Kirjastot.fi-koordinaatioryhmän muistio 10.6.2019

Aika: 10.6.2019 klo 10.15 alkaen
Paikka: Kirjastot.fi-kokoushuone, Pasilan kirjasto

Paikalla: Tiina Helamaa
Nina Granlund VAKE (sihteeri)
Kaisu Kesonen
Susanna Kinnari
Lassi Lager
Mika Mustikkamäki
Matti Sarmela, VAKE (puheenjohtaja, Katrin sijaisena)
Päivi Litmanen-Peitsala, VAKE
Tuomas Pelttari
Nina Sipola (kirjastoseuran edustajana) 

Poissa:
Susanne Ahlroth
Juha Hälinen
Leena Kinnunen
Malin Hollmén
Katri Vänttinen

1 Kokouksen avaus

Matti Sarmela avasi kokouksen. Hän toimi Katri Vänttisen sijasta puheenjohtajana, koska Katri oli lomalla. Matti kertoi muutamalla sanalla koordinaatioryhmän taustasta. Se perustettiin lakkautetun Kirjastot.fi-ohjausryhmän tilalle viime vuonna. Koordinaatioryhmän tarkoitus on mahdollistaa keskustelu kansallisesta yhteistyöstä eri kirjastosektorien ja alan toimijoiden välillä sekä toisaalta kanavoida palautetta Kirjastot.fi-palveluista.

2 Kirjastosektorien kuulumiset

Kokous aloitettiin kirjastosektorien kuulumisilla. Mika Mustikkamäki kertoi, mitä Aluehallintovirastoissa tapahtuu. AVI:t olivat Kirjastopäivillä omalla osastollaan tänä vuonna. Kokemus oli hyvä, väkeä kävi juttelemassa kiitettävästi. Kirjastojen tietojohtaminen on tällä hetkellä nousemassa erittäin tärkeäksi kehitystehtäväksi. Antti Seppäsen tehtäväkierron aikana Satu Ihanamäki vetää kirjastojen kansallista tietojohtamisen verkostoa. Koulutuksen järjestäminen on keskeinen AVI:en tehtävä. Myös alueelliset kehittämiskirjastot järjestävät  aktiivisesti ja systemaattisesti koulutuksia alueillaan. Yhteistyö toimii hyvin ja kalenteri on täynnä järjestettäviä koulutuksia vuoden loppuun saakka. Tämän kesän aikana toteutetaan vielä omatoimikirjastokysely.

Musiikkikirjastot.fi:n toimittaja ja musiikkikirjastoyhdistyksen puheenjohtaja Tuomas Pelttari valaisi musiikkikirjastotoiminnan tilaa. Musiikkikirjastot.fi-sivuston käyttö on nousussa ja palvelut näkyvät hyvin Finna-kirjastoissa. Musiikkikirjastoyhdistyksen kevätseminaari sujui mainiosti, keskustelu oli aktiivista ja antoisaa. Seminaarin paneelikeskustelun tallenne on katsottavissa Kirjastokaistalla.

Yliopistokirjastojen edustaja Kaisu Kesonen antoi katsauksen yliopistokirjastojen kuulumisista. Kirjastojärjestelmän uusiminen on nyt ja tulevana vuonna keskeinen asia. Osa yliopistokirjastoista siirtyy Alma-järjestelmään, osa Kohaan. Joidenkin kirjastojen kohdalla myös muut järjestelmävaihtoehdot voivat tulla kyseeseen. Kirjastokohtaisesti päätetään myös, pysytäänkö Finnassa vai siirrytäänkö Primo-verkkokirjastoon. Näillä näkymin on kuitenkin tarkoitus, että aineistot indeksoituvat joka tapauksessa edelleen Finnaan. 

Tiina Helamaa kertoi erikoiskirjastojen tilanteesta. Se on melko samanlainen kuin yliopistoissa, järjestelmän vaihto työllistää. Prettylib on myyty ja sen tuki lakkaa. Osa erikoiskirjastoista on siirtymässä Almaan, osa Kohaan, mutta tilanne on vielä auki.

