Digi- ja väestöviraston palvelusta löydät voimassa olevat henkilötietosi, kiinteistö- ja rakennusomistuksesi, aikaisemmat nimesi ja aikaisemmat osoitteesi.Verkkosivuilla kerrotaan, että jos olet syntynyt Suomessa, väestötietojärjestelmään on tallennettu syntymäpäiväsi ja syntymäkotikuntasi eli kunta, joka on ollut äitisi kotikunta silloin, kun olet syntynyt. Syntymäaikaa palvelusta ei löydy, mutta voit tiedustella sitä omasta synnytyssairaalastasi kirjallisesti. Jos kyseessä on kotisynnytys ja mukana on ollut kunnan kätilö, voit kysyä tietoa Kansallisarkistosta.He ohjeistavat myös näin: "Kun sähköistä väestötietojärjestelmää perustettiin 1970-luvulla, sinne ei kirjattu kaikkia perhesuhteisiin liittyviä tietoja. Esimerkiksi täysi-...
Emme löytäneet runoa nimeltä "Siirtolaisten laulu". Runo voi kenties olla hänen teoksessaan "Matkalaulu". Kyseistä teosta ei ole Vaasan kaupunginkirjastossa. Toisaalta, myös teoksen nimeä kantavan runon hengestä voi löytää siirtolaiselämän kaikuja. Emme voi tekijänoikeussyistä kirjoittaa runoa vastauksen yhteyteen, mutta löydät osia siitä Osmon muistokirjoituksesta Kieliviesti-lehden numerosta 1/83: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1176719/FULLTEXT01.pdf
Valitettavasti en löytänyt mistään Kalle Päätalon kirjoja isotekstisenä. Anders-kirjastoista löytyy muiden kirjailijoiden isotekstisiä kirjoja. Voit selata niitä verkkokirjastosta https://anders.finna.fi/ hakusanalla isotekstiset. Alla suora linkki hakuun:https://anders.finna.fi/Search/Results?sort=author&page=4&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&filter%5B%5D=%7Eformat%3A%221%2FBook%2FBook%2F%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Egenre_facet%3A%22Isotekstiset+kirjat%22&lookfor=isotekstiset&type=AllFields
Elokuvien ja tv-sarjojen hankintaa kirjastoihin määrittelee tekijänoikeuslaki, jonka vuoksi tallenteet ostetaan lainausoikeuksilla. Osa DVD-julkaisuista ei koskaan tule tarjolle lainausoikeuksilla, joten kaikkea ei voida hankkia. Esimerkiksi DVD:t, joista ei tule pohjoismaista/suomalaista julkaisua (käytännössä suomen kielellä tekstitettyä), eivät tule tarjolle kirjastoihin. Tahallaan kirjastot eivät sarjojen hankintaa lopeta kesken sarjan, etenkään kysyttyjen ja lainattujen sarjojen kohdalla kuten kysymäsi Orphan Black ja The Handmaid's Tale. On siis mahdollista (ja valitettavaa), että mihinkään Suomen kirjastoon ei saada hankittua jonkin sarjan kaikkia kausia.
Alkoholin käytöstä sotavuosina kirjoittavat Jonna Pulkkinen ja Mika Wist teoksessa Viinalla terästetty sota: alkoholi sotavuosina 1939-1944 (Atena 2017). Teoksessa siteerataan eversti K.A. Tapolan syyskuussa 1941 antamaa ohjetta alkoholin jakelusta, jonka mukaan alkoholia voitiin jakaa joukolle rasittavan partiomatkan tai muun erikoistehtävän jälkeen, jos kosteuden aiheuttama vilustumisvaara on olemassa, tai palkinnoksi erityisen huomattavan saavutuksen jälkeen. Alkoholin jakaminen etulinjaan viholliskosketuksissa oleville joukoille oli erikseen kielletty. Johtajien yksinoikeus eivät viina-annokset olleet. Maaliskuussa 1942 erikoistehtäviä suorittaneelle Sissipataljoona 3:n miehille jaettiin ylimääräiset 75 gramman alkoholiannokset....
