Pentti Saaritsan nimeämätön runo kokoelmassa Tritonus (1976) alkaa "Sinä aamuna kun heräsin orkestraalisessa epävireessä". Runo löytyy myös kokoomateoksesta: Pentti Saaritsa, Runoja 1965-1982 (Kirjayhtymä, 1983), s. 127.
Kuvatun kaltaisia kuvakirjoja kutsutaan näyttämökirjoiksi, pop-up-kirjoiksi tai ponnahduskirjoiksi. Niitä on julkaistu monia erilaisia. Lastenkirjastoinstituutin Onnet-tietokannasta löytyvät seuraavat, ennen vuotta 1965 julkaistut näyttämökirjat:Grimm, Jacob: Punahilkka (1950)Grimm, Jacob: Tuhkimo (1960)Kubašta, Voitech: Prinsessa Ruusunen (1964)Lagarde, Luce André: Kolme pientä porsasta (1960)Roine, Raul: Muurilan mummon kaali (1946)Vanhoja kuvakirjoja voi etsiä esim. antikvariaattien verkkokaupoista.
Löysin Ivan Savvitš Nikitiniltä (1824-1861) julkaistuna vain yhden suomennetun runon Kuoppa on kaivettu. Runon on suomentanut professori Lauri Viljanen (1900-1984) ja se on julkaistu seuraavissa kirjastoista saatavilla olevissa runoantologioissa.Kiparsky, Valentin ja Lauri Viljanen (toim.): Venäjän runotar: valikoima venäläistä lyriikkaa, Otava 1946Lauri Viljanen (toim.): Helikonin lähde: maailmanlyriikan suomennoksia, WSOY 1951Lähteet: Wikipedia: Ivan Nikitin, Finna-hakupalvelu
Tuttu opettaja kertoi, ettei hänellä ole tiedossa yhtenäistä ohjeistusta merkkien käytölle ja merkintätavat voivat vaihdella opettajasta riippuen. Oikea vastaus voidaan merkitä esimerkiksi %- merkillä tai pelkällä /-viivalla. Väärä vastaus voidaan merkitä vaikkapa alleviivaamalla. Jotkut opettajat taas merkitsevät näkyviin pelkästään tehtävästä saadun pistemäärän.
Kappale on Heikki Huttusen säveltämä "Turhaan enää norkoilet". Sen levytti Irina Englund vuonna 1970 Love Recordsille.Turhaan Enää Norkoilet (Remastered) - YouTube
Linnanmäen huvipuiston Facebook-päivitys vuodelta 2023 kertoo, että hattara olisi saanut nimensä henkilökunnan kesken järjestetyssä nimikilpailussa: "Ennustajana toiminut A. Bergroth ehdotti pilveen viittaavaa nimeä, jonka myötä hattara sai nimensä." https://www.facebook.com/linnanmaki/posts/hattarat-ilmaan-tiesitk%C3%B6-ett%C3%A4-hattara-nimitys-on-saanut-alkunsa-linnanm%C3%A4elt%C3%A4-hat/654685410022718/Muuta lähdettä tälle tiedolle en löytänyt. Asiaa voisi kysyä myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta: https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/
Asiasta konsultoitu eduskunnan intendenttiä, jonka mukaan "Eduskuntataloon ei tuotu mitään vanhaa paitsi säätyvaltiopäivien puhemiesmuotokuvat. Kaikki oli uutta ja suunniteltu ja valmistettu vain eduskunnan käyttöön."Lisätietoja voi kysyä vielä Kansallismuseosta https://suomenkansallismuseo.fi/suomen-kansallismuseon-yhteystiedot/
Hei ja kiitos kysymyksestä!Kyseessä on varmaankin Matias Riikosen kirja Matara. Kirja on julkaistu vuonna 2021.Tässä linkistä pääset kirjan teostietoihn: Matara | Keski-kirjastot | Keski-Finna
Kysytyt omaiset asuivat osoitteessa Arkadiankatu 16 B. Katu sijaitsi ja sijaitsee edelleen Etu-Töölössä, Helsingissä.Helsingin kaupunginkirjastolla on Pasilan kirjaston varastossa vanhoja puhelinluetteloita. Niistä saatavia tietoja kysytään hyvin usein.
