Kehittämistehtävää hoitavat kirjastot - muistio 1/2017

Aika: 2.10.2017, 10.15 – 15.30

Paikka: Finlandia-talo, Mannerheimintie 13 a, Helsinki

Läsnä:

Leena Aaltonen, OKM

Susanne Ahlroth, Länsi-ja Sisä-Suomen AVI

Marita Ahola, Vaasa

Päivi Almgren, Lounais-Suomen AVI

Asko Autio, Porvoo

Aart de Heer, Turku

Eeva Hiltunen, Itä-Suomen AVI

Satu Ihanamäki, Lapin AVI

Aino Ketonen, Helsinki

Anneli Ketonen, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

Kristiina Kontiainen, Etelä-Suomen AVI

Merja Kummala-Mustonen, Pohjois-Suomen AVI

Aija Laine, Helsinki (siht.)

Pirkko Lindberg, Tampere

Marja Malminen, Lahti

Ulla-Maija Maunu, Turku

Ari Mäkiranta, Joensuu

Virva Nousiainen-Hiiri, Helsinki

Jouni Pääkkölä, Oulu

Mikko Paajala, Rovaniemi

Asko Rossi, Porvoo

Pirkko Rusi, Itä-Suomen AVI

Matti Sarmela, Helsinki

Päivi Savinainen, Kuopio

Antti Seppänen, Etelä-Suomen AVI

Marjatta Viiri, Länsi- ja Sisä-Suomen AVI

Kristina Virtanen, Helsinki

Katri Vänttinen, Helsinki (pj.)

 

  1. Päivän avaus, Katri Vänttinen

Katri toi esille avauspuheenvuorossaan, että uusi kirjastoasetus muuttaa koko kirjastoverkkoa ja luo aluksi epävarmuutta, mutta samalla myös avaa kirjastokentälle uusia mahdollisuuksia. Onkin pohdittava, miten yleisten kirjastojen strategia saadaan käytännön teoiksi.

Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnallisen kehittämistoiminnan kannalta on tärkeää, että saadaan palautetta siitä, miten Helsinki on hoitanut valtakunnallista tehtäväänsä. Erityisen tärkeää olisi saada toiveita ja odotuksia tulevasta, sekä ajatuksia siitä, mitä pitäisi mahdollisesti tehdä eri tavalla.

Katri painotti kehittymiskohteina erityisesti elektronisten aineistojen tasavertaista saatavuutta koko Suomessa, sekä linkitetyn avoimen datan tuomia mahdollisuuksia, ja niiden hyödyntämistä täysipainoisesti. Lisäksi tietopalvelun tulevaisuus, kuten Kysy kirjastonhoitajalta - palvelun laajentaminen kirjastoalan ulkopuolisilla asiantuntijavastaajilla, sekä lukutaidon edistäminen, kirjallisuuden esilläpito ja yhteiskuntarauhan ja demokratian edistäminen voisivat olla kehittämistoiminnan keskiössä.

  1. Alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen tehtävät, tavoitteet ja toiveet: kirjastojen lyhyet puheenvuorot

Joensuu – Pohjois-Karjala, Ari Mäkiranta

Joensuun alue säilyy maantieteellisesti samana kuin aikaisemminkin. Alue käsittää Joensuun lisäksi 12 kuntaa. Kaikilla alueen kirjastoilla on käytössä Koha kirjastojärjestelmänä. Alueen kirjastoilla on ollut perinteisesti tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi maakunnan kirjastonjohtajat ovat kokoontuneet vähintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kirjastoilla on erilaisia työryhmiä ja maakunnallisia yhteisiä hankkeita.

Yhteistyötä on ollut koulutusten osalta jo nyt Kuopion ja Mikkelin kanssa, ja se tulee jatkumaan. Lisäksi kirjastoilla on yhteinen laatuhanke, jota hallinnoidaan vuorotellen Joensuun, Mikkelin ja Kuopion kesken.

Kirjastoasetukseen liittyen kysymyksiä on herättänyt mm. alueellisten koulutusten ja työryhmien tilanne, pedagogisen informaatikon alueellinen toiminta, alueellinen viestintä ja tiedotus (viestintäsuunnitelmaa päivitetään koko maakuntaa koskevaksi), paikallisen tiedon säilyttäminen ja esille tuonti, paikalliset tietokannat, sekä kaukopalvelun toiminta.