Koordinaatioryhmässä oli mukana ensimmäistä kertaa uusi jäsen, Kirjastoseura. Kirjastoseuran edustajana oli kokouksessa Espoon kirjaston asiakaspalvelupäällikkö Nina Sipola. Nina antoi selonteon Kirjastoseuran kaudesta. Kirjastopäivät järjestettiin Helsingissä 5.-7.6. Osanottajia oli ennätysmäärä, yli 700. Päivät sujuivat hyvin. Paikkaa seuraaville kirjastopäiville ei ole vielä valittu. Kirjastoseuran hallituksen puheenjohtajana jatkaa Silvia Modig. Hallitukseen valittiin uudelle kaudelle (2020-2021) uusina jäseninä Nina Sipola, Anni Tormas Eurasta sekä Mikko Paajala Oulusta. Lisäksi Minna von Zansen on valittu IFLAn hallitukseen. Kirjastoseuran Kirjastoalan työntekijäselvityksen loppuraportista ”Kirjasto ammattilaisten silmin” käy ilmi, että kirjaston työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä, mutta huolissaan tulevaisuudesta (ks. raportti) .

Päivi Litmanen-Peitsala VAKE:sta kertoi siirtyvänsä Yleisten kirjastojen digihankkeeseen 1.8.2019 (ks. hankkeen kuvaus), digihanke. VAKE:n viestinnästä tulee vastaamaan sijainen 1.8. alkaen.

Ammattikorkeakoulujen edustaja Susanna Kinnari totesi, että myös siellä on kirjastojärjestelmän vaihdos meneillään. Theseus, joka ammattikorkeakoulujen sisältää opinnäytetyöt ja julkaisut verkossa, täytti 10 vuotta (ks. Theseus). Sen ulkoasua ja toimintoja on uudistettu.

Lassi Lager Kansalliskirjastosta esitteli Kansalliskirjaston kautta. Vastikään toteutettiin seminaari ”Tekoäly tuli töihin” yhdessä VAKE:n kanssa. Seminaari oli varsin onnistunut. Sen tallenteet ovat katsottavissa Kansalliskirjaston julkaisemana Youtubessa. Kirjastopäivillä Kansalliskirjastolla oli yhteinen osasto VAKE:n kanssa, väkeä kulki vilkkaasti juttelemassa päivystäjien kanssa. Projektit Koha-koordinaatio, Finna ja Melinda etenevät. Yleisistä kirjastoista jo yli puolet on mukana Finnassa. YSO:n konversio kirjastojärjestelmissä on meneillään. Kansalliskirjasto siirtyy Kohaan loppusyksystä, Arto siirretään Melindaan. Helmet-tietokannan metatietoa on alkanut tulla Melindaan. Kirjastoverkkopäivät järjestetään syksyllä totuttuun tapaan. Digi.kansalliskirjasto.fi:ssa on uusia aineistoja mm. Aapiset ja lisiä Klassikkokirjastoon, joihin on saatu tekijänoikeudet vuoden 2021 loppuun asti.

3 Toimintakertomus 2018

Matti Sarmela esitteli VAKE:n toimintaa. Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnallisesta kehittämistehtävästä (VAKE) vastaava Valtakunnalliset kehittämispalvelut -yksikkö koostuu verkkopalvelut- ja viestintätiimistä, kansallinen yhteistyö -tiimistä sekä kansainvälisestä tiimistä.  Vuonna 2018 koordinoitiin AKE-kirjastojen yhteistyötä, AKE-kirjastojen toiminnan yhteistyöalustaksi avattiin kokonaisuus Kirjastot ja kehittäminen. Tietosuoja-asetuksen ja saavutettavuusdirektiivin edellyttämiä toimenpiteitä toteutettiin verkkopalveluissa, mm. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu sai Saavutettavuus huomioitu -leiman. Vuonna 2018 lopussa siirrettiin Verkko-YKL ja Kaunokki-Bella Finto:on. Kirjastohakemiston ja Kirjasammon käyttöliittymät uudistettiin. Finna-indeksointi on Kirjastot.fi-palvelujen sisältöjen osalta ei edennyt. Palveluihin lisättiin React and Share -seurantasovellus, jolla pyritään analysoimaan tarkemmin sisältöjen vastaanottoa,  web-analytiikkatilastot kun valaisevat lähinnä kävijämääriä tai kävijöiden liikkeitä palveluissa. Todettiin myös, että tilastojen analysointi vaatii syvällistä tutkimusta, eri tyyppisissä palveluissa toimitaan eri tavoin. Osassa piipahdetaan nopeasti, toisissa liikutaan pitkään. Pyrittiin tehostamaan valtakunnallista yhteistyötä viestinnässä ynnä muissa yhteisissä hankkeissa (Finna-yhteistyö, lisensiointi).

