Kirja löytyy ainakin useista Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista. Osassa kirjastoista kirja on käsikirjastossa, eli sitä voi lukea vain kirjastossa. Jos kirja ei löydy omasta kirjastostasi, voit tilata sen kaukolainana muualta Suomesta.
Sukunimenä Roti esiintyy erään verkkosivuston mukaan ainakin Italiassa, Intiassa ja Indonesiassa. Yhdysvaltoihin on aikojen kuluessa muuttanut väestöä eri puolilta maailmaa, joten sielläkin Roti-nimisiä löytyy. Pohjoismaissa sukunimi on käytössä Suomessa ja Norjassa.
https://forebears.io/surnames/roti
Italian Piemontessa Roti-sukua tunnetaan vuosisatojen ajalta. https://www.houseofnames.com/roti-family-crest
Sukunimi-infon tietoa Roti-nimestä Suomessa. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/roti.html
Suomen kolikot ja setelit -hinnaston mukaan 20 markan kolikon arvo vaihtetee kunnon mukaan 2:n ja 120:n euron välillä. 10 markan kolikon arvo asettuu kunnon mukaan 1-300 euron välille. Lisätietoa vanhojen rahojen arvosta löytyy Suomen Numismaatikkoliitto ry:n sivuilta http://www.numismaatikko.fi/.
Laulun nuotinnos löytyy tosiaan Suuri toivelaulukirja -sarjan joululauluja sisältävästä teoksesta Suuri toivelaulukirja: joululauluja (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1998). Esittelytekstin mukaan se tunnetaan englanninkielisessä maailmassa nimellä Cranham tai In the Bleak Midwinter. Suomenkieliset sanat laati Martti Haapakoski.
Lisäksi se sisältyy esimerkiksi seuraaviin laulukirjoihin: Kultainen joululaulukirja ( Otava, 2016), Joulun toivelaulut (F-Musiikki, 2007) ja Joulun aikaan : 150 joululaulua sekakuorolle (Warner/Chappell Music Finland/Sulasol, 1998)
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä teoksia voit hakea aiheeseen liittyvillä hakusanoilla. Näitä voisivat ainakin olla "sörnäinen", "karjanhoito" ja "kartanoelämää". Tässä esimerkkinä kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa teosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2228315?lang=fin
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2032045?lang=fin
Kaunokirjallisista teksteistä mieleeni tulee Enni Mustosen Syrjästäkatsoja-sarja.
Korvaamaton antologia on Yrjö A. Jäntin toimittama Suomen sana (WSOY 1963-1967). Tämä suurteos sisältää suuren määrän sellaisia kirjoituksia, joista voisi olla hyötyä tietokirjasi suhteen. Suosittelen varaamaan ensin teoksen hakemisto-osan (osa 24).
Uusi nainen -lehti on luettavissa...
Kirjan osan kopiointi yksityiseen käyttöön, kuten omaan opiskeluun, on sallittua. Voit siis kopioida nuo sivut itsellesi, mutta et saa levittää niitä eteenpäin.
Espoon kaupunginkirjastossa voit kopioida 20 sivua maksutta, jonka jälkeen hinta on 40 senttiä/sivu. Henkilökunta ei kopioi kirjan osiota puolestasi, vaan sinun tulee tehdä se itse.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvien tietojen mukaan kuolinaika määritellään päivätarkkuudella, mikäli luotettavia silminnäkijöitä tai muuta varmennettua tietoa kuoleman ajankohdasta ei ole. Tarkkaa kellonaikaa ei siis välttämättä ole edes tiedossa.
Vaikka kuolinaika olisikin tiedossa, ovat kuolemaan liittyvät tiedot salassapidettäviä, eikä niitä luovuteta kuin vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen, tuomioistuimelle, viranomaisille tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus, tai vakuutus- tai eläkelaitokselle perustellusta syystä.
Lisätietoa:
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/omaiselle-ja-...
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Valitettavasti emme löytäneet tietoa lamppusi alkuperästä. Keräilijän käsikirja -teoksen mukaan messinki alkoi syrjäyttää muut metallit öljylamppujen jalkojen ja öljypesien materiaalina 1890-luvulla (s. 244).
Finna-hakupalvelun kautta löytyy paljon kuvia messinkilampuista. Alla linkki kuviin:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=%C3%B6ljylamppu+messinki*&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&dfApplied=1&limit=20
Ehkä kannattaisi viedä lamppu arvioitavaksi johonkin vanhojen esineiden arviointipalveluun.
Tämän Turun Sanomien artikkelin mukaan sanonta tulee pyydyksiin eksyneistä ravuista, jotka pelästyttivät kalastajia 1800-luvun lopulla.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1074057590/Koylionjoen+jokiravut+ryomivat+mertoihin
Metaforisesti sanonta tarkoittaa, että asiat ovat huonosti ja että tälle asiaintilalle pitäisi tehdä nopeasti jotain.
Kevään sävel -laulukilpailun videoita eri esiintyjiltä on jonkin verran YouTubella. Tallenteita Arkatavaran esityksistä ei näyttäisi sieltä kuitenkaan löytyvän. Myöskään Vinyylin rahinaa -verkkosivuston Kevään sävel -kilpailua koskevien artikkelien videoissa ei näy yhtyeen osuuksia.
