Teoksessa Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala (Helsinki : Otava, 2000) kerrotaan:
KURTTIO (137) [Isoilla kirjaimilla painetun hakunimen jälkeen sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien henkilöiden määrän 1998]
Peräpohjalainen sukunimi Alatorniolta ja Kemistä. Sana kurttio palautuu 'pystysuoraa vesiputousta' merkitsevään lapin sanaan.
En löytänyt vientitietoja yhtiön sivulta, http://ymparisto.eckes-granini.fi/2019kevat/fi/eckes-granini-finland/ enkä yhtiökuvauksesta.Elintarviketeollisuuden tilastoista, https://www.etl.fi/etl-tilastopalvelu.html ja Tullin Uljas-tilastotietokannasta en löydä tilastoja yksittäisten tuotteiden tai tuottajien tietoja. Marli kuuluu osana Eckes-Granini -yhtiöön, jonka päämaja on Saksassa. Etsiskelin nettikauppojen listoilta Virosta Kaubamajasta ja Rimistä, Latvian Rimistä, kolmesta ruotsalaisesta sekä kahdesta saksalaisesta kaupasta, mutta niistä ei löytynyt Marlin tuotteita, kylläkin tuon Graninin. Asiaa voisi tiedustella Eckes-Granini Finlandista https://eckes-granini.fi/palaute/.
Helmetistä löytyy seuraavia kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet kirjansa 2000-luvulla ja ne on käännetty joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi:
José Rodrigues dos Santos: Einstein-koodi.
José Saramago: Luola, Toinen minä, Kertomus näkevistä, Oikukas kuolema, Elefantin matka. Ricardo Reisin viimeinen vuosi on käännetty suomeksi 2012, mutta se on alun perin julkaistu 1984. Suomennettuja kirjoja on myös 7 muuta nimekettä.
José Luís Peixoto: Tyhjä taivas, Ruhtinas, joka rakastui orjaan. Englanniksi häneltä löytyy The piano cemetery ja Blank gaze.
António Lobo Antunes: Tårkommissionen, Ha inte så bråttom in i den mörka natten : poem, Jag ska älska en sten, Legio är mitt namn, Tingens naturliga ordning.
Fernando Pessoan...
Smak-nimisellä poikabändillä on ainakin kappale nimeltään Myrsky. Bändi oli aktiivinen n. 2004-2007.
Laulajana toimi Kalle Lindroth, joka tunnetaan nykyään duosta Ida Paul & Kalle Lindroth. Kitaristina toiminut Henkka tunnetaan nykyään paremmin tuottajana nimeltä Hank Solo.
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Kyseessä on väistin (engl. guard tai crossguard), jonka tarkoitus on suojata kättä sekä vastustajalta tulevilta iskuilta että luisumiselta terään. Kyseisestä osasta käytetään samaa nimitystä erilaisten pistinten ja miekkojen osalta.
https://science.howstuffworks.com/sword-making1.htm
https://www.swordsoftheeast.com/theanatomyofajapanesekatana.aspx
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miekka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko#Puukon_rakenne_ja_osien_nimitykset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tikari
Kuvassa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen esinetuntemuksen kurssin materiaalin kuvaus miekan osista ja niiden nimityksistä,
Noin vanhan osoitteen jäljittäminen voi olla haasteellista. Tarvitset varmasti Kuopion maalaiskunnan historiallisia karttoja. Jyväskylän yliopistosta voisi löytyä tahän apua.
Kannattaa myös tutustua teoksiin:
Kuopion pitäjän kirja
Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia. Finna
Ensin täytyy selvittää, mikä oli Kuopion maalaiskunnan alue. Kuopion maaseurakunta määritellään Suomen sukututkimusseuran sivuilla näin: kylät akkarala, Haminalahti, Hiltulanlahti, Hirvimäki, Jännevirta, Julkula, Jynkkä, Kaislastenlahti, Kehvo, Kurkiharju, Lamperila, Niemisjärvi, Niuvanniemi, Pappila, Pellosmäki, Puutossalmi, Ritisenlahti, Ritoniemi, Rytky, Savilahti, Savisaari, Sotkanniemi, Toivala,...
Olisikohan kyseessä Emma Puikkosen esikoisteos Turkulainen näytelmä, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 2001. Historiataso myös sijoittuu hiukan mainitsemaasi aikaisempaan ajankohtaan.
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi alla olevista linkeistä.
https://kiiltomato.net/emma-puikkonen-turkulainen-naytelma/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17589
Radioaktiivinen säteily itsessään ei synnytä lämpöä, vaan lämpöä/radioaktiivista säteilyä syntyy radioaktiivisten aineiden hajoamisessa.
