Kokoustiedot
Aika: 12.3. klo 9.00–13.45
Paikka: Teams-kokous
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Kokouksen avaus, Katri Vänttinen
Kirjastokentällä on monia haasteita, mutta ainakin osin ne ovat ratkaistavissa yhteistyöllä. Kirjastot ja niiden yhteistyöverkostot voivat omalla toiminnallaan näyttää esimerkkiä, miten eri viranomaisten ja hallinnonalojen välinen yhteistyö voi toimia. Keskustelun ja ratkaisuhakuisuuden merkitys on suuri nykyisessä maailmantilanteessa. Vaikeistakin asioista on tärkeää pystyä keskustelemaan rakentavasti ja tarvittaessa myös eri mieltä ollen, jotta voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja.
Pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmän toimittajaksi on valittu Systematic Oy Finland. Helsingissä on kirjaston esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin ollut runsaasti hakijoita eri aloilta, mikä kertoo kirjastotyön vetovoimasta ja kiinnostavuudesta, mutta samalla myös yleisestä työllisyystilanteesta. Kasvavissa kunnissa tehtäviä voidaan laittaa hakuun, mutta monissa kunnissa kuntatalouden tilanne on vaikea ja vaikuttaa myös kirjastoihin. Näihin teemoihin palaillaan myös tässä kokouksessa. Samoin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastouudistus ja erityisesti Varastokirjaston tilanne on myös tämän kokouksen asialistalla.
OKM:n ajankohtaiset asiat, Leena Toivonen
Valtiovarainministeriö on antanut oman ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehyksiksi vuosille 2027–2030. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta, eli ns. kehysriihi on 21-22.4.2026. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2027–2030 käsitellään huhtikuun lopussa valtioneuvoston yleisistunnossa, ja hallituksen budjettineuvottelut ovat syyskuun alussa.
Kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanossa keskeisiä teemoja ovat kriisinkestävyys ja resilienssi, sekä kulttuuri- ja luovien alojen talouden kasvu. Valmisteilla on yli vaalikausien toimiva kulttuuripoliittinen toimielin, sekä kulttuurin kansainvälistymisstrategia, jolla tavoitellaan merkittävää kasvua, sekä luovien alojen näkyvyyttä. Toimeenpanossa painotetaan verkostoitumista, hallinnonalojen välistä yhteistyötä sekä alue- ja kuntatason toimijoiden roolia. Eduskunnan prioriteeteissa korostuvat luovan alan elinkeinotoiminnan vahvistaminen, taide- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus koko maassa, tekijänoikeuksien turvaaminen sekä kulttuurin merkitys henkisessä kriisinkestävyydessä. Lisäksi painotetaan lasten ja nuorten osallisuutta, sekä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja syrjäytymisen ehkäisyä.
Kevään aikana järjestetään alueellinen kulttuurikierros (16.3–14.4), jonka tavoitteena on koota yhteen taiteen ja kulttuurin toimijoita, yrittäjiä ja päättäjiä, sekä kerätä palautetta toimeenpanosuunnitelmasta. Samalla valmistellaan Suomen itsenäisyyden 110-vuotisjuhlavuotta, johon haetaan innovatiivisia ja innostavia kulttuuritekoja eri puolilta maata. Otakantaa-verkkoalustalla voi ehdottaa kiinnostavaa kulttuuritekoa, kulttuuritoimijaa tai esitystä. Ehdotuksia voi jättää koko vuoden 2026 ajan.
AKE-selvityksen pohjalta sovitut jatkotoimet etenevät. Vaikutuspolkumalli ja toiminnan mittarit on otettu käyttöön, ja niiden toimivuutta seurataan tämän vuoden aikana. AKE-alueiden välinen yhteistyö on lisääntynyt yhteisten hankkeiden ja tapahtumien kautta. Pienten kirjastojen tilannetta tarkasteleva verkosto on perustettu, ja sen työstä on saatu väliraportti. Lisäksi määrärahoihin on tehty pieniä tarkistuksia.
Uusitut mediakasvatuslinjaukset olivat lausuntokierroksella tammi-helmikuussa. Lausuntoja tuli yli 100. Linjaukset julkaistaan toukokuun lopulla, Mediakasvatusfoorumissa TBC.