Kilpailu oli MTV3:n ohjelmistoa. Yhtiöön voi ottaa yhteyttä ja jättää kysymyksen verkkosivujen kautta.
https://vinyylinrahinaa.wordpress.com/kevaan-savel/
https://www.mtv.fi/ota-yhteytta
Täältä löytyy tavallisia ruotsalaisia sukunimiä aakkosjärjestyksessä: https://spraakbanken.gu.se/lb/statistik/lbenamnalf.phtml. Valitettavasti kirjaimet å, ä, ö ja é näkyvät kysymysmerkkeinä. Toinen lista, josta löytyy sukunimiä on täällä: https://data.kb.se/datasets/2015/02/sou/1937/1937_50%28librisid_1351798…. Siellä esiintyy jokainen sukunimi, jota Ruotsissa on käytetty vuonna 1937. L-kirjain löytyy pdf-sivulta 44, joka vastaa kirjassa sivua 41.
Tästä Chris Bradfordin sarjasta on tosiaan suomennettu kolme kirjaa vuosina 2009, 2010, ja 2011. Meillä kirjastossa ei ole tietoa mahdollisista uusista suomennossuunnitelmista. Suomennokset on julkaissut WSOY. Jos haluat, voit kysyä heiltä lisätietoa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.wsoy.fi/yhteystiedot/toimitus
Putouksen kaudet 1-5 on julkaistu DVD:llä, ja ne löytyvät lainattaviksi useiden eri kirjastojen kokoelmista.
Ne on julkaissut Scanbox Entertainment Finland Oy. Heiltä voi tiedustella julkaistuun materiaaliin liittyviä asioita.
https://www.scanbox.com/fi/
Yleisradion tallennepalvelu julkaisi Radioteatterin vuonna 1975 toteuttaman Aniaran kuunnelmaversion C-kasettina 1985. Tätä on vielä muutamasta kotimaisesta kirjastosta saatavilla. CD:nä tätä ei ole julkaistu.
Löysin kaksi elokuvaversiota Martinsonin avaruusrunoelmasta - toinen vuodelta 1960, toinen 2018. Jälkimmäisestä on olemassa DVD- ja blu-ray-julkaisu, mutta sitä ei ole kotimaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kahdessa osassa 23.1.1982 ja 6.2.1982 televisioitua Mikis Theodorakisin Canto general -esitystä ei ole saatavilla ääni- eikä kuvatallenteena kirjastojen eikä kaupallisten toimijoiden kautta.
Media Player lataa albumien kappalelistaukset ja kuvitukset Internet-tietokannasta, jonne tietoa toimittavat monet Microsoftin ulkopuoliset tiedontoimittajat. Media Player yrittää automaattisesti löytää toistettavaa CD:tä vastaavan kohteen tietokannasta ja lataa sitten sen tiedot ja kuvituksen automaattisesti.
Joskus voi tosin käydä niin, että toistettavan CD:n tiedot eivät vastaa täysin juuri sitä CD:n versiota, jonka tiedot ladataan, ja tällöin kappalelistat, kuten myös levyn kuvitus voivat Media Playerissä poiketa siitä, millaiset ne CD:n kannessa ovat. Joskus CD:tä vastaavia tietoja ei löydy tietokannasta ollenkaan. Joissakin tapauksissa tilanteeseen saattaa vaikuttaa myös itse CD:n mahdollinen...
Kyllähän ensimmäisenä mieleen tulee Raymond Queneaun Tyyliharjoituksia. Kirjassa kerrotaan ruuhkabussissa tapahtunut pikku sattumus 99 kertaa tyylilajia vaihdellen. Alkuteos on ilmestynyt 1947, suomennos 1991. Sitä on etsitty muutamaan otteeseen palvelussamme https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tyyliharjoituksia
Aikaisemmissa vastauksissa mainittu myös ainakin Georges Perecin Elämä: käyttöohje. Se taas koostuu 99 luvusta, joista kukin kertoo yhden pariisilaisen kerrostalon huoneesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Elämä:_Käyttöohje
Eräässä vastauksessa mainitaan lisäksi vielä nimillä Ilja Ilf ja Jevg. Petrov kirjoitettu Kaksitoista tuolia. Humoristinen romaani, jossa metsästetään anopin kadonneita...
Levyjä, joilla Tuula Heikkilä on laulanut on vapaakappaleina Kansalliskirjastossa ja Jyväskylän yliopiston kirjastossa sekä kahden kirjaston kotiseutukokoelmissa. Kotiin lainattavia levyjä ei valitettavasti ole. Alla linkki Finna-hakupalvelun tietoihin levyistä:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=%22heikkil%C3%A4+Tuula%2C+esitt%C3%A4j%C3%A4%22&type0%5B%5D=Author&join=AND&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22&limit=20
Edellisen lainaajan tulisi palauttaa laina eräpäivänä, mutta ainahan näin ei käy. Joskus laina palautuu aikaisemmin tai myöhemmin (jolloin asiakas joutuu maksamaan lainasta myöhästymismaksua). Kun laina aikanaan palautuu ja teos on perillä varauksen noutopaikassa, saat siitä ilmoituksen. Ilmoituksessa lukee viimeinen noutopäivä. Tavallisesti noutoaika on seitsemän päivää. Kirjastoautoissa noutoaika on kuitenkin pidempi autojen erilaisista aikatauluista johtuen. Noutoilmoitus lähetetään valintasi mukaan joko sähköpostina, tekstiviestinä tai kirjeenä. Kirjeitse lähetettävät saapumisilmoitukset voivat joissain tapauksissa saapua kovin lähellä viimeistä noutopäivää. Näet oman ilmoitustapasi ja voit muuttaa sitä verkkokirjaston Omat tiedot -...
Hei!
Teidän kannattanee ottaa yhteyttä useampiin ammattimaisiin taiteen arvioitsijoihin. Ehkäpä joku heistä tunnistaa taiteilijan tai pystyy ainakin arvioimaan taulun rahallista arvoa. Tässä pari tahoa, joita voisitte kokeilla:
http://www.bukowskis.com/home_valuation
http://www.antiikkiliikewanhaelias.fi/
https://www.hagelstam.fi/
