Kyseessä on Aimo Mustosen säveltämä lastenlaulu Jokisen pojan nenänpää. Nuotit ja sanat lauluun löytyvät nuottikirjasta Mustonen, Aimo: Entten tentten : iloisia lasten laululeikkejä. [1] .
Laulun voi kuunnella Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=byMqNaSNrss
Voisiko olla kyseessä virsi 319 Sä kuljet seurassa Jeesuksen, https://virsikirja.fi/virsi-319-sa-kuljet-seurassa-jeesuksen/? Siinä on aalto- ja helmi -teemaa, vaikkei aivan noilla sanoin. Adalminan helmessä lähteeseen putosi helmi Adalminan kruunusta, ei kyynel, ja lopulta se juuri koitui hänen onnekseen, https://iltasatu.org/satu/adalminan-helmi/
Tai Topeliuksen Sylvian laulua? Siinä on säkeet "-- mi hiljaa tuulessa kuiskailet / ja aallon kuohuissa pauhailet / ja lohdun rintaani saatat". Sanatapailu voisi olla peräisin tästä kappaleesta. Sanat löytyvät ainakin Suuresta toivelaulukirjasta (nro 7) ja osoitteesta http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/koululauluja3.htm (123: Sylvian laulu).
Kollega Tampereelta ehdotti Pauli Matikaista, kirjasarjaan kuuluvat Meidän koulu, Meidän kesäloma ja Meidän talvi. Meidän kesälomassa hypätään seivästä ja Meidän talvessa kilpaillaan isien kanssa autoradalla. Voisiko olla kyse näistä?
Kyllä, jo palautetuista kirjoista kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa verkossa. Verkkomaksaminen/Helmet
Kirjaudu palveluun kirjastokorttisi numerolla ja tunnusluvulla. Jatkoon tarvitset verkkopankkitunnukset.
Hei!
Voit varata ajan digitointia varten soittamalla musiikkiosaston puhelinnumeroon (040 632 3207). Tällä hetkellä digitointiin ei ole suurta jonoa joten ajan saa aika nopeasti. Kannattaa ottaa kirjastokortti esille varausta tehdessä sillä kirjastokortin numero kirjataan varauksen yhteyteen. Puhelimessa saat tarkemmat ohjeet mitä sinun pitää ottaa mukaasi tullessasi digitoimaan (riippuu siitä mitä digitoit, paikan päällä saa alkuopastuksen tarvittaessa).
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Digi- ja väestötietoviraston Osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Osoitetiedon haku tapahtuu henkilön etu- ja sukunimen perusteella. Nimet voivat olla entisiä tai nykyisiä.
https://dvv.fi/osoitepalvelu
Nimen alkuperä on kiistelty. Yhden näkemyksen mukaan Gordon tulee kymrin kielestä ja tarkoittaa "tilava linnake". Toisen näkemyksen mukaan se tulee sen sijaan ranskalaisen kylän Gourdonin nimestä. Kylän nimi on muodostettu gallo-roomalaisesta etunimestä Gordus ja paikkapäätteestä -o tai -onis. Jos tämä on nimen todellinen alkuperä, niin se tarkoittaa "Gordusin paikka" tai "Gordusila".
https://www.behindthename.com/name/gordon
https://en.wikipedia.org/wiki/Gordon_(given_name)
Kappaleen Katso luontoa ja huomaa on säveltänyt Matti Siitonen, sanoittanut Vexi Salmi ja sovittanut Markku Johansson.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4622829#componentparts
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Olisikohan tuo samanlainen turilas, joka pelotteli Turussa? Näyttää valokuvassa samalta. Iltasanomat Silloin kyseessä olisi jättipuupistiäinen, tieteelliseltä nimeltään urocerus gigas. Piirroskuvana hyönteinen ei ole yhtä yhdennäköinen. Metsiemme pistiäisiä. Luontoportti.
Työkaluja ei toistaiseksi ole kovin paljon lainattavana Helmet-kirjastoissa eikä muuallakaan, sillä yleisten kirjastojen ainoa pistosaha näyttää olevan Frank-monihaun mukaan Tapiolan kirjastossa Espoossa.
Helmet-kirjastojen nettihakusivulla osoitteessa www.helmet.fi voi etsiä hakusanalla "pistosaha" ja kun esineen tila on "HYLLYSSÄ" se löytyy silloin kirjastossa lainattavaksi.
Tällä hetkellä, ti 28.7. klo 18:50 on pistosaha lainassa, silloin näkyy ERÄPÄIVÄ sekä lainan erääntymisen päivämäärä ks. linkki https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2267378__St%3A%28pistosaha%29__Orightresult__X6?lang=fin&suite=cobalt
Tässä muutama tutkimus aiheesta. Näyttää siltä, että hydroviljeltyjen ja mullassa kasvatettujen kasvisten ravintoarvot ovat varsin samanlaisia.
https://www.scirp.org/html/8-2701607_57359.htm
http://www.agriculturejournal.org/volume7number2/effects-of-soil-and-soil-less-culture-on-morphology-physiology-and-biochemical-studies-of-vegetable-plants/
https://www.researchgate.net/publication/272786163_Influence_of_Soilless_Culture_Substrate_on_Improvement_of_Yield_and_Produce_Quality_of_Horticultural_Crops
https://well.blogs.nytimes.com/2016/12/23/are-hydroponic-vegetables-as-nutritious-as-those-grown-in-soil/#:~:text=Traditionally%2C%20plants%20obtain%20nutrients%20from,is%20misted%20onto%20the%20roots.)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan etymologia-sana tarkoittaa sanojen alkuperän tutkimusta. Suomen yliopistoissa ei ole etymologia-nimistä oppiainetta, mutta useimmilla etymologeilla lienee tohtorintutkinto kielitieteitten alalta. Alan töitä on niukalti. Esimerkiksi sanakirjaprojekteissa ja kriittisten editioiden laadinnassa tarvitaan usein myös etymologeja, mutta yleisin työ on tutkijana yliopistossa.
