Kirjasto demokratian edistäjänä – aluehallintovirastot selvittivät kirjastojen roolia
Kirjastojen vahvuus on niiden avoimuudessa kaikille. Vuoropuhelua ja yhteisöllisyyden edistämistä toivotaan lisää. Aluehallintovirastojen selvitys kirjastojen roolista demokratian edistäjänä valmistui.
Aluehallintovirastot selvittivät, miten tärkeinä kansalaiset kokevat kirjastojen demokratiaa tukevat palvelut ja millaisille palveluille olisi tarvetta.
Yli 80 % kansalaisista koki kirjaston roolin paikallisen ja valtakunnallisen tiedon saatavuuden ja käytön edistäjänä vähintään melko tärkeäksi. Tiedonjakelussa kirjastojen vahvuus on sen avoimuus kaikille. Myös monipuoliset aineistot ja henkilökohtaisen neuvonnan mahdollisuus koettiin tärkeiksi.
Suurin osa vastaajista (83 %) pitää vähintään melko tärkeänä sitä, että kirjasto edistää yhteiskunnallista aktiivisuutta. Parhaiten kirjaston koetaan edistäneen yhteiskunnallista aktiivisuutta mahdollistamalla uusien asioiden oppimisen (37 %) sekä innostamalla uusiin asioihin (31 %).
Vastaajat katsoivat kirjaston edistävän sananvapautta parhaiten tarjoamalla tilat eri tarpeisiin sekä tarjoamalla kaikille tasavertaisen mahdollisuuden hyödyntää tietoa ja ideoita.
Vuoropuhelua ja yhteisöllisyyden edistämistä toivotaan lisää
Vastaajat kokivat vuoropuhelun lisäämisen kirjastoissa tarpeelliseksi. Parhaiksi keinoiksi nimettiin kirjastoissa järjestetyt keskustelut päättäjien kanssa ajankohtaisista asioista sekä eri kulttuureihin tutustumisen mahdollistamisen kirjastoissa. Nuoret vastaajat pitivät kirjaston roolia keskusteluareenana tärkeämpänä kuin vanhemmat. Pienimmissä kunnissa (alle 10.000 asukasta) asuvien arviot tilaisuuksien tärkeydestä kirjastoissa ovat keskimääräistä matalampia.
Eniten kirjastoilla koettiin olevan kehitettävää yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä.
Kirjaston käyttö aktivoi lukemaan
Yli puolet vastaajista (58 %) luki kirjoja tai lehtiä päivittäin ja 84 % vähintään viikoittain. Lukemisaktiivisuus nousi ikäryhmittäin, ja kirjastoja paljon käyttävät lukivat aktiivisemmin lehtiä ja kirjoja kuin kirjastoja vähemmän käyttävät. Kuntavaaleissa äänestäneistä 63 % luki kirjoja tai lehtiä päivittäin, kun äänestämättä jättäneillä vastaava osuus on selvästi matalampi (44 %).
Kirjastolaissa (1492/2016) yleisten kirjastojen yhdeksi tehtäväksi määritellään aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Feelback Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 000 yli 18-vuotiasta Suomessa asuvaa henkilöä.
Kyselylomake ja tulokset aluehallintovirastojen verkkosivuilla