Kokousaika ja -paikka
Aika: 28.8 klo 9–12
Paikka: Teams-kokous
Puheenjohtaja: Katri Vänttinen
Sihteeri: Aija Laine
Liboppi, toimintasuunnitelma ja budjetti vuodelle 2026, toimituskunnan puheenjohtaja Anneli Haapaharju
Libopissa on julkaistu tänä vuonna neljä uutta valtakunnallista kurssia. Tulossa vielä tämän vuoden puolella, tai ensi vuoden alussa, kuusi uutta valtakunnallista kurssia. Tyynesti Liboppiin- rohkaisuiltapäivä on 30.9. Epäaktiivisten käyttäjien poisto on tehty keväällä, jonka jälkeen Libopissa on n. 2650 käyttäjää. Vuoden 2025 alusta lähtien Libopissa on ollut yhteensä yli 4000 kävijää.
Turun kaupunki kilpailuttaa uuden Moodle sopimuksen, joka astuu voimaan 2026.
Vuoden 2026 toimintasuunnitelman mukaisesti ensi vuoden kursseissa korostuu laadukkuus ja pedagogisuus. Käyttäjäpalautetta kerätään ja käsitellään enemmän, ja kehittämistä tehdään palautteen pohjalta. Käyttäjämäärien ja tavoitteiden toteutumista seurataan, raportointi näistä vuosittain. Ruotsinkielisiä kursseja toteutetaan 1–2 kurssia vuodessa yhteistyössä ÅKE-ryhmän kanssa. Viestintäsuunnitelmaa parannetaan ja valtakunnallisena yhteistyönä toteutetaan koulutuspäiviä ja opintopiirejä.
Ensi vuodelle ehdotetaan samansuuruista budjettia kuin tänä vuonna, eli yhteensä 20 000 €.
Toimintasuunnitelman tavoitteita pidettiin hyvinä ja todettiin, että on tärkeää panostaa ennemmin laatuun kuin määrään. Erityisesti käytettävyys ja selkeys ovat tärkeitä, jotta käyttöönotto on sujuvaa. Tiettyjä peruskursseja tarvitaan aina, esimerkkeinä näistä kielikurssit. Libopin todettiin edistyneen hyvin. Valtakunnallista tiedotusta ja viestintää Libopin kehityksestä ja sisällöistä on tarvetta lisätä. Vuodeksi 2026 suunniteltu budjetti hyväksyttiin.
Annelin esitys.
OKM-keskusteluissa esille nousseita asioita
VAKE kävi OKM-keskustelun AKE-kirjastojen jälkeen toukokuun lopussa. OKM toi esille AKE-keskusteluissa esille nousseet asiat. Käydään näistä vielä yhteinen selventävä keskustelu.
VAKElta toivottiin:
Vahvempaa koordinoivaa roolia AKE-kirjastojen suuntaan ja enemmän strategista sisältöä AKE-linjakokouksiin.
Todettiin, että AKE-kirjastoilla ei ole tarvetta toiminnan vahvempaan koordinointiin. Alueet ovat tarpeiltaan erilaisia ja vahva koordinointi voisi johtaa siihen, että paikallistuntemusta ei voida hyödyntää alueen kirjastojen hyväksi riittävästi. Sen sijaan yhteisille aineistoille on tarvetta. Näistä esimerkkeinä mainittiin erilaiset logot ja tutkimukset, jotka hyödyttävät kaikkia kirjastoja.
Tietoa ja viestintää eri alueilla tehtävistä yhteistyöprojekteista voisi lisätä esimerkiksi Kirjastot.fin viestinnän kautta. VAKE-toiminnan kokonaisuutta on myös tarvetta avata säännöllisesti, sillä kaikille ei ole selvää, mikä on VAKE ja mitä se tekee. Pohdittiin myös sitä, miten saadaan laajempi kuva kirjastoalan tilanteesta ja tulevaisuudesta, jotta voidaan hahmottaa ne tarpeet, joita voidaan yhdessä edistää. Yhteisen sisäisen viestintäkanavan osalta esitettiin myös teams-alustan vaihtoa johonkin toiseen viestintäalustaan. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hinta, sekä kuntien tietosuojavaatimukset.