Tässä aihepiireihin sopivia kirjoja (linkit OUTI-verkkokirjastoon).Satuja ja kuvakirjoja taruolennoista:Mauri Kunnas: Koiramäen lapset ja näkki https://outi.finna.fi/Record/outi.807113?sid=5509079515Eero Ojanen: Peikot, keijut ja haltijat https://outi.finna.fi/Record/outi.806683?sid=5509079515Janette Backman: Satu maahispeikosta https://outi.finna.fi/Record/outi.1860841?sid=5509088761Elina Ranta: Haltijoitten mailla, maahisten majoissa : maan, metsän, veden ja vuoren väki https://outi.finna.fi/Record/outi.336918?sid=5509088761Jari Koivisto: Miina ja Manu maahisten maassa https://outi.finna.fi/Record/outi.524808?sid=5509088761Camilla Sandberg: Sadunhohtoiset keijut https://outi.finna.fi/Record/outi.2041584?sid=5509093249Eija Timonen:...
Kyse on olettavasti Kirkan käännösversiosta. Kirka on levyttänyt kanadalaisen Neil Youngin kappaleesta Cinnamon girl käännösversion nimeltä Kanelipuun alla vuonna 1972. Myös Heikki Hela ja Jukka Silvennoinen ovat julkaisseet kappaleesta oman versionsa. Suomenkieliset sanat alkavat säkeellä ”Tyttöni näin alla kanelipuun” ja ne on sanoittanut Jarkko Laine.Cinnamon Girl on julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1969 Neil Youngin albumilla Everybody Knows This Is Nowhere. Piki-kirjastoista löytyy kyseisen albumin sanat, melodia, kitaranuottina ja kitaratabulatuurina, mukaan lukien sointumerkit sekä myös kitaran sointuotteet (viimeksi mainitut tosin vain osittain). Kyseisen niteen tekijä on Neil Young, ja sen nimeke on Everybody knows this...
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista rani-sana löytyi Suomen murteiden sanakirjasta kohdasta kraana, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_e5d72a8ea008160dbc9832a8f11141a1&list_id=1&keyword=rani&word=rani&type=m. Muista kirjaston sanakirjoista en sitä löytänyt. Kotimaisten kielten keskuksessa toimii kielineuvonta, josta voisi vielä kysyä asiantuntijoilta, https://kotus.fi/kotus/kieli-ja-nimineuvonta/kielineuvonta/
Hei,Vaitettavasti meillä ei ole pääsyä yksityishenkilöitä paremmin Taideyliopiston Sörnäisen kampuskirjaston aineistoon. Suosittelen olemaan suoraan yhteydessä sinne, jos heillä olisi aikaa tarkistaa tuo käännös. Näyttäisi olevan kolmannen näytöksen jälkipuolella. Toki Itse kääntäjällä lienee tallessa käännösteksti. Tuohan tehtiin Yleisradiolle kuunnelmaa varten, mutta ainakaan tällä hetkellä ei kuunnelmaa ole kuultavissa Yle Areenassa.Netistä löytyy Hannu Palosuon blogi, jossa kyseinen käännös on ”Kaikki kieriskelemme katuojassa, vain toiset meistä katsovat tähtiin.” Käännös M.W.Kääntäjä on mahdollisesti Mika Waltari, mutta en uskalla varmasti sanoa, kun en löytänyt vahvistusta asialle. Käännös voi olla jostain sitaattikokoelmasta...
