Lasten lukuharrastuksen kasvattaminen on tärkeää kielellä kuin kielellä. Mitkä ovat maakuntasi koululaisten kotikielet? Kuinka suuri on kunkin kielen ryhmä?
Vähintään kimppatasolla kannattaa asia tarkistaa opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi:stä, josta saa kielilistan esimerkiksi maakunnittain ja vuosiluokittain. Tämä helpottaa esimerkiksi Monikieliseen kirjastoon tehtävää tilausta lasten- ja nuortenkirjojen osalta. Oppilaat äidinkielen mukaan -käyttöpaneeli löytyy täältä.
Tilastokeskuksen Kototietokannasta saa paljon tietoa Suomeen muuttaneista. Siellä voi tarkistella väestön kieliryhmiä maakunnittain, isojen kaupunkien osalta sekä tarvittaessa myös iän ja sukupuolen mukaan.
Monikielisestä kirjastosta luettavaa yli 80 kielellä
Monikielisen kirjaston yli 36 000 niteen kokoelmassa on teoksia yli 80 kielellä. Vuonna 2022 sieltä toimitettiin 768 siirtokokoelmaa 53 kielellä eri puolille Suomea 147 kirjastoon.
Monikielisen kirjaston kokoelmat ovat runsaimpia somalin, arabian, kurdin, kiinan, persian, farsin, ukrainan, turkin, japanin, thain, puolan, darin ja portugalin kielillä, mutta luettavaa lapsille löytyy vaikkapa urduksi. Omasta kunnasta kannattaa kysellä, mitä harvinaisia kieliä lähellä puhutaan.
Vieraskielistä aineistoa tilattaessa kannattaa muistaa, että Monikielisen kirjaston siirtokokoelmiin ei sisällytetä kirjoja pohjoismaisilla kielillä (mukaan lukien saamet ja romani) tai viroksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, italiaksi, espanjaksi tai venäjäksi. Viime mainittua, koululaisten keskuudessa yleisintä vierasta kieltä voi luettavaksi tiedustella Venäjänkielisestä kirjastosta. Saamen kielillä kaukolainoja saa Suomen saamelaisesta erikoiskirjastosta.
Mitä paremmin hallitsee oman äidinkielen käsitteet, sitä helpompaa on omaksua sama merkitys muilla kielillä. Suomen kielenkin oppiminen on kielitietoisuudesta kiinni (OPH:n Kielitietoisuus-sivut).