Lehtori Satu Salmela, SeAMKin kampuksella opiskelee 5 000 opiskelijaa. Kuinka moni vuosittain hakee opiskelemaan kirjasto- ja tietopalvelualalle ja kuinka moni opiskelija pääsee aloittamaan opiskelun?
- Hakijamäärä ja aloituspaikkojen määrä hieman vaihtelevat vuosittain. Viimeisen viiden vuoden aikana syksyllä koulutuksen aloittaneita on ollut keskimäärin 36 ja vuosittainen hakijamäärä samana aikana on ollut keskimäärin 143 opiskelijaa. Keskihajonta eri vuosina on ollut pieni eli hyvin tasaisesti on opiskelijoita ollut jokaisena vuonna eikä koskaan ole tarvinnut järjestää lisähakua. Paikat on saatu hyvin täytettyä ja hakijoita paikkaa kohti on ollut useampia.
Mitä valmiuksia tämän tradenomikoulutuksen tavoitteena on opiskelijalle antaa?
- Jo laki määrittelee ammattikorkeakoulujen tehtäväksi antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa opetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Uskon, että näitä valmiuksia SeAMKssa myös annamme opiskelijoille.
- Lisäisin, että koulutus antaa valmiuksia, ei tee kenestäkään valmista. Uskon, että esimerkiksi SeAMKsta valmistunut kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi saa työelämään vahvan perustan ja tarjoaa olennaisia tietoja ja taitoja työelämään, olipa tuleva työ sitten korkeakoulukirjastossa, yleisessä kirjastossa tai erikoiskirjastossa. Monipuolisten ja työelämälähtöisten perusopintojen lisäksi vaihtoehtoisten ammattiopintojen kautta opiskelija pääsee räätälöimään opintojaan omia uratoiveitaan vastaavaksi. Opinnot ovat kuitenkin vasta perusta, ammatillinen kasvu ja kehitys jatkuu koko työuran ajan yhdessä kollegoiden kanssa. Työllistymisen ja työelämäkeskustelujen pohjalta kuitenkin vaikuttaa, että työelämässä ollaan tyytyväisiä SeAMK kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijoiden valmiuksiin ja koulutusta kehitetään jatkuvassa vuoropuhelussa työelämän kanssa.
Perusopintojen lisäksi tarjoatte työelämälähtöisiä opintoja, jotka antavat valmiudet mm. kehitystehtäviin ja esimiestyöhön. Minkälaisia opintoja nämä ovat olleet?
- Siteeraisin tässä hieman edellistä vastausta eli yleisemmin ammattikorkeakoulujen tehtäviä antaa kehittämisvalmiuksia.
- Tämä näkyy myös ammattikorkeakoulun rehtorineuvoston suosituksessa ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. Kompetensseilla tarkoitetaan tässä laajoja osaamiskokonaisuuksina, yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelminä. Yhteiset kompetenssit ovat eri koulutuksille ja tutkinnoille samat, ne luovat perustan työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Näiden lisäksi on koulutuskohtaisia kompetensseja, jotka muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden perustan. Jo yhteisten kompetenssien joukosta löytyy esimerkiksi ennakoivan kehittämisen kompetenssi. Kompetenssien rinnalla on erilaisia osaamisjuonteita, joiden pitäisi läpäistä kaikki opintojaksot.
- Eli vaikka meiltä löytyisi opetussuunnitelmista erikseen opintojaksoja esihenkilötyöhön tai kehittämiseen, kaikkien meillä suoritettujen opintojen pitäisi kompetenssien ja juonteiden kautta antaa esimerkiksi noita kehittämisvalmiuksia opintojakson aiheesta riippumatta.