EU:n OMC-työryhmä valmistelee raporttia kirjastojen roolista demokratian ja eurooppalaisten arvojen vahvistamisessa, ja raportin odotetaan valmistuvan huhtikuun lopulla. Cuporen selvitys kulttuuripalvelujen alueellisesta saatavuudesta julkaistaan niin ikään huhtikuun lopussa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaryhmän loppuraportin julkaisutilaisuus 25.3: Nuorten tulevaisuususko horjuu - millaisia toimia nyt tarvitaan?
Hankintalaki HE 2/2026 vp: sidosyksikköjä koskevaan sääntelyyn sisältyisi tiettyjä poikkeuksia. Omistusvaatimus ei koskisi pieniä, lakisääteistä tehtävää hoitavia sidosyksiköitä, kuten kirjastojen tietojärjestelmäpalveluita, eikä vesihuoltolaitoksia. Sidosyksikön liikevaihto ei saisi ylittää yhtä miljoonaa euroa vuodessa ja sidosyksikön kanssa tehtävän sopimuksen tulisi olla määräaikainen, enimmäiskesto olisi rajattu neljään vuoteen. Hankintayksikön olisi kuitenkin mahdollista tehdä sidosyksikön kanssa uusi samansisältöinen sopimus sopimuskauden päättymisen jälkeen.
Salama-järjestelmä poistuu käytöstä ja sen korvaa haeavustuksia.fi. Selvitykset vuoden 2025 avustuksista tehdään vielä vanhassa OKM:n asiointipalvelussa. Asiointipalvelusta ei siirry dataa haeavustuksia.fi-palveluun, vaan aineistot on otettava talteen ennen 15.6.2026. Tutkiavustuksia.fi:ssä on luettavissa avustushakujen tiedot, kuten hakijat, käyttötarkoitus, hakusummat ja myöntösummat. Toivotaan, että kaupunkien taloushallinoille välitetään myös tieto avustuspäätöksistä ja maksatuksista.
Kirja-alan selvitys on valmistumassa maaliskuun aikana. OKM:n kansainvälistymisstrategia valmistelu on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Peruskoulua koskeva visio, Peruskoulu 2045: Elämää varten: visio suomalaiselle peruskoululle, julkaistu.
AKE/OKM/LVV-tapaamiset toteutuvat toukokuussa, alustava asialista tulossa huhtikuussa.
AKE-rahoituksella voidaan rajatusti toteuttaa yksi kansainvälinen opintomatka (1–2 osallistujaa), josta AKE-kirjastot sopivat keskenään. Käyttötarkoituksen muutos voidaan myöntää jälkikäteen tätä vuotta koskien. LVV toteuttaa laajemmat opintomatkat syksyllä, samoin syksyllä tulossa mahdollisesti LVV:n tilaisuus Erasmus-rahoituksesta.
LVV:n ajankohtaiset kuulumiset, Mika Mustikkamäki, Virpi Launonen, Marko Ojala, Anu Ojaranta ja Jonna Toukonen
LVV:n toiminta uudessa organisaatiossa on lähtenyt hyvin käyntiin. Henkilöstössä tapahtuu kevään aikana muutoksia, kun Kristiina Kontiainen jää eläkkeelle ja Miikka Metsola siirtyy 100 %:sti kirjastotoimen ryhmään. Toiminnassa tullaan keskittymään jatkossa yhä enemmän oman toimialan valtakunnallisiin ja alueellisiin ydinverkostoihin.
Syksyn hankeavustushakuun tuli yhteensä 103 hakemusta, haettu kokonaissumma 3,4 milj. Myöntövara n. 2 milj. Päätökset tulossa 18.3 ja palautetilaisuus järjestetään 20.4. Eniten hakemuksia lukemisen edistämiseen, ja demokratian ja sananvapauden edistämiseen. Hyviä strategisen kehittämisen hankkeita myös hakemuksissa.
