Keskuskirjaston työkokous oli kutsuttu koolle Tampereen Sampolaan keskustelemaan Suomen kahden suurimman kirjastojärjestelmän tuottajan fuusion innoittamana, ja sen aiheena olivat erityisesti kirjastojärjestelmät. Paikalle oli kokoontunut kirjastoväkeä koko Suomesta, lisäksi puhujia oli kutsuttu yleisten kirjastojen lisäksi OY Axiell Kirjastot AB:stä sekä Kansalliskirjastosta.
Päivän puheenjohtajana toimi Erkki Lounasvuori, koska Maija Berndtson Helsingin kaupunginkirjastosta oli estynyt saapumaan paikalle. Erkki avasi kokouksen ja toivotti kokoontuneet tervetulleiksi.
Ensimmäisen puheenvuoron sai OY Axiell Kirjastot AB:n Janne Rouhiainen, joka kertoi uuteen yhtiöön ja sen asiantuntemukseen tyytyväisenä Axiellin tuotteiden tulevaisuuden näköaloja. Janne esitteli Axiellin uuden tuoteperheen. Hän painotti sitä, että uudet ominaisuudet, joita kehitetään tulevat olemaan yhteensopivia kaikkien heidän tuottamiensa järjestelmien kanssa. Tulevaisuuden suunnitelmat Axiellilla perustuvat kahteen laitealustaan: Microsoft-pohjaisiin Suomessa kehitettäviin PallasPro21, Origo21 ja Libra21 -tuotteisiin ja kansainväliseen Unix-pohjaiseen Axiell Crossroadsiin, joka tuodaan myös Suomen markkinoille. Kirjaston asiakkaille toteutetaan oma käyttöliittymä Arena, joka sisältää mm. yhteisöllisiä Web 2.0 ominaisuuksia.
Fuusion jälkeinen kehitystyö aloitetaan entisten Pallas ja Origo –järjestelmien pohjalta. Niistä on tarkoitus poimia parhaat ominaisuudet toimivaksi paketiksi. Ensimmäinen etappi ohjelmistopäivityksissä on Marc21-päivitys, joka on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2008 lopussa. Maksuja kirjastoille tulee Marc-21 :n siirtymisestä sekä uusista tilatuista ominaisuuksista. Janne Rouhiainen oli vakuuttunut yhtiönsä tulevaisuudesta, uusista tuotteista on hänen mukaansa tulossa hyviä ja luotettavia. Hänen painotti myös sitä, että Suomessa on oma tuotekehitys- ja ylläpitoyksikkö. Hänen PowerPoint-esityksestään käy selville tuoteperheen kehityssuunnitelma.
Jannelta kyseltiin paljon sekä tulevaisuudesta että tämän hetken polttavista ongelmista liittyen olemassa olevien palvelujen ylläpitoon. Tulevaisuuden tuotteista ei vielä yksityiskohtia saatu tietää, esim. Arenan Web 2.0 ominaisuudet jäivät epäselviksi, samoin kuin yhteyden rakentaminen muihin yhteisiin palveluihin (esim. kehitteillä olevaan Kaunokirjallisuuden tietokantaan). Joroisten ja Vaasan kaupunginkirjastojen edustajat tiedustelivat Crossroadsin Linux-yhteensopivuutta, mutta vastausta tähän ei vielä ollut. Jannen näkemyksen mukaan järjestelmä ei kuitenkaan ota kantaa, mikä käyttöjärjestelmä käyttäjällä on tietokoneessaan. Kustannustasosta ei ollut vielä tietoa. Pohdittiin myös, voisivatko kirjastot hypätä Marc21 päivityksen yli ja odottaa Crossroadsia. Kansalliskirjastosta Ari Rouvari totesi, että Finmarcilla pärjää myös. Viime syksyn ohjelmistopäivityksestä koituneisiin ongelmiin Pallas-järjestelmässä Janne lupasi tehokkaampaa tukea. Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta kysyttiin automaattien yhteensopivuudesta järjestelmiin. Janne totesi, että ne ovat yhteensopivia, mutta kertoi myös, että Atp:n automaatti-osasto ei yhdistynyt fuusion mukana Axielliin, vaan jatkaa itsenäisenä. Hän varmisti myöskin, että kaikki keskeneräiset projektit toteutetaan niin kuin on alun perin sovittu.
