KDK-hanke arvioitu onnistuneeksi ja vaikuttavaksi

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK)-hankkeen ulkoisen arvioinnin tulokset ovat myönteisiä. KDK-hanke on saavuttanut sille asetetut tavoitteet kulttuuriperintöaineistojen luomisen, hallinnan, hyödyntämisen ja säilyttämisen kehittämisestä. Hanke on tuottanut tavoitteita tukevia palveluita ja ratkaisuja sekä vaikuttanut myönteisesti kirjasto-, arkisto- ja museosektoreiden osaamisen ja keskinäisen luottamuksen kasvuun. Parhaiten tavoitteet arvioidaan saavutetuiksi museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistot kaikille saataville tuovan Finna-palvelun osalta.

Kokonaisarkkitehtuurityön tuntevat ja PAS-palvelua käyttävät arvioivat nämä tavoitteet saavutetuksi melko hyvin. Hankkeen tavoitteet olivat hyvin linjassa sekä sitä ohjaavien strategioiden että toimintaympäristön muutosten kanssa. Myös toiminta hankkeessa oli yhdenmukaista tavoitteiden kanssa: hankkeessa tehtiin oikeita asioita.

Toiminta on synnyttänyt useita konkreettisia tuotoksia, kuten työkaluja, toimintamalleja ja palveluita (Finna, PAS-palvelu). Toiminta on lisännyt myös kulttuuriperintöalan keskinäistä yhteistyötä sekä tuonut taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä keskitettyjen palvelujen käyttöönoton seurauksena.
Hankkeen välitön vaikuttavuus heijastuu esimerkiksi sektoreiden luottamuspääoman ja sitoutumisen kasvamisena sekä kulttuurisena muutoksena kohti yhteistä, avointa, osallistavaa, ketterää kehittämistä sekä yhteistä kansallista kulttuuriperintöä korostavaa ajattelutapaa.

Hankkeen välittömänä vaikutuksena mahdollistetaan digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen tehokas ja luotettava tuottaminen, jakaminen, hallinta ja pitkäaikaissäilyttäminen sekä edistetään kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta ja hyödyntämistä ja mahdollistetaan palveluiden laajentaminen.

Hankkeen tavoitteet arvioitiin parhaiten saavutetuiksi kirjastosektorilla ja oppilaitoskentässä, kun taas arkistosektorilla tavoitteiden saavuttamiseen suhtauduttiin neutraalisti.  Syynä sektoreiden välisiin eroihin hankkeen vaikuttavuudessa ovat ennen kaikkea niiden lähtökohtaiset erot digitalisaatiokehityksessä, mutta myös sektoreiden rakenteellisilla ja kulttuurisilla eroilla oli vaikutusta.

Arviointiraportti suosittelee hankkeen tavoitteiden edistämistä hankekauden jälkeen muun muassa aktiivisella koordinoinnilla, yhteisellä vaikuttamisella sekä palveluiden laajentamisella.

KDK-hankkeen ulkoinen arviointi käynnistyi opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta toukokuussa 2017. Verkkokysely toteutettiin kesä-elokuussa, haastattelut tehtiin elokuussa ja tulokset valmistuivat syyskuussa. Arvioinnin toteutti KTT Heli Paavola Tempo Economics Oy:stä.

Uutinen opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla
KDK-hankkeen ulkoinen arviointi. Tulosraportti 13.10.2017