Osaamisen kehittämisen pääteema vuonna 2026 on demokratia ja osallisuus. Kevään tulevia koulutuksia: vastuullisuus-webinaarisarja, johtamisen webinaarisarja jatkuu: teemana pienten kirjastojen johtaminen ensi viikolla, lapset ja nuoret kirjaston asiakkaina, tietosuoja kirjastoissa, kirjastot ja varautuminen, hankekahvit ja Kirjastolain kertaustilaisuus. Syksyn osalta suunnitelmat vielä avoinna, suunnitelmissa: Romanit ja kirjastot, kulttuurihyvinvointi, lukutaitokoulutuskokonaisuus ja kielelliset oikeudet.
Kansainvälisessä toiminnassa NLA järjestetään webinaarina lokakuun lopussa, teemana varautuminen. Opintomatkan kohteena Oslo ja Oslon ympäristö, haku matkoille toukokuussa. OMC-raportti tulossa huhtikuussa, sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. Tilaisuus Kirjastot kulttuurihyvinvoinnin yhteistyössä tulossa 15.4.
Kirjastojen väestökysely -raportti on julkaistu. Aiheena kirjastojen koettu merkitys ja hyödyt, sekä kansalaisten kirjastoihin kohdistamat odotukset ja arvot. Tulosten julkistamistilaisuus 13.3. Raporttiin liittyen tulossa kevään aikana blogikirjoituksia.
Kirjastotoimen peruspalvelujen arviointi 2026 aiheena kirjastotilojen saatavuus ja saavutettavuus sisältäen kirjastoautopalvelut. Tavoitteena julkaista arviointi vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2025 kirjastotilastot julkistetaan 1.4. Kirjalainaus näyttää nousevan edelleen, erityisesti lastenkirjallisuuden lainaus kasvussa. Uusi tilastotietokanta saatetaan loppuun urakkasopimuksena.
LVV:n kirjastotoimen uutiskirje ilmestyy 8 kertaa vuodessa, suomeksi ja ruotsiksi. Somessa yhteinen tili koko Varhaiskasvatus, koulutus ja kulttuuri –osaston kesken: Facebook & Instagram: @lvvsivistys. Aluehallintoviraston aikaiset julkaisut tulossa Doriaan.
LVV:n esitys.
Varastokirjastotoiminnan muutokset ja vaikutukset kehittämistehtävää hoitaviin kirjastoihin, Suvi Pirnes-Toivanen ja Jouni Pääkkölä
Varastokirjaston uudet tilat perustuvat ajatukseen, että kirjastosektorien välinen yhteisvarastointi ja vähintään yhden kappaleen säilyminen valtakunnallisessa kokoelmassa taataan. Maksullisuus on ristiriidassa yhteisvarastoinnin ideaa vastaan ja riskinä on, että kirjastot eivät enää lähetä viimeisiä kappaleitaan Varastokirjastoon.
Kehittämistehtävää hoitavilla kirjastoilla on huoli Varastokirjaston tulevaisuudesta. AKE ja VAKE-kirjastoja mietityttää myös se, että ne ovat viimeisiä tahoja, jotka antavat maksutta kaukolainoja toisille kirjastoille. Todennäköisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaukolainaus lisääntyy. Käytännössä se tarkoittaa postitusmaksujen lisääntymistä ja kasvavaa työntekijäresurssointia, mikä on poissa muusta AKE/VAKE-toiminnasta. Tilanne vaikuttaa toimintaan enemmän pienemmin rahoitetuissa AKE-kirjastoissa.
AKE-kirjastot eivät ehkä myöskään maksullisuuden vuoksi halua lähettää teosten viimeisiä kappaleita Varastokirjastoon. Kaukolainausmaksut tulevat myös todennäköisesti siirtymään suoraan asiakkaille, mikä heikentää vähävaraisten asiakkaiden mahdollisuuksia saada kattavasti aineistoa käyttöönsä. Kirjastojen oman varastoinnin tarve voi myös kasvaa, ja tällä on puolestaan vaikutusta uusiin kirjastorakennuksiin ja peruskorjauksiin.
Varastokirjaston omakustannehinta tuntuu myös kalliilta ja herättää ihmetystä, esimerkiksi artikkelikopioiden hinnat. Osa kirjastoista odottelee myös vielä hintatietoja siitä, mitä suurempien kirjamäärien lähettäminen Varastokirjastoon maksaa.
