Ahtaa on ikivanha suomalainen sana, joka on alunperin tarkoittanut ripustaa tai panna kuivamaan (viljaa riiheen, verkkoja vapeille ym.) Myöhemmin sana on tarkoittanut myös ansojen virittämistä, tunkemista ja täyteen sullomista.
Ahdas on vanha balttilaisperäinen sana, joka on ehkä vaikuttanut ahtaa-sanan merkityksen muuttumiseen.
Ahteri on vanha murteellinen perää tai takaosaa tarkoittava sana.
Lähteet:
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1 (Suomalais-ugrilainen seura, 3.p. 1978)
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 5.p. 2011)
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Yhtä noppaa heitettäessä ykkösen todennäköisyys on 1/6.
Yhdellä nopalla todennäköisyys sille, että tulee ykkönen on siis: 1/6 ≈ 0,17 ≈ 17%
Kahta noppaa heitettäessä todennäköisyys sille, että yksi kahdesta on ykkönen (eli 1. TAI 2. on ykkönen) on: 1/6+1/6 = 2/6 = 1/3 ≈ 0,33 ≈ 33%
Jos sinulla olisi kolme noppaa, ja tarvitsisit vähintään yhden ykkösen (eli 1. TAI 2. TAI 3. on ykkönen) tällöin: 1/6+1/6+1/6 = 3/6 = 1/2 = 0,5 = 50%
Eli kun tapaukset ovat erilliset, on laskentakaava tämänlainen:
?(? ??? ?) = ?(?) + ?(?), jos tapaukset eivät riipu toisistaan...
Hoikkakeltto tuskin vahingoittaa marsua, sillä ihminenkin voi maistella sitä hieman..
Marsu saattaa vierastaa sen kitkerää makua.
http://www.eattheweeds.com/crepis-japonica-seasonal-potherb-2/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keltot
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/piennarkeltto
https://www.vogel.fi/terveys/villivihannes_voikukka.php
Kyllä, kyseessä on Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja, joka on suomeksi ilmestynyt nimellä Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti. Itse taisin näitä ahmia noin 10-13-vuotiaana ja tälle ikäryhmälle ne mielestäni sopivat.
Tekijänoikeudet EU:ssa kestävät 70 vuotta tekijän kuolemasta. Käännöksissä tulee huomioida kirjailijan lisäksi myös kääntäjän tekijänoikeudet.
Projekti Lönnrotissa on kerätty suomenkielistä tai suomeksi käännettyä, tekijänoikeuksista vapaata, kirjallisuutta ja siellä on kaksi Grimmien teosta. Sivuilta löytyy ainakin myös Topeliuksen satuja.
Astrid Lingrenin sadussa Hämäränmaassa on Jyrki-niminen poika, joka makaa kaiket päivät sängyssään eikä voi enää kävellä. Hämäränhetkellä herra Liljanoksa hakee hänet Hämäränmaahan eli Maahan Jota Ei Ole. Siellä Jyrki voi tehdä vaikka mitä, mm lentää ja ohjata raitiovaunua. Satu löytyy useammastakin kokoelmasta, esimerkiksi kirjasta Satuja, seikkailuja ja kepposia. Sadusta on myös olemassa Marit Törnqvistin kuvittama kuvakirjaversio vuodelta 1995.
kuvakirjan kansikuva ja esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9510202541
Raili Mikkasen Hyvästi! toivoo Jere -kirjassa (ilmestynyt 1990) Jere suuttuu ja päättää karata kotoa. Karkaamisessa auttaa Lentävä...
Joitakin osia englanninkielisen sarjan loppupuolelta näyttää löytyvän joistakin kirjastoista. Valitettavasti kaikkien osien luettelointitietoihin ei ole merkitty osan numeroa. Voit selata finna.fi-sivuston hakutulosta täältä: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=animorphs&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22&limit=20
Myös Melinda-tietokannasta löytyy muutamia osumia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/UX5BFS5C2AU3XAHL688FAPAQMK1HQXYU98QEV6FNP1LDP24VBK-00224?func=find-c&ccl_term=WRD=%22animorphs%22&filter_code_1=WLA&filter_request_1=ENG
Otan osaa suruunne! Vainajan hautaamista varten tarvittavan hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri, mikäli kuolemansyyn selvittämiseksi tehtäviin tutkimuksiin ei ole aihetta. Tässä tapauksessa teidän pitäisi siis saada se terveyskeskuksesta.
https://www.hautajaiset.fi/ensiohje-vainajan-omaisille.html
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuo…
Virkatodistuksen saatte maistraatista, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu tai vainajan seurakunnasta, esim. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat löytyvät täältä https://evl.fi/seurakunnat.
Perunkirjoitukseen tarvittavista asiakirjoista löytyy tietoa mm. verotoimistosta sekä esim. Seniori.infosta, https://...
Kyllä, suomenkielinen cover-versio David Bowien Space Odditystä julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1973 Arto Sotavallan singlen "Siirryn leikkimaailmaan" B-puolella ja sanoituksen teki Sotavalta itse. Taustalla soittaa Olli Heikkilän orkesteri ja Olli Heikkilä on tehnyt myös sovitukset.
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom -singlejulkaisun tiedot Suomen kansallisdiskografiassa (Kansalliskirjaston Finna-haku)
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4581595?checkRoute=1
Siirryn leikkimaailmaan / Kapteeni Tom [Sonet – T 6580] -singlen tiedot (Discogs)
https://www.discogs.com/Arto-Sotavalta-Siirryn-Leikkimaailmaan-Kapteeni-Tom/release/1878177
Kapteeni Tom -kappaleen tiedot Yleisradion äänitetietokannassa (Fono.fi)
http://www....