Kuopio, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo, Päivi Savinainen

Kuopio ja Mikkeli ovat käyneet läpi alueellisia kehittämistarpeita ja niitä on käsitelty myös Itä-Suomen kirjastostrategiapäivässä. Toiveita yhteistyön muodoista on tiedustelu myös sähköpostitse Etelä-ja Pohjois-Savon kirjastoista. Alueellinen kehittämistehtävä nähdään yhteisenä mahdollisuutena, mutta OKM:ltä ja AVI:lta toivotaan neuvontaa ja ohjausta tehtävään hoitoon. Kymppikirjastojen osalta toiveena on avoin ja toimiva yhteistyö.

Alueellisen kehittämistehtävän sisältää seuraavia kokonaisuuksia:

  • henkilöstön osaamisen kehittäminen (sisältäen mm. säännölliset osaamistarpeen kartoitukset, monimuotoiset koulutukset, esim. etäkoulutusmahdollisuudet, alueelliset työryhmät tarvekartoituksen pohjalta, mentorointi, vertaisoppinen ja jalkautuminen)
  • yleisten kirjastojen keskinäisen yhteistyön edistäminen
  • vankilakirjastotyön yhteistyömuotojen suunnittelu
  • antokaukolainaus

Alueellisen kehittämistehtävän hoidon vaatimat resurssit koostuvat mm. henkilöstökuluista (3.1 htv), koulutus- ja kokousjärjestelyistä, liikkuvien informaatikkojen matkakuluista, vankilakirjastotyön kustannuksista, sekä antokaukolainauksen postituskuluista.

Lahti – Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, Marja Malminen

Lahden alue tulee koostumaan neljästä maakunnasta. Hämeenlinnan, Lahden, Kouvolan ja Lappeenrannan yhteistyötapaamiset toiminnan suunnittelemiseksi on jo aloitettu. Alueellisina kehittämistehtävinä nähdään osaamisen ja palvelujen kehittäminen, sisältöjen esiin tuominen, digitaidot, mediaosaaminen, sekä asiakaspalvelun kehittäminen ja viestintä.

Tärkeinä yhteistyö- ja toimintamuotoina nähdään jalkautuminen, vertaisryhmät ja verkostoituminen. Nämä toimintatavat ovat erityisesti tärkeitä oppimisen ja henkilöstön osaamispääoman kartuttamisen kannalta. Myös valtakunnallisen toiminnan kannalta avoin verkostoituminen olisi tärkeää.

Tehtävän hoitoa varten tarvitaan resursseja mm. henkilöstöön ja matkakustannuksiin. Tavoitteena olisi mahdollisuus laatia pitkän tähtäimen suunnitelma, joka loisi pitkäjänteisyyttä toimintaan. Kehittämistehtävän tavoitteita olisi myös hyvä kirkastaa. Onko esimerkiksi sellaista yhteistä asiaa, mitä kaikkien kirjastojen tulisi kehittää ja onko määriteltävissä joitakin painopisteitä ensi vuodelle?

Valtakunnallisena kehittämiskohteena nähdään erityisesti e-aineistot ja valtakunnalliselta kehittämistoiminnalta toivotaan enemmän verkostoitumista alueille.

Oulu - Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, Jouni Pääkkölä

Oulun alue koostuu Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta ja Kainuun 8 kunnasta. Alueella välimatkat ovat pitkät, esimerkiksi Oulusta Kuusamoon on 215 km. Alueella on käytössä eri kirjastojärjestelmiä.

Vuosi 2017 nähdään siirtymävuotena. Lokakuussa järjestetään Oulu – Kajaani – AVI yhteistyöpalaveri, sekä joulukuussa aluetapaaminen Kainuussa. Ensi vuonna käynnistyy yhteinen suunnittelutyö ja alueellisen kehittämistyön selkeyttäminen, aikatauluttaminen ja vastuiden määrittely. Tärkeää on ajattelumallin muutos maakunta-ajattelusta aluemalliin ja kaikkien mukaan ottaminen, kuuleminen ja osallistaminen.