AKE-linjakokousten osalta todettiin, että strategisia linjauksia kokousten osalta on jo tehty, esimerkiksi kuulumiskierroksia vähennetty. Nykyinen yhdessä sovittu toimintamalli kokousten osalta todettiin toimivaksi.
Läpinäkyvyyttä VAKEn rahoitukseen, organisaatioon ja tehtäviin
Matti Sarmela kertoi VAKEn toiminnasta, rahoituksesta ja tehtävistä. Kuluista suurin osa on henkilöstökuluja, yhteensä 19 htv. Muut kulut muodostuvat mm. sisältöhankinnoista, ICT-palveluista, kaukopalvelun kuluista, tekijänoikeusmaksuista, hallintokuluista, sekä viestinnän ja markkinoinnin kuluista.
Henkilöstöresursseista suurin osa menee Kirjastot.fi -palveluiden tuottamiseen. Suurimmat palvelut henkilöstöresurssien osalta ovat Kirjastokaista, Kirjasampo ja Sivupiiri, sekä Kysy kirjastonhoitajalta-palvelu.
Matin esitys.
Roolien selkeyttämistä suhteessa YKN:oon ja Kansalliskirjastoon
Yleisten kirjastojen kentällä on monta kansallista toimintaa. Aina ei ole selkeää, mitä kuuluu eri organisaatioiden vastuulle. YKN:n historia saattaa myös vaikuttaa taustalla, sillä aikaisemmin YKN oli osa Keskuskirjaston toimintaa.
YKN:n osalta todettiin, että sillä on edelleen tärkeä rooli, sillä neuvostossa edustettuina ovat kaikki yleiset kirjastot. YKN vertautuu muihin kirjastoalan sektorineuvostoihin ja toimii kokonaan kuntien rahoittamana. YKN on myös tärkeä lausuntojen antaja. YKN luo yleisten kirjastojen strategiaa Suunta-asiakirjan kautta. VAKEn rooli työvaliokunnassa nähtiin tärkeänä.
Kansalliskirjaston osalta yleisille kirjastoille ovat keskeisiä sen tuottamat digitaaliset palvelut, erityisesti Finna, E-kirjasto ja Melinda. Finnan kehittäminen tekoäly huomioiden on kirjastojen digitaalisen kilpailukyvyn kannalta oleellista. VAKE tekee tiivistä yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Yhteistyö keskittyy erityisesti Finnaan.
OKM esitti lisäksi, että VAKE laatisi AKE-kirjastoille palvelukyselyn, jonka avulla saataisiin tarkempaa tietoa, miten paljon VAKEn tuottamia palveluja käytetään, mitkä palveluista koetaan tärkeimmiksi, mikä on niiden asiakastyytyväisyys jne
Keskustelua herätti se, saadaanko AKE-kirjastojen kautta riittävän laaja kuva tilanteesta, vai tulisiko kysely suunnata kaikille yleisille kirjastoille. AKE-kirjastot voivat toimia kyselyn välittäjinä ja huolehtia siitä, että kyselyyn vastataan. Asian voi myös kirjata ensi vuoden AKE-toimintasuunnitelmiin. VAKE laatii kyselyn ja toimittaa sen ensi vuoden alkupuolella AKE-kirjastoille. Kysely tulee laatia huolella, jotta siitä saadaan tarvittava informaatio.
Pienten kirjastojen tukemisen verkosto
OKM esitti VAKElle toiveen, että se kutsuu koolle pienten kirjastojen toiminnan tukemiseen keskittyvän verkoston. ” VAKE voisi koota työryhmän tai verkoston kehittämään tukimalleja pienille, heikosti resursoiduille kirjastoille, sillä erityisesti pienten kirjastojen tilanne nousi selvityksessä esiin.”
