”Miten kohderyhmän tavoittamisessa onnistuttiin ja miten kohderyhmä osallistui toiminnan suunnitteluun?” ovat kysymyksiä, jotka toistuvat alueellisen kehittämistehtävän raportoinnin yhteydessä. Kyselyn tavoitteena oli mahdollistaa kohderyhmän eli PiKe-alueen henkilöstön osallistuminen toiminnan suunnitteluun.
Vastaajat
Kysely toteutettiin verkkomuotoisena ZEF-alustalla 1.6. - 8.8.2021. Kyselyyn vastasi 141 Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastolaista. Tampereen kaupunginkirjastosta vastaajia oli noin kolmannes, yhteensä 38 vastaajaa ja muista PIKI-kirjastoista 45. Jyväskylästä kertyi noin viidennes eli 29 vastausta ja muista Keski-kirjastoista 25. Vastaajien jakauma vastaa melko hyvin alueen henkilöstörakennetta.
Lue ja katso kuvat artikkelista.
Havainnot
Vastausten kautta piirtyy osittain ajatuksia vahvistava ja paikoin ennakkoajatuksista poikkeava kuva kehittämiskirjastotoiminnan vaikutuksista. Vastaajat kokevat kehittämiskirjaston toiminnan auttaneen heitä työssä. Sisällöt ovat vastanneet yleisesti tarpeeseen ja AKE-toiminta on tukenut osaamisen kehittämistä. Reilun kolmen vuoden aikana toiminnan tavat ja rakenteet ovat vakiintuneet. Alueellisella kehittämistehtävällä on tärkeä rooli kirjastojen ja kirjastolaisten tukemisessa.
Alueellisella kehittämistehtävällä on tärkeä rooli kirjastojen ja kirjastolaisten tukemisessa. Noin joka toinen vastaaja kertoi, kuinka uskoisi saavansa tukea kirjaston kehittämisessä, osaamisessa ja yhteistoiminnassa ilman akepikea. Merkittävimpinä tuen antajia heidän mielestään tällöin olisivat oma kirjasto- tai kuntaorganisaatio, aluehallintovirastot, omia kirjastokimppoja hallinnoivat kirjastot tai muut tahot kuten kirjallisuus ja henkilökohtaiset verkostot.
Onnistumisten ja positiivisten huomioiden lisäksi kyselystä nousee parannuskohteita. Alueellisten erityispiirteiden ja erityisesti pienten kuntien näkökulma tulee ottaa vahvasti mukaan. Koulutusten jälkeen tapahtuvaa reflektointia ja käsittelyä kirjastoissa on mahdollista parantaa. Kirjastoalan substanssien ja tietopohjaisten koulutussisältöjen tueksi kaivataan työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvää oppimista.
Vastaajien kokemuksissa mahdollisuuksistaan irrottaa omasta mielestään riittävästi aikaa osaamisensa kehittämiseen on paljon vaihtelua. Jyväskylässä ja Tampereella noin kaksi kolmesta vastaajasta kokee aikansa riittävän. Muissa Keski-kirjastoissa yksi kolmesta ja PIKI-kirjastoissa noin puolet kokee aikansa riittävän myös osaamisensa kehittämiseen. Keski- ja PIKI-kirjastojen väliset kokemukset ovat keskenään erilaiset.
Ideoita ja uusia konsepteja
Kyselyn avoimiin vastauksiin saatiin upeita visioita kirjastoalan osaamisen kehittämisestä sekä syötteitä ja ideoita kehittämiskirjastotyöhön. Vastaajat kertoivat kehittämisajatuksia ja toiveita esimerkiksi jaettavista materiaaleista, yhteisistä käytännöistä, sisältöjen avaamisesta, moninaisuudesta, benchmarkingista ja tutustumisretkistä, teknisistä parannuksista, hyvien käytäntöjen jakamisesta sekä työhyvinvoinnin lisäämisestä.
Kirjastoalan osaamisen kehittämisen tulevaisuus
On muistettava, että koulutukset ovat vain osa osaamisen kehittämistä. Työkiertoa, oppimisvierailuja ja vertaisoppimista olisi hyvä lisätä, ja konseptit voidaan juurruttaa osaksi toimintaa. Toteutusmuodoissa voidaan lisätä verkkokoulutuksia, virtuaalista oppimista ja parantaa niiden teknistä laatua. Digitaaliset oppimissisällöt ovat lisänneet tasa-arvoa ja parantaneet koulutusten tehoa. Kirjastovierailut oppimisen merkeissä nousee luentojen rinnalle toivottavaksi osaamisen kehittämisen muodoksi. Webinaarimuotoisuus nousee osaamisen kehittämisen muodoista toiveissa korkeimmalle.
Vastauksissa näkyy, että kehittämiskirjaston tekemä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on huomattu ja AKE-kirjastoille kohdistuu selkeitä odotuksia kirjastolain toteuttamisessa. AKE-kirjasto nähdään silmäntasaisena ja käytännönläheisenä toimijana kirjastojen arjessa.
Verkkokoulutukset ovat muuttaneet dynamiikkaa koulutusten järjestämisessä viimeisen kuukausien ja parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. Verkossa välitettäviin tilaisuuksiin, kuten esimerkiksi suoralähetyksiin Kirjastokaistalla, voi osallistua kansallisesti mistä paikasta tahansa. AKE-kirjastot tekevät yhteistyötä aluehallintoviraston ja toisten AKE-kirjastojen kanssa, jolloin sisällöt suunnataan usean maakunnan alueella tai koko Suomen laajuisesti. Erilaisen koulutustoimijoiden rooleja ja vastuita on pohdittava tulevaisuudessa virtuaalisen oppimisen, resurssien tehokkaan käytön ja yhteistyön näkökulmien hyötyjen kautta.
Lataa laaja raportti
PDF Suuri AKEPiKE -kysely 2021_raportti
Kysy lisää
Koordinaattori
Jarkko Rikkilä
P. 040 800 7828
Projektisuunnittelija
Juliaana Grahn
p. 040 800 7821