- Mutta esimerkkejä erityisesti kehittämisvalmiuksia antavista kursseista voisivat olla esimerkiksi opinnäytetyöprosessi, palvelumuotoilu, innovointi ja kehittäminen, trendit kulttuurialalla ja kirjastopalvelujen kehittäminen. Ja jos ajatellaan esihenkilötaitoja niin noiden opintojaksojen lisäksi niihin valmiuksia rakennetaan esimerkiksi seuraavilla opintojaksoilla: kirjastotalous, neuvottelutaidot, yrittäjyyden perusteet, henkilöstöjohtaminen, asiakkuuksien johtaminen, kirjasto- ja tietopalvelualan juridiikka ja kulttuurihyvinvointi.
Mitä tarjoatte osaamistaan täydentävälle kirjastoammattilaiselle?
- Oma tutkinto-ohjelmanne keskittyy enemmän tutkintoon johtavaan koulutukseen, minkä lisäksi tarjoamme 60 opintopisteen korkeakouludiplomia alalle. Toki, mikään ei estä edellisiäkään vaihtoehtoja hyödyntämästä, vaikka alalla jo toimisi. Lähtökohtaisesti ne ovat kuitenkin alan peruskoulutusta, eivät täydennyskoulutustarpeisiin perustuvia kokonaisuuksia.
- Jonkin verran tutkinto-ohjelman OPS: n mukaisista opinnoista löytyy myös avoimen ammattikorkeakoulun opetustarjonnassa eli kuka tahansa opinnoista kiinnostunut voi niitä sieltä valita. Ja esimerkiksi osana hankkeita voidaan tarjota myös enemmän työelämälähtöistä täydennyskoulutusta jo alalla toimiville. Tällaisesta esimerkkeinä vaikkapa Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeen lukuohjaajien koulutuskokonaisuus tai parhaillaan toteutettava maksuton JOTPA-koulutus ”Kirjastot, digitaalisuus ja uudet toimintaympäristöt” yhdessä Tampereen yliopisto kanssa.
- Ja tietysti, aina voi kysellä erikseen oman organisaation tarpeisiin räätälöityä täydennyskoulutusta.
Minkälaista yhteistyötä toivoisit lisää opiskelijoiden ja kirjastoammattilaisten välille?
- Meillä on hyviä, pitkäaikaisia kumppaneita eri kirjastosektoreilta, mutta aina kaivataan myös uusia ideoita ja kohtaamisia. Esimerkiksi koko kirjastoalan yhteiset webinaarit ovat meille tärkeitä. Syksyllä järjestetty Vihreän kirjaston Agenda 2023 webinaari työpajoineen voisi olla jotakin sellaista, mitä voitaisiin jatkossa järjestää enemmänkin. Tuollaiset kohtaamiset, missä opiskelijat pääsevät tekemään yhdessä alalla jo olevien kanssa olisivat varmasti hedelmällisiä.
- Jos työelämässä on mielessä jokin yhteistyöidea, vaikka kuinka jäsentymättömänäkin, kannustan ottamaan yhteyttä. Lähdetään sitten yhdessä etsimään sopivia, sekä opiskelijoita että ammattilaisia palvelevia yhteistyökuvioita.
SeAMKin opetuksessa on myös kestävän kehityksen juonne, joka pyrkii siihen, että opiskelija tiedostaisi yhteiskuntavastuun ja ymmärtäisi kestävän kehityksen moninaisuuden työelämätaitona. Kestävää kehitystä tarkastellaan opetuksessa ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista. Miten tämä juonne näkyy sinun kursseillasi?
- Kestävä kehitys on nostettu myös Arenen yhteisiin kompetensseihin eli kaikilta Suomen ammattikorkeakouluista valmistuvilta voidaan edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden tuntemusta sekä niiden mukaista vastuullista toimintaa. Sen lisäksi se on tosiaan yksi oman oppilaitoksemme osaamisjuonne eli sen pitäisi näkyä kaikissa opinnoissa, mutta myös harjoittelussa sekä opinnäytetyössä. Kyse ei siis tässäkään saisi olla yksittäisestä opintojaksosta, jossa kestävän kehityksen periaatteet käydään läpi, vaan opiskelijoille pitäisi opintojen aikana kertyä kykyä tunnistaa ja nähdä asioiden välisiä riippuvuuksia, huomioida kestävän kehityksen mukainen toiminta mahdollisimman läpileikkaavasti omassa työssään etsien kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja.