Kansalliskirjaston puheenvuoron avasi Ari Rouvari. Hän valaisi Kansalliskirjaston visioita Suomen kirjastokentän kirjastojärjestelmien suunnittelun suhteen. Kansalliskirjasto on tutkinut apukeinoja siihen, miten päästäisiin palveluihin liittyvistä käytettävyysongelmista. Ratkaisuksi on löydetty se, että erotellaan liittymät toisistaan: asiakasliittymä erotetaan taustajärjestelmistä, jolloin asiakkaan näkymä on selkeämpi ja käytettävyys paranee. Tieto haravoidaan taustajärjestelmistä ja tuotetaan asiakkaan näkymään. Tärkeänä askeleena Kansalliskirjasto näkee yhteisen nimekerekisterin, jonka bibliografisia tietoja voidaan käyttää paikallisissa kirjastojärjestelmissä. Seuraava askel tästä voisi olla eteneminen kohti yhteistä kansallista kirjastojärjestelmää. Ari esitteli muutamia toteutusvaihtoehtoja. Kaikissa olisi pohjalla kansallinen nimekerekisteri, ensimmäisessä vaihtoehdossa sitä käytettäisiin useammasta yleisten kirjastojen järjestelmästä sekä yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen järjestelmästä käsin, toisessa skenaariossa yleisten kirjastojen yhteisestä ja yliopistokirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä ja kolmannessa yhdestä kaikkien kirjastojen yhteisestä kirjastojärjestelmästä.
Suunnitelmat edellyttävät eri sektorien välistä tiivistä yhteistyötä. Asiasta keskustellaan mm. triangelipäivillä Turussa (29.10.-31.10., kesto ei vielä päätetty). Mikäli idea saa kannatusta, pilotti voisi olla ajankohtainen 2009. Kustannuksia olisivat lisenssimaksut ja ylläpitokulut.
Esa Kurki Kansalliskirjastosta esitteli Lindan tilannetta. Tietokanta on huonossa kunnossa ja sen käytettävyys on heikko. Tästä syystä on tutkittu eri vaihtoehtoja korjata tilanne. Kansalliskirjastossa tutkitaan tällä hetkellä vaihtoehtoa, jossa tiedot siirretään Aleph Central Catalogue -nimiseen järjestelmään. Päätös tehdään huhtikuussa 2008. Mikäli Aleph valitaan, siihen siirtyminen tapahtunee vuoden 2008 lopussa. Ilmoitusluontoisina asioina Esa kertoi, että joulukuun lopussa ilmestyy Marc21-opas Voayger-järjestelmälle ja muistutti myös samalla, että Voyager –kirjastojärjestelmä voidaan ottaa käyttöön myös yleisissä kirjastoissa, jos kiinnostusta on.
Kahvitauon jälkeen sai puheenvuoron Tuula Haavisto Tampereen kaupunginkirjastosta sekä Yleisten kirjastojen neuvoston strategiatyöryhmästä. Tuula analysoi tilannetta, jossa Suomen yleiset kirjastot tällä hetkellä ovat. Niiden täytyisi ottaa kantaa Web 2.0:aan, Marc21:een siirtymiseen, Axiellin asemaan ainoana suomalaisena järjestelmäntoimittajana sekä pohtia tiiviimpää yhteistyötä kirjastojen ja kirjastosektorien (esim. kansallinen nimekerekisteri) välillä.
Erityisesti olisi mietittävä, miten kirjastojen tulisi asennoitua ja menetellä tulevaisuuden kirjastojärjestelmiä suunnitellessaan. Tuula korosti kirjastojen olevan murroskohdassa, jossa muutos esimerkiksi ostajakäyttäytymisessä tulisi toteuttaa. Kirjastojärjestelmäntoimittajiin tulisi suhtautua kriittisemmin, omaa tahtoa pitäisi olla enemmän. Tämä kirvoitti kommentteja osanottajilta. Osassa kirjastoista, mm. Oulussa koettiin, että kriittisyyttä on ollut paljon tähänkin asti, mutta osassa, erityisesti pienissä kirjastoissa koettiin, että vaihtoehtona on ollut lähinnä ottaa sitä, mitä on tarjolla.