Alueellinen kehittämistehtävä tulee sisältämään ainakin valtakunnallisen yhteistyön, logistiikkayhteistyön yhdistämisen, kirjastohenkilöstön osaamisen kehittämisen, alueelliset kehittämishankkeet, alueelliset tilaisuudet, sekä tiedottamisen.

Lisäksi tulee huomioida maantieteelliset ominaispiirteet, resurssit, rekrytoinnit, työtehtävämuutokset ja vastuut, vankilayhteistyö ja kirjastojärjestelmäasiat. Oulu pitää tärkeänä myös alueellisesti tasavertaista eKirjastoa.

Porvoo – Uusimaa, Asko Rossi ja Asko Autio

Porvoon alueeseen kuuluu 26 kuntaa, jotka vaihtelevat asukasmäärältään suuresti. Alueellisen kehittämistehtävän pääpaino nähdään koulutuksessa ja ruotsinkielisten kirjastopalveluiden kehittämisessä valtakunnallisesti. Toiveena on, että Turku, Vaasa ja Kokkola olisivat mukana tässä kehittämistehtävässä. Uudenmaan alueella toivotaan puolestaan tiiviimpää Helmet-yhteistyötä. Aluehallintovirastojen rooli nähdään tärkeänä alueellisen kehittämistehtävän hoidon kannalta. Lisäksi yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa nähdään tärkeänä.

Koulutuksen osalta toivotaan tarkennusta koulutusten sisältöjen määrittelyyn. Etäosallistuminen nähdään oleellisena, samoin yhteistyö Kirjastokaistan kanssa. Koulutusyhteistyötä toivotaan kansallisella tasolla. Jalkautumista alueella pidetään tärkeänä ja sitä on tehty jo nyt. Vaihtelu virkistää – hanke (työntekijävaihto-hanke) oli onnistunut ja sille haetaan mielekästä jatkumoa.

Porvoossa nähdään, että olisi tärkeä miettiä yleisten kirjastojen yhteistä kokoelmapolitiikka, jonka pohjana voi toimia YKN:n strategia. Kokoelmapolitiikan merkitys ja kokoelmista keskusteleminen on oleellista varsinkin nyt, jos Varastokirjasto yhdistetään Kansalliskirjastoon. Yhdistämisasiassa tulisi kuulla myös yleisiä kirjastoja, koska muutos tulee vaikuttamaan suuresti kirjastojen toimintaan (esim. maksuttomuus). Varastokirjastoasia tulisi nostaa keskusteluun seuraavassa YKN:n kokouksessa. E-aineistot puolestaan pitäisi sisällyttää osaksi kokoelmapolitiikkaa.

Rovaniemi – Lappi, Mikko Paajala

Lapin kirjastoissa on käytössä Koha kirjastojärjestelmä. Johtoryhmätyöskentely Lapin alueella toimii hyvin. Lisäksi on perustettu asiantuntijaryhmiä, jotka ovat jo aloittaneet toimintansa, pääsääntöisesti etäyhteydellä. Asiantuntijuuden jakaminen nähdäänkin oleellisen tärkeänä. Osaamiskartoituksen avulla on saatu osaamisvajeita selville. Perinteisten koulutusmuotojen lisäksi halutaan käyttää myös esimerkiksi mentorointia, tai muuta vertaisoppimista. Myös oppimisalustaa on mietitty mahdollisena oppimisen välineenä. Valtakunnallisten koulutusten etälähettäminen on Lapin alueen kirjastoille erityisen tärkeää pitkien välimatkojen vuoksi.

Valtakunnalliselta toiminnalta toivotaan yhteistä etäyhteysohjelmaa ja mahdollisesti myös verkko-oppimisalustaa. Kehittämisvastaavien tapaamiset esim. kerran kuussa valtakunnallisesti voisivat olla perusteltuja.

(Virvan kommentti: Adobe Connect Pro – lisenssiä voidaan mahdollisesti laajentaa, selvitetään tätä, sekä oppimisalusta-asiaa. Ylläpito huomioitava hankinnan lisäksi.)

