskirjasto kuitenkin joutui lopettamaan mikrofilmien tuotannon alkuvuodesta 2024 laitekannan vanhenemisen ja laitteiden huoltoon liittyvien epävarmuuksien takia.
Yleisten kirjastojen neuvosto esitti syksyllä 2024 toiveen saada Kansalliskirjaston digitoimia sanomalehtiä käyttöön yleisten kirjastojen asiakkaille. Ensin selvitettiin, voisivatko asiakkaat saada lehdet luettavaksi kansallisen E-kirjaston kautta, mutta valitettavasti E-kirjasto ei lähitulevaisuudessa pysty ottamaan näitä vanhempia sanomalehtikokonaisuuksia välittääkseen. Ratkaisuna päätettiin luoda palvelu Kansalliskirjaston digitointipalvelujen kautta.
Tarpeiden kartoitukseksi Kansalliskirjasto ja VAKE toteuttivat huhtikuussa 2025 kyselyn kirjastojen lehtiaineistoon liittyvistä toiveista. Kyselyyn saatiin 45 vastausta, joista 41 kirjastoa oli kiinnostunut saamaan sanomalehtiaineistoja käyttöönsä. Vastanneista kirjastoista yhdeksän ilmoitti voivansa pilotoida palvelua. Rakenteilla olevaa palvelua haluttiin testata erilaisissa ja erikokoisissa kirjastoissa. Näin ollen pilottikirjastoiksi valittiin Alavuden, Jyväskylän ja Mikkelin pääkirjastot.
Pilotissa avattava sanomalehtiaineisto
Kansalliskirjaston kaikki sanomalehdet kattava takautuva digitointi alkoi ensimmäisestä suomalaisesta sanomalehdestä vuodesta 1771 ja se ulottuu tällä hetkellä vuoteen 1955. Samaten vuodesta 2017 alkaen kaikki suomalaiset sanomalehdet ovat digitoitu digi.kansalliskirjasto.fi -palveluun. Lisäksi osa lehdistä on eri projekteissa digitoitu kattavasti koko ilmestymishistoriansa ajalta. Yhteensä Kansalliskirjasto on digitoinut 21 miljoonaa sivua suomalaisia sanomalehtiä.
Kukin pilottikirjasto sai valita näistä Kansalliskirjaston digitoimista sanomalehtikokonaisuuksista nimekkeitä, jotka pilottikirjastot näkivät tarpeellisiksi käyttäjilleen. Alla kunkin pilottikirjaston valitsemat nimekkeet ja kuhunkin pilottikirjastoon avatut ajanjaksot nimekekohtaisesti.
Alavuden kaupunginkirjasto
Viiskunta 8.6.1956–31.12.1964, 7.1.2016–31.12.2020
Alavus - Kuortane - Peräseinäjoki - Töysä - Lehtimäki Kunnallislehti 20.10.1955–1.6.1956
Suomenselän sanomat 4.1.1962–31.12.1964, 7.1.2016–31.12.2020
Virtain, Ähtärin, Alavuden ja Töysän Sanomat 4.1.1929–29.12.1955
Alavuden, Virtain, Ähtärin ja Töysän Sanomat 4.1.1956–20.2.1958
Alavuden, Virtain, Ähtärin, Töysän ja Soinin Sanomat 27.2.1958–12.1.1961
Sanomat 19.1.1961–21.12.1961
Ilkka 1.1.1940–31.12.1964, 2.1.2017–29.1.2020
Jyväskylän pääkirjasto
Jyväskylän Sanomat 03.01.1951–31.12.1961
Keskisuomalainen 1.1.1940 –31.12.1964, 1.1.2017–31.12.2020
Keski-Suomen työ 21.1.1947–29.12.1956
Korpilahti 7.1.1.2015–31.12.2020
Palokka-lehti 8.1.2015–31.12.2020
Sisä-Suomi 2.1.1940–31.12.1950
Suur-Jyväskylän Lehti 6.7.2016–31.12.2020
Säynätsalo 1.1.1940–31.12.1964
Säynätsalon Sanomat 14.1.2016–31.12.2020
Työn voima 1.1.1940– 29.12.1959
Mikkelin seutukirjasto
Länsi-Savo 1.1.1940–31.12.2020
Mikkelin kaupunkilehti 7.1.2016–31.12.2020
Vapaus 1.1.1940–31.8.1963
Helsingin Sanomat 1.1.1940–31.12.1979, 2.1.2017–31.12.2020
Lisätietoa / yhteystiedot
Projektikoordinaattori Maarit Koivisto
Digisanomalehtipilotti
Jyväskylän kaupungin kirjastopalvelut
maarit.koivisto (at) jyvaskyla.fi
Digisanomalehtipilotin ohjausryhmä
Hanna Arpiainen, palvelupäällikkö, Kansalliskirjasto
Juha Hälinen, verkkopalvelusuunnittelija, Jyväskylän kaupungin kirjastopalvelut
Maarit Koivisto, projektikoordinaattori, Jyväskylän kaupungin kirjastopalvelut
Pia Kontio, kirjastopäällikkö, Mikkelin seutukirjasto
Johanna Lilja, palvelujohtaja, Kansalliskirjasto
Hanna Martikainen, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupungin kirjastopalvelut
Ulla Raineranta, kirjastonjohtaja, Alavuden kaupunginkirjasto
Juha Rautiainen, tietojärjestelmäasiantuntija, Kansalliskirjasto
Matti Sarmela, kehittämispäällikkö, VAKE
Katja Valjakka, palvelupäällikkö, Mikkelin seutukirjasto