Vastaavanlaiseen kysymykseen on palvelussamme vastattu myös aiemmin. Ohessa linkki myös aiempaan vastaukseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/synnyttaako-radioaktiivinen-sateily-lampoa-maapallon?language_content_entity=fi
Lähteet:
https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja2_1.pdf/ad477d85-2f5c-fa90-c25d-720e161b8b8a
https://newscenter.lbl.gov/2011/07/17/kamland-geoneutrinos/
https://en.wikipedia.org/wiki/Radioactive_decay
https://chemed.chem.purdue.edu/genchem/topicreview/bp/ch23/radiation.php
https://en.wikipedia.org/wiki/Ionizing_radiation
https://...
Etsitty runo lienee Eila Kaustian Kullanruskea-kokoelman Rakkaussurussa lähdetään merille. Se sisältyy myös runoantologian Kun kohdataan, kun erotaan : runoja suuresta rakkaudesta ero- ja jäähyväisrunojen osioon.
Esineiden luokittelu on varsin moniulotteinen ja –mutkainen kysymys, varsinkin jos kyseessä on hyvin vanha esine. Lähimenneisyyden esineitä on helpompi luokitella ajallisen jatkumon vuoksi, mutta ikivanhojen esineiden osalta emme aina tavoita sen alkuperäistä käyttötarkoitusta historiallisen välimatkan takaa. Lisää ongelmia tuottaa, jos kirjallisia lähteitä ei ole säilynyt eikä esineen käyttökontekstista ole tietoa. Olennaista arkeologisten kaivausten paljastamien esineiden luokittelulle on se, miten ylipäätään esimerkiksi ”uskonto”, ”rituaali” ja ”uskonnollinen esine” määritellään vaikkapa varhaisten korkeakulttuurien kontekstissa. Arkeologit eivät kuitenkaan luokittele muita kuin käyttöesineitä automaattisesti uskonnolliseksi. Voi myös...
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Virallista tietoa Suomen kaukaisuuden navasta ei valitettavasti löytynyt, mutta koitin itse mitata kaukaisimman paikan merestä. Vaikuttaisi siltä, että kaukaisin maa-alue merestä on Pieni Hiekkasaari, joka sijaitsee Pielisessä. Etäisyyttä Liminganlahteen Perämerellä on 281 km, Viipurinlahteen 282 km ja Vienanmereen 284 km. Kaukaisin piste itsessään on vedessä saaren vieressä.
Muodostuvan hiilidioksidin määrä ei ole suoraan verannollinen kulutetun polttoaineen määrään. Kemiallisessa reaktiossa aine muuttuu toiseksi/toisiksi aineiksi, joten aineen, tässä tapauksessa polttoaineen, alkupainoa ei voi suoraan verrata palamistuotteiden loppupainoon.
Otetaan esimerkiksi puun polttaminen nuotiossa. Poltettavien puiden yhteispaino ei tässäkään tapauksessa ole sama kuin niistä muodostuvan tuhkan paino. Osa aineesta vapautuu energiana, osa palamisprosessissa syntyvänä toisena aineena. Tässä tapauksessa palamisessa syntyy muun muassa lämpöä, tuhkaa sekä savua.
Polttoaineen palamisesta syntyy sekä hiilidioksidia että muita päästöjä, jolloin osa polttoaineen palamistuotteista on muuta kuin hiilidioksidia...
Valitettavasti mitään yksittäistä kirjaa, johon olisi koottu toisen maailmansodan sankareita ei löydy, mutta Hitleriä vastustaneiden ihmisten kertomuksia on. Tällaisia kirjoja löytyy Vaskin alueelta mm:
Hans Mommsen - Germans against Hitler : the Strauffenberg plot and resistance under the Third Reich (2009)
Philipp von Boeselager - Me tahdoimme tappaa Hitlerin : heinäkuun 20. päivän 1944 salaliiton viimeinen jäsen kertoo (2008)
Randall Hansen - Disobeying Hitler : German resistance in the last year of WW II (2014)
Paul Berben - Salaliitto Hitleriä vastaan : 20.7.1944 (1964)
Kazantzákiksen romaani Tilinteko El Grecolle alkaa näillä lauseilla. Teoksessa on useamman sivun mittainen prologi jonka kyseinen teksti avaa. Runosta ei siis varsinaisesti ole kyse. Suomenkielinen painos ilmestyi vuonna 1966 Tammen kustantamana. Suomennos on Aarno Peromiehen. Muista suomenkielisistä käännöksistä ei ole tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Níkos_Kazantzákis
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_878
Tätä satukokoelmaa emme löytäneet. Pienistä punaisista autoista on kuvakirjoja
Pieni punainen auto / kirjoittanut ja kuvittanut Tapani Karinen. Perhemediat 2004,
Joonan punainen auto / [teksti ja kuvitus:] Doris Rübel ; [suomentanut Suvi Clarke]. Vaukirja2015
ja Kirjasammon kirjojen joukosta löytyvät seuraavat satukirjat autoista, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/autot%20sadut,
mutta nämä eivät vaikuta kuitenkaan olevan ehkä sopivia. Tunnistaisiko joku lukijoistamme kokoelman?