Yhteisesti keskusteltiin tässä kohtaa matkakustannusten korvaamisesta kehittämisrahalla. Alueellisiin kirjastoihin tehtävät matkat, kuten esimerkiksi kehittämisestä vastuussa olevien informaatikoiden matkakulut voidaan kustantaa kehittämisrahasta. Sen sijaan esimerkiksi koulutuksiin osallistujien matkakustannukset eivät kuulu korvausten piiriin. Leena Aaltonen kommentoi, että kehittämisraha tulee käyttää ennen kaikkea toimintaan. Kaikkia alueita ei kuitenkaan voida käsitellä täysin samalla tavalla, koska alueet ovat hyvin erilaisia, joten joillakin alueilla matkakustannusten korvaus voi olla perusteltua. Päivi Savinainen huomautti, että kunnat saavat myös koulutuskorvausta.

Tampere – Pirkanmaa ja Keski-Suomi, Pirkko Lindberg

Pirkanmaan ja Keski-Suomen väkiluku on yhteensä yli 700 000 asukasta. Kaikilla alueen kirjastoilla on käytössä sama kirjastojärjestelmä, Axiell Aurora. Alueen kirjastot ovat hyvin erikokoisia. Tähän asti Piki on ollut sama kuin maakuntakirjastoalue, joten uusi alueellisuus vaatii opettelua ja ajattelun muutosta.

Alueella on pohdittu, säilyykö valtakunnallinen kehittämistehtävä Melinda-kirjastoina jatkossakin. Alueella toimii jo nyt työryhmiä (musiikki, lapset ja nuoret, auto ja kotipalvelu). Suunnitteilla on, että Jyväskylän alueen kirjastot tulevat tutustumaan Tampereen kirjastoihin.

 Rahanhaku koetaan haasteellisena. Tampereella työväenopisto kuuluu myös kirjastonjohtajan alueeseen, sisältäen mm. rekrytoinnit. Vankilatyö tulee ilmeisesti myös osaksi Tampereen toimintaa.

Leena Aaltonen kommentoi, että oikeusministeriö on todennut vankien kirjastopalveluiden olevan hunningolla. Rikosseuraamusvirastolla on käytössä oma aluejako, jonka mukaan jatkossa vankilatyötä tekisivät Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio. Syksyn aikana edellä mainitut kirjastot ja Risen edustus kokoontuvat miettimään jatkoa. Näin työ saadaan eteenpäin pienin askelin.

OKM ja AVI-tarkastajat käyvät läpi kaikki alueellisten kehittämiskirjastojen hakemukset 1.12.

Tässä yhteydessä nousi esiin kysymys, voidaanko kehittämiskirjaston rahoituksella palkata henkilö hoitamaan alueellista kehittämistehtävää johonkin toiseen alueen kirjastoon. Vastaus on: ei voida palkata muualle kuin kehittämiskirjastoon, palvelunostoon rahoitusta voidaan kuitenkin käyttää.

Kysymyksiä nousi myös siitä, pitäisikö kehittämistehtävissä olevilla henkilöillä olla yhteinen tehtävänimeke. Tätä asiaa selvitellään.

Turku - Varsinais-Suomi ja Satakunta, Aart de Heer

Varsinais-Suomen ja Satakunnan alue sisältää yhteensä 44 kuntaa, joista Varsinais-Suomessa on 27 ja Satakunnassa 17 kuntaa. Kirjastoja alueella on yhteensä 53. Alueella toimii neljä eri kimppaa: Vaski, Sata, Loisto ja Blanka, sekä lisäksi itsenäinen Somero. Käytössä olevia kirjastojärjestelmiä on kaksi – Aurora ja Abilita.

Ministeriön linjauksen mukaisia kehittämistehtäviä tullaan toteuttamaan alueella seuraavasti:

  • kirjastohenkilökunnan osaamisen kehittämisessä hyödynnetään etäkoulutuksia, jotta täydennyskoulutuksien piiriin saadaan koko alue
  • yhteistoiminnan edistäminen toteutetaan mm. yhteisillä maakuntakokouksilla, extranetin laajentamisella, koko alueen kattavilla työryhmillä, sekä alueen logistiikan tehostamisella
  • kehittämishankkeiden veturina toimimisessa tavoitellaan yhteistä ”VarSat” – kehittämis-strategiaa

Alueellisina erityistehtävinä tavoitellaan vankilakirjastotoiminnan kehittämistä, monikulttuurisuustoiminnan jalkauttamista ja digitaalisten kansalaistaitojen kehittämistä.