Keskustelussa todettiin, että taustalla vaikuttaa valtion maksupalvelulaki. Kyseessä on kuitenkin yhteinen kokoelma ja yhteiset aineistot ja siitä tulisi huolehtia, että aineistot ovat asiakkaiden saatavilla. Todettiin myös, että Varastokirjasto ei ole arkisto ja kirjastojen toimintaperiaate ei ole sama kuin arkistoilla. Esiin nousi myös huoli yhteistyöstä kulttuurisektorien eri organisaatioiden kesken, jolla on pitkä perinne ja nyt se on vaarassa murenetua. Asiakkaat ovat myös pyytäneet jo kaukolainoja edullisimmista kirjastoista, eivätkä halua ohjata maksujen vuoksi tilauksia Varastokirjastoon.
YKN:n kevätkokouksessa jatketaan keskustelua Varastokirjaston edustajien kanssa. AKE- ja VAKE-kirjastot tilastoivat tämän vuoden osalta kaukolainatoimintaa, ja sen jälkeen katsotaan ensi vuoden osalta tilannetta uudelleen, miten kustannukset kohdentuvat.
Jouni Pääkkölän ja Suvi Pirnes-Toivasen esitys.
Asiakaskysely: valitaan kyselyn toteuttamista varten suunnitteluryhmä, sekä ohjausryhmä
Kysely liittyy viime syksynä järjestettyyn AKE-linjan työpajan tuloksiin: Alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen toiminnan tavoitteet ja mittarit vaikutuspoluittain kohta 3. Viestintä ja yleisen tietoisuuden lisääminen kirjastopalveluista.
AKE-kirjastoille on annettu tehtäväksi valmistella kysely ja siihen liittyvä tukimateriaali kuntien kirjastojen käyttöön 2–3 vuoden välein. Ehdotettiin, että AKE- ja VAKE-johtajat toimisivat ohrynä kyselytyöryhmälle. Kysely suunnitellaan vuoden 2026 aikana ja ensi vuonna se toimitetaan kirjastoille tukimateriaalien kera.
Lahdessa on valmistunut hyvinvointivaikutusten arviointiin liittyvä kyselypohja Vaikuttava-kirjasto hankkeen osana. Tampereella on myös ollut asiakaskysely, samoin Turussa ja Rovaniemellä, joten näitä voisi hyödyntää tässä yhteydessä. Kyselytyöryhmään valittiin seuraavat osallistujat: Hanna Pitkänen, Juliaana Grahn, Leena Kinnunen ja Veera Knuuti. Ryhmä raportoi AKE-koordinaattoreille työn tuloksista AKE-aamukahvien yhteydessä. AKE-linjan kevätkokouksessa 2027 esitellään valmis kyselypohja ja tukimateriaali. Syksyn 2026 kokouksessa voidaan jo tarkastella tilanteen edistymistä.
Valtakunnallinen toiminta ja työryhmät
Liboppi, Kai Lehtinen
Vaasalla on Libopin puheenjohtajuus 2025–2026, varapj. Oulu ja Rovaniemi. Turku vastaa teknisestä kehittämisestä ja ylläpidosta. Yli kaksi vuotta olleet passiiviset käyttäjätilit poistettu. Vuoden 2025 lopussa Liboppi-tilejä oli 2615. Kirjautumiset ja käyttäjät ovat olleet hieman laskusuunnassa.
Suosituimmat kurssit vuonna 2025 ovat: Kuntien yhteinen E-kirjasto, Kirjastopedagogiikka ja Kohti kokoelmatyötä. Uutena kurssina mm. Tekoälyn perusteet, joka poistuu 1.6. ja Bemötande och kundservice i biblioteksarbete. Tulossa vielä tänä vuonna Kirjastolaisen musiikkiosaamisen perusteet ja Oppimisen polulla. Kirjastopäivillä Libopilla on oma osasto.
Kai Lehtisen esitys.