Erityisen tärkeää Tuulankin mielestä on yhteistyö kirjastojen ja kirjastosektorien välillä. Kaikki vaihtoehdot tulisi kartoittaa ja tutkia. Kirjastojen tulisi erittäin tarkasti analysoida omat tarpeensa ja tahtotilansa. Selvitellä täytyisi myös, millaisina ryhminä kirjastot haluavat toteuttaa tavoitteensa. Vasta sen jälkeen, kun kirjastojen omat tavoitteet ovat selvillä, on mahdollista ryhtyä taivuttelemaan muita tahoja, esim. rahoittajia, niiden taakse. Tuula arvioi, että aikaa suuriin päätöksiin olisi noin 3-5 vuotta. Siinä ajassa tulisi muun muassa selvitellä yhteistyön mahdollisuus yhteisen luettelon ja aineistotietokannan suhteen. Esimerkkeinä kansallisesta yhteistyöstä Tuula esitteli neljä kirjastosivustoa, joiden sisällä toimi myös kirjastojärjestelmä: ruotsalaisen http://www.bibliotek.se , tanskalaisen http://www.bibliotek.dk , hollantilaisen http://www.bibliotheek.nl ja slovenialaisen http://www.cobiss.si . Osa näistä on yleisten kirjastojen yhteisiä järjestelmiä, Sloveniassa sivusto on tieteellisten ja yleisten kirjastojen yhteinen. Suomen tilanne on nyt pirstaleinen, mutta varmaankaan ei olisi mahdotonta saada aikaan yhteistyötä myös täällä. Tuula suositteli kuulijoille Maija Kanervan artikkelia ”Minulla on unelma” (Kansalliskirjasto 4/2007). Artikkelissa pohditaan yhteisen aineistotietokannan toteuttamista.
Tuula Haaviston jälkeen puhui Matti Sarmela Kirjastot.fi:stä. Hän huomautti, että keskustelu kirjastojärjestelmistä on tähän mennessä keskittynyt puhtaasti kaupallisten toimijoiden tuotteisiin. Matti toi esille vaihtoehdon avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmistä. Ylipäätään open source -sovellukset ovat nykyään paljastuneet nopeimmin kehittyviksi sovelluksiksi, koska kehittäjätahoja on maailmanlaajuisesti enemmän. Niiden mukautuvuus soveltuisi hyvin kirjastojen tarpeisiin, sillä nykyään ei tuoteta ainoastaan kirjastojärjestelmän aineisto- ja lainaajarekisteripalveluita asiakkaiden käyttöön, vaan myös monenlaisia muita palveluita, jotka olisi hyvä istuttaa kirjastojärjestelmän yhteyteen. Open source –ratkaisujen helppo yhteen sovitettavuus avaisi uusia mahdollisuuksia tässä mielessä. Yhteistyö kaupallisten tuottajienkin kanssa on mahdollista. Matti esitteli muutaman esimerkin maailmalla toimivista sovelluksista. Matti kuitenkin painotti, että Kirjastot.fi ei sinänsä puutu yhteisen kirjastojärjestelmän luomiseen ja valintaan. Sen sijaan Kirjastot.fi on valmis toimittamaan kokeilualustan kirjastoille, jotka ovat kiinnostuneita testaamaan open source-sovelluksia.
Keskustelussa tartuttiin innokkaasti kaikkiin päivän aikana esille tulleisiin näkökohtiin. Yhteinen nimekerekisteri sai suurimman huomion ja paljastui monen unelmaksi. Sen sijaan se, pitäisikö kirjastoilla olla yhteinen kirjastojärjestelmä, ei herättänyt yksimielistä hyväksyntää. Erkki Lounasvuori ja Tuula Haavisto muiden muassa korostivat yhteisen nimekerekisterin monikäyttöisyyttä. He eivät nähneet tarpeellisena sitä, että kirjastojärjestelmän pitäisi olla yhteinen, vaan että useasta eri järjestelmästä pääsisi käyttämään nimekerekisterin tietoja. Hyvänä ajatuksena pidettiin asiakasliittymän ja kirjastojärjestelmän erottamista. Se olisi sekä teknillisen kehittämisen kannalta että myös kirjastojen yhteisluettelon kehittämisessä käytännöllistä. Yhteinen luettelo, asiakasliittymä ja lainauksenvalvontajärjestelmä voisivat olla toisistaan erillään olevia osia.