Olen törmännyt itsekin tähän kysymykseen sukututkimuksessa. Sata vuotta sitten tunnettiin sukulaiset hyvinkin tarkasti, sillä suku edusti ainoaa sosiaaliturvaa. Sisaret, mummot, vaarit, veljet, tädit, sedät, enot ja serkut olivat hyvinkin läheisiä. Pikkuserkutkin pääsivät tuttujen joukkoon. Vasta ns. sokeriserkut, joiden kanssa henkilöllä on yhteinen esim. isän-isän-isän-isä ovat jo kaukaisia sukulaisia. Sitten on nämä sukuun naidut eli langot, kälyt, nadot, miniät ja anopit, joitten sukulaisuusarvo on henkilöstä riippuvainen.
Mekään emme valitettavasti onnistuneet löytämään runosäkeiden alkuperää tai tekijää. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Vantaan kirjastoauton reitillä Pointin kirjaston pysähdys oli ajallisesti vain tilapäinen ratkaisu siihen saakka kunnes Jumbon uusi kirjasto aukeaa. Poikkeuksellisesta aikataulusta ilmoitettiin kirjaston sosiaalisessa mediassa ja autossa suu-sanallisesti suoraan asiakkaille. Ikäväksemme tieto ei ole nyt tavoittanut sinua näiden kanavien kautta tai kohtaamisena. Pahoittelemme sinulle aiheutunutta tilannetta ja haittaa. Kirjastoautoon osoitetut varaukset voit noutaa Jumbon toimipisteestä 15.10.2026 alkaen. Sinulla on viikko aikaa noutaa varauksiasi toimipisteen aukeamisesta.Ohessa Jumbon kotisivun yhteystietoja.Mikäli sinua jäi vielä askarruttamaan jokin varauksiasi tai asiaa koskien yleensä, niin voit osoittaa...
Mekään emme onnistuneet löytämään kyseistä laulua tai runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoita tällaisen laulun? Muistikuvia tai muita tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietopalvelun mukaan Sirkkalan leipomo lopetti toimintansa 10.10.1990.Yrityksen perustamispäivää ei löydy.Omistajaksi on merkitty Helvi Savo tyttärineen.https://virre.prh.fi/yritys/251.550 Googlailemalla löysin Turun Sanomissa 14.11.2016 julkaistun Puheenvuoro-kirjoituksen, jossa viitataan Turun Sanomissa 12.11.1966 olleeseen Sirkkalan leipomo-konditorian mainokseen. Mainoksessa Leipomo-konditorian osoite on Sirkkalankatu 24.https://www.ts.fi/a/2989740
Runon ”Vain sun kanssas, Herra Jeesus” on kirjoittanut K. V. Tamminen (eli Kauko Veikko Tamminen). Runo on julkaistu Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen vuoden 1930 vuosikirjassa ”Kotimatkalla” (1929, s. 171-172). Tämä julkaisu on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Julkaisun lopussa olevan sisällysluettelon mukaan runon on kirjoittanut ”K. V. T.” eli K. V. Tamminen. Runo alkaa: ”Vain sun kanssas… emme kahden käydä tohdi, kanssas tie on turvainen…”.Tämä runo, tosin jonkin verran muunneltuna, sisältyy myös ”Siionin kanteleen” vuoden 1961 laitokseen (nro 458). Nuotin mukaan sävelmänä on ”kuopiolainen heng. kansansävelmä”. ”Siionin kanteleen” versiossa säkeistöjä on kuusi, kun...
Rölli-peikko on pohtinut hauskasti samaa: "Jos voi olla alakuloinen, niin miksei voi olla yläkuloinen?". Kielitoimiston puhelinneuvonnan (8.10.2026) mukaan yläkuloinen ei kuitenkaan ole yleiskieltä eikä se esiinny suomen kielen vakiintuneissa sanoissa. Sanan tilalla on parempi käyttää hyväntuulista tai pirteää.
Nostan alle muutamia esimerkkejä, jotka tulivat itselleni mieleen tai joita löysin Kirjasampo.fi -sivuston (https://www.kirjasampo.fi/) hakutoiminnolla. Sieltä voi hakea vielä lisääkin Tampere-hakusanalla. Samoin esimerkiksi omasta verkkokirjastosta voi hakea asiasanalla "kaupungit Tampere", niin löytyy Tampereelle sijoittuvaa kirjallisuutta.Kalle Päätalo kuvaa Iijoki-sarjassaan asettumistaan ja elämäänsä Messukylän ja Tampereen maisemissa Tammerkosken sillalla -kirjasta alkaen. Nämä vaiheet sijoittuvat heti sotien jälkeiseen aikaan ja siitä eteenpäin. Myös yksittäinen romaani Ihmisiä telineillä kertoo jälleenrakennusajan Tampereesta.Väinö Linnan esikoisteos työläisromaani Päämäärä sijoittuu myös Tampereelle. Hannu Salaman Siinä näkijä...