Verkosto on perustettu ja ensimmäinen kokous pidetty 23.6. Verkosto koostuu AKE-kirjastojen edustajista ja VAKEn edustajasta. Verkostoa laajennetaan syksyn aikana pienten kirjastojen ja AVIn edustuksella. Verkosto laatii vuoden loppuun mennessä raportin, jossa kuvataan tarkemmin nykytilanne, sekä toimenpide-ehdotukset. Verkoston kokousmuistiot ovat luettavissa AKE/VAKE-teamsissä.
Puheenvuoroissa todettiin, että verkosto on tärkeä, vaikka pienten kirjastojen vaikea tilanne on AKE-toimijoilla hyvin tiedossa. Asiaa on kuitenkin tarpeen pitää esillä, sillä huoli on todellinen. Keskustelussa nousi esille myös tarve päivittää Kirjastolakia, jotta sen kautta voitaisiin vaikuttaa kuntiin.
AKE-linjakokous 17.9
AKE-linjakokous pidetään lähikokouksena 17.9 Helsingissä. Alustavan asialistan läpikäynti, sekä mahdolliset AKE-etäkahveilla 25.8 esille nousevat asiat AKE/VAKE-johtajille.
Asialista hyväksyttiin. Todettiin, että iltapäivän työpajassa on tarpeen keskittyä olennaisiin ja keskeisiin asioihin, eikä pieniin yksityiskohtiin, sillä aikaa on rajallisesti.
Kokous- ja työpajapäivien yhdistäminen ja ennakoiva suunnittelu, Jouni Pääkkölä
Kokous- ja työpajapäivien osalta toivotaan, että ne suunnitellaan niin, että matkustaminen ei vie kohtuuttomasti aikaa, eli pyritään yhdistämään tilaisuuksien ajankohtia.
Yleisten kirjastojen tekoälyosaamisen kehittämishanke, Matti Sarmela
OKM antoi VAKElle tehtäväksi hakea rahoitusta Yleisten kirjastojen tekoälyhankkeelle. Hankkeen taustalla on Valtioneuvoston tekoälykokonaisuuden koordinaatio ja datatalouden kasvuohjelma, jossa Yleisten kirjastojen tekoälyosaamisen kehittämishanke on yksi OKM:n tehtävistä kasvuohjelman toteutuksessa. Hankkeessa kehitetään yleisten kirjastojen osaamista tekoälyn käytössä ja hyödyntämisessä osana yleisten kirjastojen toimintaa ja asiakaspalvelua. Lisäksi hankkeessa luodaan toimintamalleja asiakkaille suunnatuille tekoälyä hyödyntäville palveluille.
VAKE toimii hankkeen operaattorina ja vastaa hankkeen rahoituksesta, hallinnosta ja toteutuksesta. Hanke rakentuu AKE-kirjastojen ja muiden toimijoiden yhteistyöverkoston varaan. Hankkeeseen rekrytoidaan projektipäällikkö 1.1.2026 alkaen. Projektipäällikkö vastaa koulutuksen suunnittelusta ja hankinnasta yhteistyössä ohjausryhmän ja yhteistyöverkoston kanssa.
Matin esitys.
Digime-viitearkkitehtuuri: ajankohtaiskatsaus, Matti Sarmela
Viitearkkitehtuuri valmistui toukokuussa. Hankkeen ohjauksesta vastasi ohjausryhmä OKM:n johdolla. Yleisiä kirjastoja ohjausryhmässä edustivat Matti Sarmela ja Niina Salmenkangas. Digime-seminaari seurattavissa myös verkossa 4.9.
Muut mahdolliset asiat
Kokoonnutaan myös keväällä ennen AKE-linjaa, jolloin pidetään lyhyempi valmistelukokous ajankohtaisista aiheista.