Pienten kirjastojen tuki, Aija Laine ja Tarja Rajala
OKM antoi keväällä 2025 Vakelle tehtäväksi kutsua koolle pienten kirjastojen tukemista pohtivan työryhmän. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuoden 2025 aikana. Työryhmässä on edustus kaikista AKE-kirjastoista ja LVV:sta. Ryhmä asetti viime vuoden tavoitteeksi saada konkreettinen kuva pienten kirjastojen tilanteesta, sekä koota yhteen AKE-kirjastojen pienille kirjastoille tarjoamat palvelut ja tukimuodot. Ryhmä laati näistä tuloksista väliraportin, joka toimitettiin OKM:lle. Työryhmä jatkaa toimintaansa vuoden 2026 aikana.
Jatkotoimena OKM on kutsunut koolle ryhmän, jossa työryhmän edustajien lisäksi mukana LVV. Pienten kirjastojen haasteet ovat moninaisia ja niihin ei ole helppoja ratkaisuja. Pyritään kuitenkin löytämään yhteisiä ratkaisuja niiden toimenpiteiden puitteissa, mitkä ovat mahdollisia. Pienten kirjastojen asia esillä myös huhtikuussa Joensuun koordinaattoripäivillä.
Aija Laineen ja Tarja Rajalan esitys.
Yleisten kirjastojen valtakunnallinen tekoälyosaamisen kehittämishanke, Anneli Haapaharju
Hankkeessa on toteutettu valtakunnallinen kysely kirjastojen tekoälyosaamisesta ja koulutustarpeista. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta tukemaan on perustettu ohjausryhmä. Lisäksi on käynnistetty yhteistyökeskustelu OKM:n kanssa tekoälyyn liittyvien osaamislinjausten ja kansallisen viitekehyksen tarkastelussa. Vuoropuhelu on käynnissä myös Kuntaliiton kanssa.
Kyselyyn on saatu yli 500 vastausta. Kysely kartoitti kirjastojen henkilöstön tekoälyosaamista, käyttötapoja sekä koulutustarpeita. Lisäksi selvitettiin henkilöstön huolia, eettisiä kysymyksiä sekä kuntien linjauksia tekoälyn käytöstä. Kirjastoissa on sekä innostusta että kriittisyyttä tekoälyä kohtaan. Osa vastaajista käyttää tekoälyä aktiivisesti, osa taas ei käytä sitä lainkaan.
Suurin huoli kentällä on luotettavuus, sekä ympäristökysymykset. Eniten tekoälyä käytetään tekstien ideointiin ja muokkaukseen, käännöksiin ja viestintään, kuten somepostauksiin. Koulutuksilta toivotaan käytännönläheisyyttä ja konkreettisia työkaluja. Itseopiskelumateriaalia toivottiin myös, samoin Liboppi-kursseja ja webinaareja.
Kevään koulutuksia: ruotsinkielinen webinaarisarja alkaa 18.3, suomenkielinen webinaarisarja on tulossa. AI-kahvit 23.3 aiheena tekoäly ja medialukutaito, 28.4 monikielinen viestintä ja käännöstyö. Huhtikuussa vuorossa Copilot Chat kirjastotyön tukena (turvallinen käyttö) ja elokuussa Näin rakennat oman tekoälyagentin.
Suunnitteilla myös työpajoja ja koulutuspäiviä käytännön sovelluksista, oppimateriaaleja ja ohjeistuksia, mahdollinen harjoitteluympäristö, sekä valtakunnallinen seminaari.
Anneli Haapaharjun esitys.
ÅKE –ryhmä, Lena Sundström
Toiminnan keskiössä on ruotsinkielisten koulutusten järjestäminen. Päivi Jokitalo on tullut Annelin tilalle ryhmään.
Bokkarusellen toteutettiin tammikuussa, maaliskuussa 19.3 on vuorossa Besökaren i fokus, johon liittyy erätaukokeskustelu: Jag som kundbetjänare. Huhtikuussa 23.4 I valet och kvalet: medieinköp. Syksyllä tulossa Samarbeta eller dö?, Kaksikielisyys: rasite vai mahdollisuus ja Finlandssvenska förlagsdag. Kaikkiin koulutuksiin ovat tervetulleita myös suomenkieliset osallistujat.
Lena Sundströmin esitys.
Valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen ajankohtaiset kuulumiset
Lasten ja nuorten lukemisen edistämisen erityistehtävä, Mervi Heikkilä
Hyviksi havaitut palvelut jatkuvat, kuten etävinkit, lukukamppis, Klara-palkinto, Tarinasaalis ja Bokkarusellen. Verkostot, kuten shared reading, Bu-gruppen ja Lanu-neuvosto niin ikään jatkuvat. Tänä vuonna painopiste on perhelukeminen, jossa painottuu myös yhteistyö monen eri toimijan kanssa. Uutta on Lukuvalo/Läslampa. Tulossa on myös perhelukemisen Liboppi-kurssi ja lyhyt PR-video perhelukemisesta vanhemmille ja VAKA-yksiköille, sekä etävinkit perhelukemisesta.
Lukuvalo ja Läslampa: digitaaliset julkaisut kaksi kertaa vuodessa. Tarkoituksena saada paremmin jaettua tutkimustietoa, kansanvälisiä uutisia ja menetelmiä. Erte osallistuu lukutaitokeskusteluun laajasti. Tärkeää muodostaa kokonaiskuva (moni)lukutaidon valmiuksista ja kehittymisestä, sekä saada yhteisymmärrys kirjaston ja muiden toimijoiden työnjaosta ja rooleista. Edelleen lukemiseen innostaminen on äärimmäisen tärkeää myös lukutaidon näkökulmasta.
Mervi Heikkilän esitys.
Monikielinen kirjasto, Riitta Hämäläinen ja Zainab Abdulkarim
Eeva Pilviö on jäänyt eläkkeelle ja Zainab Abdulkarim on tullut Eevan tilalle. Monikielisen kirjaston kokoelma on kasvanut viime vuodesta. Niteitä on yli 43 000, n. 80 kielellä. Lasten ja nuorten aineistoa 57 %. Siirtolainoja lähti viime vuonna yli 15 000 nidettä, 148:aan kirjastoon, ukraina oli suosituin kieli. Monikielinen kirjasto on toiminut 30 vuotta, monikielisen kirjaston QR-koodijuliste Maailma kirjahyllyissämme avaa Monikielisen kirjaston kokoelmia.
Selvitys Monikielisen kirjaston tulevaisuudesta 10 vuoden aikajänteellä toteutetaan vuoden 2026 aikana. Selvitykseen sisällytetty myös venäjänkielisen aineiston jakelu. Selvitystyön tukena on asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Parhaillaan rekrytoidaan projektityöntekijää hankkeeseen, joka toimii työparina informaatikon kanssa. Satakielikuukausi on meneillään jo 12.kertaa. Tue lukemista omalla kielellä – muistilista on tulostettavissa omakielisen lukemisen tukemiseen. Monikieliset lasten kirjat päiväkotien iltasatukirjahyllyihin – projekti jatkuu. Tarinasaalis videosarjassa Kirjastokaistalla on myös monikielisiä videoita. Liboppi-kurssi monikielisen toiminnan kehittämiseksi Liboppi-alustalla. Monikielinen kirjasto on mukana jälleen monissa tapahtumissa vuoden aikana.
Riitta Hämäläisen ja Zainab Abdulkarimin esitys.
Suomen saamelainen erikoiskirjasto, Tiina Mäntylä
Vuoden 2026 painopisteet ovat nuorten lukutaitotyö, lasten kirjastopalveluiden vakiinnuttaminen, verkkopalveluiden päivittäminen ja viestintä, johon panostetaan erityisesti tänä vuonna. Uutiskirjeet lähetetään varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna on ollut myös saamelaiskirjallisuuden tutkija Hanna Mattilan kirjallisuusaiheinen luento. Tekeillä myös satutallenteet inarin ja koltan saameksi.
Tarinasaalis videosarjassa on myös saamenkielistä lasten ja nuorten kirjallisuutta. Inarin ja koltan saamen kielen esiin tuominen keskeistä toiminnassa. Koltan saamenkielinen aakkoskirja julkaistu ja koltan saamenkielinen satutallenne julkaistu myös. Tulevat vuodet mietityttävät ja selvitystyö voisi hyödyttää myös saamenkielistä kirjastoa ja antaa informaatiota siihen, miten toimintaa priorisoidaan lähivuosina.
Tiina Mäntylän esitys.