- Toivoisin toki, että tämä näkyisi meillä vielä paremmin, eikä vain omassa opetuksessani, vaan kaikilla opintojaksoilla. Esimerkiksi omassa opetuksessani kestävä kehitys on osa yhteensä 6 op Kirjasto- ja tietopalvelualan perusteet opintojaksoa. Sen lisäksi olemme tarjonneet vuosittain osallistumismahdollisuutta IFLA Green Library Award palkintoraatiin ja lisäksi henkilökohtaisena toiveenani on, että saisimme joka vuosi jonkun opinnäytetyöntekijän tarttumaan aihepiiriin omassa työssään. Tämä vuonna palvelumuotoilun opintojaksolla on ekologiseen kestävyyteen liittyvä kehittämishaaste ja erilaisten teemaan liittyvien hankkeiden kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Eli pyrimme siihen, että juonne näkyisi opetuksessa mahdollisimman monipuolisesti.
- Henkilökohtaisena toiveenani olisi, että pääsisimme vielä koko tutkinto-ohjelman tasolla tekemään yhdessä selkeän suunnitelman kestävälle kehitykselle ja sen näkymiselle eri opintojaksoilla. Ei mielestäni riitä, että ajattelemme kirjastojen lähtökohtaisesti ja automaattisesti toteuttavan kestävän kehityksen periaatteita. Vaikuttaminen on aktiivisia tekoja ja yhteyksien sekä merkityksen näkemistä tekojemme välillä ja niiden seurauksena.
SeAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) on käynnissä useita kiertotalouteen liittyvää hanketta. Onko kirjastoalalta tullut kestävän kehityksen hankkeita? Olisiko sellaista mahdollista tehdä yhteistyössä toisen koulutusalan kanssa?
- Oivallinen huomio. Tätä olemme itsekin pohtineet tutkinto-ohjelmassa ja kiinnostusta kyllä löytyy. Toistaiseksi aloitteita ei ole tullut kirjastoalalta tai yksittäisiltä kirjastoilta, mutta toki olemme avoimia keskustelemaan ja ideoimaan mahdollisuuksista. Jos sopivia hankerahoitusmahdollisuuksia ja yhtenevät intressit löytyvät, niin mielellään näkisimme tällaista yhteistyötä jatkossa. SeAMKssa on organisaatiouudistuksen myötä siirrytty tekemään TKI-työtä entistä monialaisemmin, joten tällaiseen myös kannustetaan ja sitä toivotaan.
Oma kirjavinkkisi?
- Vihreän kirjaston teemassa ja väreissä päädyin valitsemaan Marjatta Kurenniemen Oli ennen Onnimanni. Teos on itselleni merkityksellinen monessa mielessä ja uskon, että se on vaikuttanut nykyiseenkin ajatteluuni ja maailmankatsomukseeni ehkä enemmän kuin arvaankaan.
- Vietimme lapsuuteni kesiä usein maalla, järven rannalla sijaitsevassa mummolassani. Meitä oli kesäpäivinä koolla sekä serkkuja että naapuruston lapsia iso lauma ja touhusimme päivät ulkona pihapiirissä. Iltaisin kokoonnuimme mummolan portaille ja kummitätimme luki meille ääneen Onnimannista, metsän vihreästä miehestä ja hänen seikkailuistaan. Ilmapiiri oli maaginen, kesäiset illat, näkymä järvelle ja Onnimannin eläinystävät, joita saattoi pihapiirissäkin nähdä päivisin. Kirjaa luettiin monena kesänä peräkkäin, koskaan emme tuntuneet sen tarinoihin kyllästyvät, vaikka loppuratkaisu oli kuultu jo monta kertaa. Teos löytyy myös omasta kirjahyllystäni ja on lähtenyt lukuisissa lahjapaketeissa lähipiirin lapsille.