Aart nosti omassa puheenvuorossaan myös esiin valtakunnallisen kehittämistehtävän. Tähän toivottiin selvennystä. Leena Aaltonen kommentoi, että asiaa on edelleen kirkastettava.

Matti Sarmela kommentoi, että valtakunnallista kehittämistehtävää voi katsoa ainakin kolmesta eri näkökulmasta: 1) OKM:n tiukasti rajaamat valtakunnalliset kehittämistehtävät, 2) Helsingin kaupungin uuden kulttuuri ja vapaa-aikatoimialan toimintasääntö, jossa valtakunnallinen kehittämistehtävä ja Helsingille annetut erityistehtävät on nivottu toisiinsa, 3) kentän näkökulma, jolle pitäisi pystyä kertomaan ymmärrettävästi siitä kokonaisuudesta, jota Helsinki kehittämistehtävänsä, erityistehtäviensä ja kaupunginkirjastona tuottaa ja tarjoaa kirjastokentälle.

Vaasa - Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa, Marita Ahola

Vaasan alueella henkilöstön osaamisen kehittämisessä on oleellista tarjota koulutusta suomeksi ja ruotsiksi. Räätälöityä koulutusta voidaan hankkia myös ostopalveluina. Etäkoulutus- ja kokousmahdollisuuksia varten tarvitaan toimiva ohjelmisto, esimerkiksi Adobe Connect. Tutustumismatkat alueen ulkopuolelle voisivat olla myös tarpeen.

Kokoelmat halutaan aidosti koko alueen käyttöön. Tästä syystä maksuttomat kaukolainat alueen sisällä olisivat perusteltuja, mutta tähän tarvitaan rahoitusta. Myös koko alueen kattavaa kuljetuspalvelua harkitaan. Alueella on eri kirjastojärjestelmiä, mutta tätä ei nähdä ongelmana, koska AVI:n rahoittaman hankkeen tuloksena saadaan avattua järjestelmien rajapinnat. Finna puolestaan tulee ratkaisemaan asiakasnäkymän.

Vaasassa on jo aloitettu kotiseutukokoelmien karsiminen. Celia- yhteistyö laajenee alueelliseksi. Vankilayhteistyö ja alueellinen digineuvonta Tanskan mallin mukaisesti etänä on suunnitteilla.

Henkilöresursseina tehtävän toteuttaminen vaatii 2 htv:a Vaasaan ja lisäksi 1 htv ostopalveluna Kokkolasta ja Seinäjoelta. Rekrytointien tavoitteena ovat liikkuvat asiantuntijat laajalla osaamisprofiililla.

Yhteistyön kehittämisessä mietitään, miten kaikki alueen kirjastot saadaan mukaan. Verkoston luominen on oleellisen tärkeää. Vaasassa on pohdittu YKN:n ja AVI:n roolia yhteistyön rakentamisessa.

Leena Aaltonen kommentoi kielikysymykseen, että Vaasan (sekä myös Porvoon ja Turun) avustuksessa huomioidaan erityisesti kaksikielisyys. Käännöskustannukset voidaan raportoida ja huomioida todellisina toiminnasta aiheutuvina kustannuksina.

Tässä yhteydessä keskusteliin myös osaamiskartoituksista. Heräsi kysymys, voitaisiinko osaamiskartoitusta tehdä valtakunnallisen kehittämisyksikön toimesta, tai soveltaa jo olemassa olevia malleja siten, että ne kerättäisiin ja jaettaisiin kaikkien käyttöön.

  1. Valtakunnallisen kehittämistehtävän lyhyt esittely ja keskustelua / Matti Sarmela, Virva Nousiainen-Hiiri, Kristina Virtanen

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan organisaatiossa valtakunnallinen kehittämistehtävä on sijoitettu kaupunginkirjaston Valtakunnalliseen kehittämisyksikköön. Sen tehtävänä on tuottaa verkko-, viestintä- ja muita palveluita koko maan yleisille kirjastoille ja edistää kirjastojen yhteistyötä. Valtakunnallinen kaukopalvelu kuuluu myös tehtäviin. Yksikköön on lisäksi sijoitettu kansainvälisen toiminnan tiimi.

Valtakunnallisiin kaikille kirjastoille tuotettaviin palveluihin kuuluvat kaikki Kirjastot.fi:n palvelut, kuten esimerkiksi verkkopalvelut (Kysy kirjastohoitajalta, Kirjastokaista, Kirjasampo, Musiikkikirjastot.fi, Digi.kirjastot.fi, eKirjaston kehittäminen ja ylläpito jne.). Lisäksi valtakunnallinen toiminta pitää sisällään viestintäpalvelut ja vaikuttavuuden arviointia tukevia palveluita.

Matti Sarmela korosti, että valtakunnallinen tehtävä vaatii pysyvyyttä ja ennustettavuutta:

tehtävää ei voida hoitaa vain tehtävänä, se vaatii toimiakseen organisaation ja päätoimisia työntekijöitä.  Yhteistyö muiden kirjastojen ja toimijoiden kanssa on tärkeää. Toimialan tulevaisuus huomioon ottaen erityisen tärkeää on yhteistyö Kansalliskirjaston kanssa. Tästä esimerkkinä erityisesti metatietoprosessin uudistaminen ja Finna-yhteistyö.

Valtakunnallisen kehittämistehtävän strategisia tavoitteita ovat digitaalisaatiota tukeva ketterä kansallinen kehittäminen, Finnan kehittäminen Finna-strategian mukaisesti, metatietoprosessin uudistaminen, digitoinnin edistäminen, kirjastopalveluiden integrointi Suomi.fi-palvelukokonaisuuteen ja digineuvonnan tuki.

Yhteistyö alueellisten kehittämiskirjastojen kanssa on oleellinen tehtävän hoitamista ajatellen. Valtakunnallinen tehtävä tuo myös viestinnällisiä haasteita, koska monissa palveluissa on pohjalla maakunnallinen toiminta. Viestinnässä voitaisiin kokeilla mallia, jossa jokainen alueellinen kehittämiskirjasto nimeäsi viestintävastaavan, jolle valtakunnallinen viestintä suunnattaisiin.

Leena Aaltonen tähdensi, että valtakunnallisen kehittämistehtävän hoitoon annetusta rahasta ei voida tukea yleisten kirjastojen konsortion ja YKN:n toimintaa. Ministeriön rahoitus tulee suunnata alueellisten kehittämiskirjastojen verkoston toiminnan koordinointiin ja tukemiseen, kaikille tuotettaviin palveluihin (verkkopalvelut), viestintään ja arviointiin liittyviin tehtäviin.

Virva Nousiainen-Hiiri selvensi omassa osuudessaan, että Monikielinen kirjasto ja Yleisten kirjastojen konsortio liittyvät ennen kaikkea sisältöihin.

Monikielinen kirjasto on OKM:n Helsingin kaupunginkirjastolle antama erityistehtävä. Kokoelma on tarkoitettu koko Suomelle. Kokoelmista löytyy aineistoa 80 kielellä (harvinaiskielet), yhteensä n. 20 000 nimekettä. Aineistoa löytyy niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin sisältäen kirjoja, lehtiä, elokuvia ja musiikkia. Monikielinen kirjasto tarjoaa myös valtakunnallista koulutusta ja esimerkiksi markkinointimateriaalia. Palvelu on suuren muutoksen äärellä ja tärkeää on tehdä se näkyväksi.

Yleisen kirjastojen konsortio alkoi osana Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin – hanketta vuonna 2013. Konsortio on kuntien rahoittamaa toimintaa ja sitä ohjaa ohjausryhmä. Konsortion haasteena on ollut tiedottaminen.

Konsortion tehtäviin kuuluvat kilpailutusyhteistyö, e-aineistojen hankinta, pilottien koordinointi, metatietoprosessin kehittäminen, yhteistyö kustannusmaailmaan ja tekijänoikeusjärjestöihin, aineistokilpailutusten ja kilpailutuslainsäädännön seuranta.

Kristina Virtanen kertoi, että Kansainvälinen toiminnan tavoitteena on tehdä suomalainen kirjastolaitos tunnetuksi ympäri maailmaa, sekä tukea suomalaisten kirjastoammattilaisten kansainvälistymistä. Oodin valmistuminen tulee vaikuttamaan vierailumäärien lisääntymiseen tuntuvasti ja lisää kiinnostusta vierailla myös kirjastoissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisääntyvään kiinnostukseen olisi hyvä valmistautua tarjoamalla sekä verkko- että painettua materiaalia, sekä viestinnän lisäämisellä.