Maija Kanervalta pyydettiin kommenttia, koska hänen artikkeliinsa viitattiin päivän aikana useita kertoja. Hän kertoi ajatuksen ytimenä olevan mm. päällekkäisen työn välttämisen. Yhteinen tietokanta merkitsisi sitä, että kaikki tiedot tuotaisiin samaan paikkaan, josta kaikki voisivat myös hyödyntää tehtyä työtä. Myös Maija näki järjestelmän ja asiakasliittymän eriyttämisessä mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Keskusteltiin myös kunnallisesta itsehallinnosta ja sen merkityksestä kirjastojen kehityssuunnitelmille. Maija Saraste epäili kunnan suuren päätösvallan saattavan aiheuttaa häiriötä unelman toteutumiselle. Tästä oltiin yhtä mieltä: kunnille on osattava perustella mieluiten euroja mainiten, mitä halutaan ja miksi. Tästä syystä kokousväki korosti, että ensin täytyy olla selvä tieto siitä, mitä halutaan ja mihin aiotaan pyrkiä.
Useaa kirjastoa kiinnosti tässä vaiheessa tieto siitä, mitä juuri nyt tulisi tehdä. Osa kirjastoista on jo tehnyt sopimukset esim. Arenan käyttöön otosta. Ensimmäiseksi askeleeksi tulevaisuuden kartoituksessa ehdotettiin kokoontumista entisten Pallas ja Origo –konsortioiden välillä. Molemmilla ryhmillä olikin jo suunnitteilla kokoukset aiheesta oman väen kesken, Pallaksella 10.4. ja Origolla 16.5. Näissä aiotaan käsitellä yhteistyön tiivistämistä muiden asioiden lisäksi. Todettiin myös, että Axiellin ylivertainen asema markkinoilla Suomessa ei välttämättä koidu ongelmaksi. Jos Axiell ”hinnoittelee itsensä ulos”, muitakin toimijoita on.
Keskusteluissa esille nousi myös, tarvitaanko kansallista yhteistä nimekerekisteriä, sillä maailmanlaajuisia hyviä kirjastoluetteloitakin on jo olemassa, esim. Worldcat yhteisöllisine ominaisuuksineen. Pohdittiin sitäkin, tarvitsevatko kirjastot yhteisluetteloita ylipäätänsä.
Avoimesta lähdekoodista Mikko Vainio Kouvolasta totesi myös, että se voisi houkutella muitakin kirja-alan toimijoita yhteistyöhön kirjastojen kanssa, mm. kirjakauppoja. Tekniikan avaaminen lisäisi teknistä tukea. Ari Rouvari kertoi, että Kansalliskirjaston asiakasliittymätestauksissa testataan myös open source -sovelluksia. Huomautettiin, että open source - tekniikan suhteen kirjastojen kynnyskysymys on asiakkaiden tietojen turvallisuus. Toisaalta todettiin, että ongelma on ratkaistavissa.
Kaikilla tahoilla näyttäisi olevan yhteinen ajatus tiiviin yhteistyön tarpeellisuudesta kirjastokentällä. Keskustelu yhteisestä nimekerekisteristä näytti myös olevan hyvinkin realistinen. Se, mitä nimekerekisterin ympärille tai rinnalle rakennettaisiin kirjastojärjestelmäksi ja asiakkaiden käyttöliittymäksi jää odottamaan suunnittelua ja kehittämistä. Ensin on jatkettava keskustelua siitä, mitä nyt tahdotaan ja mihin halutaan tähdätä.
Työkokous alkoi klo 11 ja päättyi n. klo 16. Kokoukseen oli ilmoittautuneita yli 80 ja paikalla lähes sata osallistujaa ympäri Suomea.
Yhteenvedon kirjasivat Nina Granlund Kirjastot.fi:stä ja Erkki Lounasvuori Keskuskirjastosta.
Esitelmät ppt-muodossa, eivät saavutettavia: