Tehdyn arvioinnin perusteella voidaan sanoa, että kirjastojen toiminta Etelä-Suomessa on sangen hyvällä tolalla.
Variaatiota yksittäisten kirjastojen osalta toki on, mutta yleiskuva on positiivinen. Valtakunnallisen kirjastojen asiakaskyselyn tulokset vahvistavat tätä käsitystä. Erityisesti isoimpien kaupunkien kirjastot pystyvät erikoistumaan ja siten toteuttamaan monipuolisemmin lain tavoitteita. Pienissä maaseutukirjastoissa mahdollisuudet ovat hyvin paljon rajallisemmat.
Uuden lain yleisistä kirjastoista (1492/2016) vaikutuksia on osin hankala arvioida. Esimerkiksi aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistämisen arviointi on vielä hankalaa, kun yhteisiä mittareita ei ole. Monilta osin mittareita kuitenkin löytyy ja kuntien vertailu on mahdollista.
Lasten kirjastopalveluja kunnat tuottavat hyvin eri tavoin. Lasten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen kirjastoilla on hyvät perinteisten aineistojen kokoelmat, mutta uusia aineistomuotoja, kuten e-aineistoja ja pelejä, on tarjolla heikosti. Lastenaineistojen suunnitelmallinen hankinta- ja kokoelmatyö on melko vähäistä. Kokonaisuutena arvioiden tilanne on kohtuullinen. Paljon olisi vielä tehtävissä toiminnan strategisen ohjauksen ja mm. kouluyhteistyön osalta, mutta useissa kunnissa tilanne on jo hyvällä tolalla.