Tanssimme lapaduu -laulun nuotit ja leikkiohjeet löytyvät useasta lastenlaulukirjasta. Laulun alkuperästä ei ole kirjoissa muuta tietoa kuin että se on kansansävelmä/kansanlaulu.
Lapaduu-sanaa ei löydy Kotimaisten kielten keskuksen verkkosanakirjoista https://www.kotus.fi/sanakirjat .
Japan PI =private investigation eli yksityisetsivätoimiston sivuilta löytyy kirjoitusta, kuinka löytää henkilö Japanissa, https://www.japanpi.com/blog/missing-persons/how-to-find-someone-in-jap…. Sen perusteella tehtävä ei näytä helpolta.
Ensimmäiseksi siellä ehdotetaan tekemään Google-haku ja etsimään Facebookista. Niitä olet jo kokeillut. Väestörekisteriä vastaavia rekistereitä vaikuttavat olevan Juminyo ja Kosek, mutta niistä luovutetaan tietoa vain tietyillä syillä (lainopilliset, samaan rekisteriin kuuluvat), https://www.japanpi.com/legal-investigations/obtain-public-records/japa….
Ehkä keskustelufoorumeista olisi apua, löysin tällaisen, jossa etsitään japanilaisia ystäviä, https://jref.com/forums/japan-people-search...
Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-...
Koronan aikana kirjalahjoituksia ei ole voinut tehdä Vantaalla. Rajoituksia kuitenkin vähennetään vähitellen. Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi suoraan ottavatko he vastaan lahjoituksia.
Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirjastoissa otetaan vastaan lähinnä uudehkoja ja hyväkuntoisia kirjoja. Kirjojen tulisi olla ilmestynyt 5 vuoden sisällä. Poikkeuksiakin toki on joistakin vanhoista kirjoista, joita ei enää ole paljoa kirjastoissa.
Sukunimi näyttäisi olevan ruotsalaista alkuperää. Sveriges Efternamn vuodelta 1937 luettelee kaikki sukunimet, joita Ruotsissa on käytetty vuoteen 1920 mennessä. Nimet, joiden eteen on merkitty *, on lisätty vuoden 1937 painoksessa rekisteriin. Kaurénin kohdalla tähtimerkkiä ei kuitenkaan ole, joten vaikuttaa siltä, että nimi on ollut Ruotsissa käytössä jo vuodesta 1920 asti.
Kaurénin alkuperästä ei löytynyt muuta tietoa kuin että se on todennäköisesti muotoiltu latinalaisesta -(i)us päätteisestä sukunimestä. 1700-luvulla Ruotsissa alettiin korvaamaan -(i)us päätteitä, ja yksi korvaavista päätteistä on nimenomaan -én. Muita päätteitä ovat esimerkiksi -an, -ell ja -lin.
Ruotsin sukunimet vuodelta 1937 (ruotsiksi): https://data.kb.se/...
Löysin tällaisen vastauksen viime syksyltä: Suomalaista sivustoa en onnistunut löytämään, mutta tässä pari sivustoa, joista toinen tarjoaa palvelua suomeksi ja toisessa on mahdollista valita maarajauksella suomalainen kirjeenvaihtoystävä:
http://www.ipfworld.com/background-fi.html
https://www.penpalsnow.com/index.html
Nuoret viettävät aikaa nykyään niin paljon sosiaalisen median keskustelupalveluissa, joissa he myös tapaavat toisiaan esim. pelien tai harrastuksen yhteydessä, että nuo perinteiset palvelut, kuten Koululaisen ilmoitukset alkavat hävitä ja niitä on hyvin vaikea löytää. Koululaiselle voisi ehkä ehdottaa, että he pitäisivät tällaista palstaa nettisivuillaan, https://koululainen.fi/. Ystäviä voisi myös etsiä koulun kautta...
Alzheimerin tauti on aivosairaus joka vaikuttaa esimerkiksi muistiin. Se on yleisempää vanhemmilla kuin nuoremmilla ihmisillä. Lisätietoa voit lukea esimerkiksi näiltä sivustoilta:
Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00699
Muistiliitto: https://www.muistiliitto.fi/fi/muistisairaudet/muistihairiot-ja-sairaudet/muistisairaudet/alzheimerin-tauti
Käypä hoito: https://www.kaypahoito.fi/nix00516
Lisäksi voit lukea taudista lisää esimerkiksi näistä kirjoista:
Timo Erkinjuntti: Kun muisti pettää : muistihäiriöt ja dementia
Pirkko Telaranta: Alzheimerin tauti osana elämää ja elämän osana
Toimittajat Timo Erkinjuntti, Juha Rinne, Hilkka Soininen: ...
