Tapahtuma on suunnattu Finnan asiakasorganisaatioiden työntekijöille, jotka käyttävät työssään Finnan hallintaliittymää. Kyselytunnilla käsitellään joko oman näkymän luonnissa tai ylläpidossa esiin tulleita ongelmia sekä muita hallintaliittymän käyttöön liittyviä ajatuksia ja pulmia.
Koulutus on suunnattu Finna-näkymien ylläpitäjille. Tutustumme tarkemmin hallintaliittymään ja käymme läpi, miten sitä käytetään oman näkymän rakentamisessa ja ylläpidossa. Koulutuksesta saa enemmän irti, jos tunnet HTML-kielen perusteet.
Osallistuaksesi koulutukseen, sinulla tulee olla pääsy hallintaliittymään.
Koulutus on hyödyllinen sinulle, joka tulet käyttämään työssäsi Finnan hallintaliittymää ja tutustut siihen ensimmäistä kertaa. Mukaan kannattaa tulla myös, jos haluat kerrata perusasiat. Koulutuksessa tutustumme rauhallisesti Finnan hallintaliittymään ja opimme miten siellä navigoidaan.
Osallistuaksesi koulutukseen, sinulla tulee olla pääsy hallintaliittymään.
Koulutus on suunnattu kirjastojen, arkistojen ja museoiden työntekijöille, joiden tehtävät liittyvät tai tulevat liittymään Finnan käyttöönottoon tai ylläpitoon. Lisäksi koulutukseen ovat tervetulleita sellaisten organisaatioiden työntekijät, jotka vasta harkitsevat Finnaan liittymistä.
Esittelemme mm. Finna-palvelun kokonaisuuden, liittymisen vaiheet sekä miten omat aineistot viedään Finnaan.
Robotiksi kutsutaan nykyisin paljon laajempaa ilmiöiden joukkoa kuin ennen. Robotti ei ole vain ihmistä matkiva tekninen laite, vaan se voi olla melkein mikä tahansa automaattisesti tehtävää suorittava ohjelmisto. Kirjastomaailmassa automatiikka on ollut läsnä jo pitkään, mutta on hyvä tarkastella nykytilannetta ja pohtia, mihin kaikkeen tätä teknologiaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Miten siis hyödynnämme robotteja ja ohjelmistorobotiikkaa kirjastossa ja muilla toimialoilla?
Kaipaatko uudenlaisia ideoita työhösi tai haluaisitko oppia jonkin uuden toimintatavan, vai kiinnostaisiko mennä kielikylpyyn tai jakamaan omaa osaamistasi toiseen kirjastoon? Virkailijavaihto mahdollistaa kaiken tämän ja vielä enemmän!
Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa noin 650 000–750 000 ihmistä eli yli kymmenen prosenttia väestöstä tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarve on kasvanut viime vuosina ikääntymisen, maahanmuuton ja lukutaidon heikkenemisen seurauksena. Myös kirjaston arjen tilanteissa on hyötyä selkokielen tuntemuksesta.
Mietityttääkö oma jaksaminen? AKE Porvoon järjestämässä etäkoulutuksessa keskitytään uupumisen ehkäisemiseen ja työn kuormituksen hallintaan kolmesta näkökulmasta:
Robotiksi kutsutaan nykyisin paljon laajempaa ilmiöiden joukkoa kuin ennen. Robotti ei ole vain ihmistä matkiva tekninen laite, vaan se voi olla melkein mikä tahansa automaattisesti tehtävää suorittava ohjelmisto. Kirjastomaailmassa automatiikka on ollut läsnä jo pitkään, mutta on hyvä tarkastella nykytilannetta ja pohtia, mihin kaikkeen tätä teknologiaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Miten siis hyödynnämme robotteja ja ohjelmistorobotiikkaa kirjastossa ja muilla toimialoilla?
Osallisuustyö on levinnyt kirjastoissa monien oivallisten kokeilujen kautta. Seuraava askel voisi olla laajentaa osallisuustyötä kumppanien kanssa kirjastojen ulkopuolelle. Samalla kirjastoammattilaisia haastaa työmäärä ja osallisuustyön rajattomuus. Miten voitaisiin tunnistaa osallisuustyössä, mikä riittää?