Jäämeren uhmaajat -teos kertoo Jäämerelle – erityisesti Koillisväylälle – suuntautuneista tutkimusretkistä, mutta myös tärkeimmistä niitä edeltäneistä eurooppalaista maailmakuvaa laajentaneista tutkimusmatkoista.
Arktinen merialue on muuttunut yhä merkittävämmäksi sekä raaka-ainevarannoltaan että sotilaallisesti, minkä myötä myös sen merireiteistä on tullut yhä tärkeämpiä. Myös juuri tänään Jäämeri on kansainvälisen politiikan polttopisteessä.
Jäämerta on purjehdittu tuhannen vuoden ajan. Niin tapahtui aluksi viikinkien toimesta, sillä norjalaiset viikingit pitivät Jäämerta kotivesinään. Teos kertoo kahdesta tunnetuimmasta viikinkipurjehduksesta Ruijan rannikon suunnalla.
Yhä parempi käsitys maapallosta muodostui 1400-luvulla tutkimusmatkailijoiden purjehdittua niin etelään, itään kuin länteenkin – ja lopulta 1500-luvun alkupuolella koko maapallon ympäri. Näitäkin matkoja tässä teoksessa tarkastellaan mm. Bartolomeo Diasin, Vasco da Gaman, Kristoffer Kolumbuksen ja Fernao de Magalhaesin saavutusten myötä.
Kun itä ja länsi oli löydetty, kiinnostus kohdistui pohjoiseen. Tunnettuja arktisen alueen kulkijoita olivat mm. Semjon Deznjov, Willem Barents ja Vitus Bering. Tässä kirjassa kerrotaan heidän ja useiden muiden Jäämeren uhmaajien saavutuksista ja kohtaloista. Beringin elämänvaiheisiin liittyi myös Isonavihana Suomea koetellut Suuri Pohjan sota, jonka eräitä tapahtumia aikakauden kontekstina myös tässä teoksessa kuvataan. Jäämeren uhmaajien retkien seurauksena kartalle ilmestyivät Novaja Zemlja, Huippuvuoret, Frans Joosefin maa, Alaska ja Beringinsalmi.
Lopullisen läpimurron arktisen merialueen osalta teki suomalaissyntyinen Adolf Erik Nordenskiöld. Teoksessa tarkastellaan myös Nordenskiöldin sukujuuria, jotka hänen äitinsä puolelta tulevat Mannerheim-suvusta. Venäläisvastaisten kannanottojensa seurauksena Nordenskiöldistä tuli poliittinen pakolainen ja Ruotsin kansalainen. Nordenskiöld purjehti 1879 ensimmäisenä läpi Jäämeren ja piirsi teollaan Koillisväylän maailmankartalle. Tämä teos on kertomus myös tämän kenties tunnetuimman tutkimusmatkailijamme uroteosta.
Kirjan tarina on osin fiktiivinen, mutta konteksti on historiallisesti faktalähtöinen. Teos on suunnattu lukio- ja yläasteikäisille. Kirjan tavoitteena on tukea nuorten lukuharrastusta ja toimia samalla historiakiinnostuksen inspiraationa. Kirjassa on runsas mv-kuvitus, joka osin pohjautuu Nordenskiöldin teoksen piirroksiin ja osin kuvaannollisiin tekoälykuviin.
Teoksen kirjoittaja on Matti Uurinmäki ja teos kuuluu hänen fiktiota&faktaa -nuortenkirjasarjaan (nro 9). Eräät teoksen historiallisista henkilöistä ovat nykysuomalaisten suoria esivanhempia. Siten sarjan tämäkin teos aikaisempien tapaan soveltuu hyvin myös sukuharrastajan oheisaineistoksi.
Teoksen kustantaja on Naruska Saivo Oy. Kirja ilmestyy tammikuussa 2026.