Osaamisen kehittäminen on myös osa kansainvälistä toimintaa. Tätä toteutetaan seuraamalla kansainvälistä kirjastokehitystä, järjestämällä opintomatkoja ulkomaille, osallistumalla kansainvälisiin tapahtumiin ja järjestämällä kansainvälisiä konferensseja Suomessa. Suunnitteilla on kansainvälinen konferenssi syksyksi 2018.

  1. Kehittämistehtävät ja aluehallintovirastot, Kristiina Kontiainen

OKM vastaa valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Aluehallintovirasto edistää omalla toimialueellaan valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista, seuraa ja arvioi toimialueensa kirjastojen toimintaa, edistää kehittämishankkeita, sekä toteuttaa muita OKM:n antamia tehtäviä.

Alueellisessa kehittämisessä nähdään tärkeänä tasapuolisuus, pitkäjänteisyys ja monipuolisuus, sekä nykyisten maakuntakirjastojen osaamisen ja tietotaidon hyödyntäminen. Kehittämistehtävää hoitavan kirjaston tulee tukea ja edistää koko toimialueensa kirjastojen toimintaa ja kehitystä tasapuolisesti ja pitkäjänteisesti. Alueellisen kehittämisavustuksen saannin ehtona onkin, että kaikki alueen kirjastot ovat toiminnan piirissä. Jos hanke koskee vain osaa alueen kirjastoista, voidaan hakea AVI:n avustusta kuten ennenkin.

Avoimena kysymyksenä on vielä, mitkä ovat kaikille yhteisiä kehittämistehtäviä, ja missä määrin kehittämistehtävät voivat vaihdella alueellisesti. Olisivatko alueelliset, toimintaympäristön huomioivat, eriytymiset järkeviä? Alueellinen kehittämiskirjasto voi myös koordinoida valtakunnallisesti jotakin kehittämistehtävää.

Ensimmäinen hakukierros onkin nyt ns. harjoituskierros. OKM ja AVI:t käyvät yhdessä läpi saadut rahoitushakemukset joulukuussa. Hankerahat tulevat vasta keväällä käyttöön.

(Kirjastojen kommentti tähän oli se, että tilanne on kirjastoissa erittäin hankala, koska henkilökuntaa ei voida palkata ennen kuin rahoitus on varmistunut.)

  1. Ryhmätöiden purku

Ehdittiin käsitellä yhden ryhmän yhteenveto

Alueellisen kehittämistehtävän ryhmä, Päivi Savinainen

  •  kustannukset koostuvat pääsääntöisesti matkoista, henkilöstöstä ja koulutuskuluista
  • perinteiset koulutuspäiviin osallistumiset kukin kunta maksaa omista kuluistaan, kulukorvaukset kunnilta
  • matkakuluilla tuettaisiin vertaisoppimista, opettamista eri kirjastoissa, lisäksi erilaiset opintomatkat
  • verkostoitumisen edistämiseen – livetapahtumat
  • työryhmien/kehittämisryhmien tapaamiset
  • e-sisältöön liittyvä osaaminen ja näkymiseksi tekeminen edellyttävät työtä joka puolella Suomea, e- ja digiosaaminen sellaisia, joissa on osaamisvajetta
  • henkilöstöresursseja vaikea määritellä, koska alueet ovat niin erilaisia, haetaan kokeilemalla ja tekemällä oikeaa mitoitusta
  • voidaan hakea rahoitusta alueelliseen verkostoitumiseen ja sen kaltaisen toiminnan tukemiseen.
  • Ostopalvelujen hankkimiseen varaus, kuten kouluttajia, ict-palveluja ym.

Lisäksi keskusteltiin vielä kymppikokousten tärkeydestä ja niiden suhteesta YKN:n kokouksiin. Tässä vaiheessa tilanne on vielä selkiytymätön, mutta tämä asia selvinnee tässä syksyn aikana. Valtakunnallinen kehittämiskirjasto selvittää asiaa ja tiedottaa, miten edetään jatkossa.

 

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.30