Pikaisella Googletus kokeilulla kesäpuutarha on yhdyssana. Haulla "kesä puutarha" löytyy vain puutarhojen kesää. Haulla "kesäpuutarha" löytyy enemmän aiheeseen sopivia sivustoja.
Vanha äidinkielen opettajani kertoi aikoinaan, että sanojen väliin voi kokeilla erilaisia adjektiiveja. Silloin äidinkielen puhujan kielitaju kertoo oikean muodon.
esim. kesä kaunis puutarha vaiko kaunis kesäpuutarha.
Suomen kielen kieliopista voi lukea yhdyssanoista, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=398
Hei!
Voit maksaa myöhästymismaksusi kun menet Helmetin sivuilla kohtaan "kirjaudu", se vie sinut Helmetin hakusivulle. Oikeassa yläkulmassa on kohta kirjaudu, sen alla Helmet- logo, ja logon alla pienellä lukee "maksa verkossa". Tässä myös linkki jos muuten ei löydy: https://www.helmet.fi/verkkomaksu/?lang=fi. Kun kirjaudutte Helmetissä omiin tietoihin, löydätte myös myöhästymismaksujen määrän. Voitte toki myös mennä lähimpään Helmetkirjastoon ja siellä teitä autetaan niiden kanssa mielellään.
Enkeli-sana tulee kreikan kielen sanasta ἄγγελος (ángelos), joka tarkoittaa viestintuojaa. Monissa uskonnoissa enkelit ovatkin sanansaattajia, mutta enkeleillä on myös muita tehtäviä, kuten esimerkiksi lohduttaa surevia. Enkeleillä on hierarkia, ylimpänä ovat arkkienkelit, joista arkkienkeli Mikael esimerkiksi esiintyy islamissa, juutalaisuudessa ja kristinuskossa.
Kristinuskon mukaan ihmiset ja enkelit ovat kaksi erillistä luokkaa eivätkä ihmiset näin ollen kuollessaan muutu enkeleiksi. On vaikea sanoa, kuinka yleisesti ajatellaan ihmisen muuttuvan enkeliksi kuolemansa jälkeen. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan 15-79 –vuotiaista suomalaisista 47 prosenttia pitää enkeleiden olemassaoloa ainakin todennäköisenä.
Lisätietoa enkeleistä ja...
Ammattinimikkeinä eroa on koulutustasossa. Kirjastovirkailijan tehtäviin edellytetään on toisen asteen ammattitutkinto, kirjastonhoitajan korkeakoulututkinto.
Kirjastonhoitajalla on mahdollisuus hakeutua esimiestehtäviin erilaisissa kirjasto- ja arkistoalan työpaikoissa.
Käytännössä kirjastoalan ammattilaiset tekevät usein hyvin samantapaisia töitä.
Ja aika vaikea myös etsiä.
Helmet-sivusto ei toimi kuten kauppa, joka ehdottaa automaattisesti jotain samantapaista.
Kirjasto käyttää asiasanoja kuvailemaan aineiston sisältöä eli valitsemalla jonkin kirjan asiasonoista tärkeimmät ja kirjoittamalla ne tarkennetuun hakuun voi hyvinkin löytää uusia samantapaisia kirjoja. esim. Eläkeläiset ja rakkaus tai Huumori, arkielämä ja vanhuus
Ja aina voi kysyä satunnaisen kirjastotädin tai sedän suosituksia.
Turun kansakoulujen kesäsiirtolatoiminnasta löytyy tietoja ainakin muutamasta teoksesta. Kimmo Ikosen kirjoittamassa kirjassa, ”Turun koulut aikansa ilmiönä: 140 vuotta yleissivistävää opetusta (1872-2012)”, on luku ”Itsenäisen Suomen alkutaival”, jossa kerrotaan jonkin verran kesäsiirtolatoiminnasta.
Perusteellisempia tietoja löytyy kirjasta ”Turun kaupungin kansakoulut 1913-1923: kertomus lukuvuodelta”, johon on koottu kyseisten lukuvuosien vuosikertomukset. Vaikuttaisi siltä, että kesällä 1919 oppilaita ei lähetetty Ruissaloon vaan Paraisille, Nauvoon ja Taivassaloon. Lukuvuoden 1918-1919 vuosikertomuksessa nimittäin todetaan, että ”[t]änä vuonna ei voittamattomien esteiden tähden onnistuttu järjestämään kuin 3 siirtolaa”, s. 34....
Kysyjä löysikin itse vastauksen: Kyseessä on Matti Eskon Onko haavetta kaikki vuodelta 1970, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=3e7a49f3-06fa-4379-b0a6-0fc3…
Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta ( https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm ) kaikki kirkonkirjat ja muu materiaali ei ole nähtävissä, jos ei ole yhdistyksen jäsen! Jos ei vielä jäsenenäkään näe toivottuja dokumentteja on käännyttävä kyseisen seurakunnan puoleen. Seurakuntien käytännöt kuulemma vaihtelevat ja joissain dokumentteihin voi päästä tutustumaan hyvinkin nopealla aikataululla, mutta toisissa tapauksissa pitää tiedot pyytää lomakkeilla ja odotusaika voi olla 6 kk tai jopa 12 kk.
Sukututkimuksen saloihin varsin syvälle vie vanhahko (1994), mutta yhä tiettävästi hyvin perus-prinsiipit esittelevä kirja 'Selvitä sukusi - tietoa sukututkijalle' (Toim. Marja-Liisa Putkonen, ISBN 951-692-297-X )...