Matti esitteli vuoden 2018 toimintakatsauksen (pdf) ja tilastoja (pdf)

Toimintakertomus 2018 (pdf)

4 Toimintakatsaus 2019

Vuoden 2019 aikana on uudistettu Kirkannan rajapinta, saavutettavuustestauksia on teetetty Annanpura Oy:llä, Kirjasammon ja Kirjastokaistan kirjallisuuden uutiskirjeen toimitus on aloitettu. Esitteitä on uusittu, Libraries.fi:ta on päivitetty, Kansalliskirjaston semanttiseen Annif:iin on toimitettu sisältöjä testattaviksi. Kysy kirjastonhoitajalta täyttää vuonna 2019 20 vuotta. Keväällä järjestettiin juhlaseminaari, julkaistiin Kysy kirjastonhoitajalta 20 vuotta -historiikki ja artikkeleita palvelusta Kirjastolehdessä ja Kalevassa. Valmisteilla on myös opinnäytetyö Oulun ammattikorkeakoulusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toiminnasta ja vastaajien kokemuksista palvelussa. Makupalat.fi on neuvotellut Eduskunnan kirjaston kanssa Elki-hakemiston siirtämisestä Makupalat.fi:n. Makupalat.fi:n käyttöliittymän uudistus on toteutuslistalla. Webkake-kaukopalvelusovelluksen uusimisen toteutustapaa mietitään.  Loppuvuoden aikana on tarkoitus vielä mm. julkaista tietosuoja-  ja saavutettavuusselosteet, käynnistää Kirjastot.fi-emosivuston ja ammatillisten viestinnän konseptin uudistuksen suunnittelu sekä työstää tänä vuonna julkaistavaa eKirjaston uutta käyttöliittymää. 

Toimintasuunnitelma 2019 (pdf)

- Digihanke 2019

Päivi Litmanen-Peitsala esitteli OKM:n rahoittaman Yleisten kirjastojen digihankkeen päämäärää ja suunnitelmaa. Päivi aloittaa päätoimisesti digihankkeessa 1.8.2019. Digihanke lähti liikkeelle VM:n Auta-hankkeesta, jossa tutkittiin kansalaisten digitaitoja ja sitä, miten niitä edistettäisiin parhaiten. Yhdeksi luonnolliseksi kansalaisten opastuspaikaksi mainittiin kirjasto. Tästä syystä kirjaston työntekijöiden digitaitoihin on tutustuttava tarkemmin ja heille on järjestettävä täydentävää koulutusta. Myös raja siinä, missä asioissa kirjastolaiset voivat auttaa, on vedettävä. Digiopastuksen piiriin eivät kuulu Kela:n lomakkeiden täyttö tai pankkitilin käyttö. VAKE vastaa hankkeen koordinoinnista sekä edistää toimijoiden verkostoitumista (erityisesti VRK:n ja AKE:t, jotka ovat saaneet hankkeessa erillisrahoituksen). Alueellisesti järjestetyn koulutuksen materiaalit on pyritään kokoamaan yhteen paikkaan.  Pyritään myös hyödyntämään olemassa olevaa materiaalia (kuten YLE:n ja VRK:n tuottamat aineistot)  ja täydentää sitä puuttuvilta osin. Eri palvelujen tuottajat,esimerkiksi Kela ja pankit, opastavat myös digipalvelujensa käytössä.  Näitä voidaan järjestää kirjaston tiloissa. KAVI on tekemässä aikuisten mediakasvatusmateriaalia. Tästä tulee myös mielenkiintoinen lisä digituen opetukseen. Osa AKE:ista on jo toteuttanut henkilöstön digitukiosaamisen kehittämistä,  osa on suunnittelemassa toimintaa. 

- Kirjastokaista

Kirjastokaistan toimittaja Riitta Taarasti kävi esittelemässä Kirjastokaistan toimintaa. Kirjastokaista on kirjastojen nettitelevisio ja -radio. Riitta kertoi suoralähetyksistä, erityisesti koulutusstriimeistä, jotka ovat tallenteina nähtävissä Kirjastokaistalla. Monet oppilaitokset kiittävät koulutusvideoita ja niitä katsotaan tietenkin myös kirjastoissa. Useat ohjelmasarjat ovat suosittua sisältöä, esimerkiksi Kolme kysymystä kirjastosta. Suunnitteilla on musiikkikirjastosarja. Kirjastokaistalla on upokkeita, joita voi nostaa omille sivuilleen. Kirjallisuus-upokkeessa tuodaan esiin videoita ja muiden Kirjastot.fi-palvelujen sisältöjä. Lisäksi uutta kirjallisuuskirjettä toimitetaan yhdessä Kirjasammon kanssa. Kirjastokaista toimii kolmella kielellä ja sillä on toimituskunta, joka antaa palautetta sisällöistä ja toiminnasta.

Kirjastokaista-katsaus (pdf)

- Kirjasampo

Kirjasammosta vastaava Tuomas Aitonurmi antoi katsauksen palvelun toimintaan. Kirjasammon käyttöliittymä on uusittu. Tuomas esitteli sitä koordinaatioryhmälle. Palvelussa toimii kolme eri hakua: sisältöön, kirjahyllyihin sekä kansikuviin kohdistuvat haut. Suosittua sisältöä ovat kirjahyllyt, joita tuottavat sekä toimitus että lukijat. Palvelussa julkaistaan artikkeleita, tapahtumakalenteri, kirjallisuustapahtumien raportteja, uutuuksien vinkkausta sekä kevään ja syksyn lukulistat. Kirjan taajuudella -podcastit toimivat myös hyvin. Docventures-paketit julkaistaan aina syksyisin. Ruotsinkielinen Boksampo-toimitus on Vaasassa.

- Kansallinen yhteistyö

Aija Laine kertoi vuoden kuluneen suunnitelmien mukaisesti. AKE-kierrokset tehtiin, keskustelu oli hyödyllistä. Eri paikkakunnilla on erilaiset toimintamallit ja omat ongelmansa, mutta jokaisella oli myös suunnitelmia niiden ratkaisemiseksi. Jotkut asiat nousivat keskusteluissa toistuvasti esiin: haluttiin turvata e-aineistojen hankintojen ja käytön tulevaisuus, metatiedon tuottaminen haluttiin ratkaista yhteisellä kansallisella toiminnalla, osaamisen ja ammattillisen kehittämisen tueksi toivottiin laajempaa koulutusyhteistyötä ja digituen määrärahojen käytön suunnittelu oli myös ajankohtainen asia. Kirjastot.fi-palvelujen käyttöön haluttiin opastusta ja ammatillisten palvelujen osalta esitettiin kehitystoiveita. Jo yllä mainittu ”Tekoäly tuli töihin” -seminaari toteutui hyvin, Kirjastopäivillä oltiin myös mukana. Yhteistyökokouksia pidettiin koulutustyöryhmän kanssa, AVI:en, AKE-kirjastojen ja Lukuliikkeen kanssa sekä osallistuttiin YKN:n kokouksiin. 

Kansallisen yhteistyön toiminta (pdf)

5 Muu kansallinen yhteistyö

- Finna-malliverkkokirjastokonsepti

Matti Sarmela kertoi koordinaatioryhmälle Finna-malliverkkokirjastosta ja sen suunnittelusta. Malliverkkokirjaston suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Kansalliskirjaston, VAKE:n ja Vaski-kirjastojen sekä muiden kirjastojen kesken. Tarkoituksena on luoda nykyistä asiakaslähtöisempi verkkokirjaston malli, jonka yleiset kirjastot voivat ottaa käyttöönsä verkkokirjastonsa pohjaksi liittyessään Finna:an. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman paljon valmista sisältöä. Projektissa tutkitaan verkkokirjaston käyttöä, tilastoja, toimintatapoja ja tutkitaan, mikä on keskeistä verkkokirjaston käytössä. Projekti etenee kohta kerrallaan, ensimmäinen rakennettava palikka on uusi Tapahtumat-osio.

Finna-malliverkkokirjastokonsepti (pdf)

- Tiedolla johtaminen

Kirjastosektoreiden yhteinen tietojohtamisen verkosto perustettiin vuoden 2019 alussa. Verkoston 4.6. aloitusseminaarin videot löytyvät Kirjastokaistalta.  Tietojohtamisen työryhmän muodostavat AVI, Kansalliskirjasto ja VAKE. Perusperiaatteena on ilmiölähtöinen johtaminen: kirjasto on aina osa jotain. Kirjaston vaikuttavuuden osoittaminen lukutaidon kehittämisen, avoimen tieteen, hyvinvoinnin ja terveyden nuorten osallisuuden, kotouttamisen sekä informaatiolukutaidon ynnä monenkaltaisen tiedonsaannin sekä tasa-arvon mahdollistamisen osalta tulisi saada yleisesti tunnetuksi. Ryhmä etsii yhteisiä työkaluja sekä analysoi, millaisten välineiden yhdistelmällä päästäisiin parhaaseen tulokseen. Olennaista on, miten näitä tietoja käytetään hyväksi kirjastojen kehittämisessä. Siitä syystä myös koulutus on tärkeää. Matti esitteli etenemisen vaiheita.

Kirjastojen tietojohtamisen verkosto (pdf)

- Finna-strategia

Matti Sarmela mainitsi myös Finna-strategian uudistamistyön.  Uusi Finna-strategia  ja FinELib-strategia 2021-2030 valmistuvat loppuvuonna (ks. Kiwi).

- Metatiedon ekosysteemi

Helsingin kaupunginkirjaston yhteisten palveluiden päällikkö Virva Nousiainen-Hiiri esitteli visiota metatiedon kansallisesta ekosysteemistä. Metatiedon tuottaminen on perinteisesti ollut kirja-alan ja kirjaston erikoisalaa: teoksesta laaditaan tarkka kuvailu lisätietoineen, jotta se voidaan tunnistaa ja sen sisältöä voidaan tehokkaasti kuvata tiedon tai tuotteen etsijälle. Myös kirjastojärjestelmien ja kirjaston logistiikan käytössä oleva tekoäly tarvitsee tarkkoja tietoja. Helsingin kaupunginkirjastossa käyttöönotettu kellutuksen IMMS-logistiikkajärjestelmä ohjaa teokset toimipisteisiin kysynnän ja kokoelman tasapainon mukaan. Näin itse kokoelmatyökin alkaa toimia osin automaattisesti. Merkittävää kuvailulle ovat myös linkitys eteenpäin, väylät toimijoiden välillä ja ohjaaminen muuhun kiinnostavaan. Metatiedon tuottamisen ympärillä voidaan nähdä useita erilaisia toimijoita ja palveluita. Tietovaranto tarkoittaa avointa linkitetyn datan tietokantaa, jossa on avoimet rajapinnat. Kirja-alan tietovarantoon kuuluvat mm. teokset, tuotetiedot, nimitietopalvelut ja tunnistepalvelut. Metatiedon tuottajien verkosto pyrkii luomaan yhteistä toimintaa ja laajentamaan kuvailua sellaiseksi, että se edistää kotimaisen kirjallisuuden näkyvyyttä ja johtaa uusiin tuttavuuksiin. Kirja-ala etsii yhteistä alustamallia, jossa koko kirja-alan prosessin ketju toimisi. Kuvailujen lisäksi tarvitaan yhteinen e-kirjasto ja yhteinen näkemys lisenssien toteutuksesta. Virva kertoi myös yleisten kirjaston konsortion kuulumisia: e-kirjastoa kehitetään ja lisenssimalleja tutkitaan ja keskusteluja käydään muiden kustantajien kanssa. Konsortion järjestämä koulutuspäivä kirjastoille on 18.9.2019.

Metatiedon ekosysteemi (pdf)

6 Muut asiat

Lopuksi koordinaatioryhmä teki mielenkiintoisen yllätysvierailun Helsingin kaupunginkirjaston logistiikkakeskukseen. 

7 Kokouksen päättäminen

Todettiin, että ryhmä kutsutaan koolle seuraavan kerran syksyllä loka-marraskuussa. Kokous päätettiin klo 15.05.