Monet eläimet syövät hiiriä. Suomen luonnonvaraisista eläimistä tunnettuja hiirten saalistajia ovat pöllöt ja muut petolinnut, kuten haukat. Kettu syö mielellään hiiriä ja muita pieniä jyrsijöitä. Muun muassa mäyrä, näätä ja lumikko saalistavat hiiriä. Myös käärmeet, kuten kyy, voivat syödä hiiriä.Lähteet: LuontoPortti LuontoPorttiKoskimies, Pertti: Suomen linnut : suuri lintukirja (2026)Lajikoulu: Opi Suomen pöllöt! suomenluonto.fi/koulut/pollojen-yo/Bjärvall, Anders ym.: Suomen nisäkkäät (2016)Latva, Jarmo ; Tarnanen, Lisse: Suomen käärmeet ja liskot : tunsitko? tiesitkö? (2013)
Tarkoitat ilmeisesti Johan Halvorsenin teosta "Passacaglia", joka pohjautuu Georg Friedrich Händelin cembalosarjan HWV432, g-molli, viimeiseen osaan. Sekä Halvorsenin teoksesta että Händelin alkuperäisestä on useita painettuja pianosovituksia, mutta niissä nuotinnoksissa, jotka sain käsiini, ei ole sointumerkkejä. Sen sijaan Musescore-sivustolta löytyy pianosovitus, jossa on myös sointujen nimet: Passacaglia – Georg Friedrich Händel / Johan Halvorsen Sheet Music for Piano (Solo) easy | MuseScore.com
Huvikiellosta säädettiin vuonna 1968 laissa julkisista huvitilaisuuksista https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/1968/492 . Tämän vuonna 1968 annetun lain 5 §:ssä on lueteltu huvikiellon voimassaoloajat. Ajantasaistetussa versiossa vuodelta 1998 lain 5 § :ssä todetaan, että ” Julkisen huvitilaisuuden toimeenpaneminen on kielletty pitkäperjantain, ensimmäisen pääsiäispäivän ja ensimmäisen joulupäivän aattoillasta kello 18.00 lukien 24 tunnin aikana.Sunnuntaisin ja muina kirkollisina juhlapäivinä ei saa toimeenpanna julkista huvitilaisuutta kello 8.00 ja 12.00 välisenä aikana.” Tämän jälkeen lista tilaisuuksista, joita kielto ei koske (kuten vuoden 1968 versiossa)Vuoden 1968 lain 22 §:stä löytyy viittaukset vuotta 1968...
Vantaan Sanomat ilmestyi 1980-1992 nimellä Vantaan seutu. Vantaan seutua voi tilata lukusalikäyttöön Kansalliskirjastoon mikrofilmeinä.Mikrofilmit tilataan etukäteen luettavaksi. Mikrofilmiaineistoa on mahdollista skannata omalle muistitikulle tai tulostaa. Lisätietoa Kansalliskirjaston mikrofilmilukulaitteista löydät täältä: Mikrofilmilukulaitteet | KansalliskirjastoKansalliskirjaston hausta löytyvät Vantaan seudun mikrofilmit: VS : Vantaan seutu : uutis- ja ilmoituslehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalveluLisätietoa Kansalliskirjaston kirjastokortista löydät täältä: Kirjastokortti | Kansalliskirjasto
Tähän on vastattu aiemminkin, sanat ovat seuraavat:Täällä Pohjantähden allaon nyt kotomaamme,mutta tähtein tuolla puolentoisen kodon saamme.Täällä on kuin kukkasellaaika lyhyt meillä,siellä ilo loppumatonniin kuin enkeleillä.Täällä sydän huokaileeja itku silmän täyttää,siellä sydän iloitseeja silmä riemun näyttää.Sinne toivon siivilläjo sydän pieni lennä!Siellä kun on kotomaani,sinne tahdon mennä.
Ankin ja Liisa Tavin levyttämään suomenkieliseen kappaleeseen nuotteja ei ole julkaistu. Kyseessä on käännöskappale Buffy Sainte-Marien sävellyksestä Guess Who I Saw in Paris. Sen nuotit löytyvät mm. Vaski-kirjastoista löytyvästä nuottikokoelmasta, johon voit tehdä kaukolainauspyynnön:https://finna.fi/Record/helmet.1012603?sid=5506554067
Vuonna 1971 valmistunut tv-sarja Havukka-ahon ajattelija sisältyy Maalaiskomediaa-kokoelmaan, joka löytyy Kirkes-kirjastojen kokoelmasta (Keravan kirjastosta). Maalaiskomediaa-kokoelman voi varata maksutta Mäntsälän kirjastoon: Maalaiskomediaa | Kirkes-kirjastot | Kirkes-kirjastot
Heli Keinosen levyttämän suomenkielisen version sanoituksen on tehnyt Jarkko Laine. Tätä sanoitusta en löydä kirjoitettuna. Kappaleen alkuperäinen venäjänkielinen nimi on "Ja vstretil vas" ja siitä on olemassa muitakin suomenkielisiä versioita.Heli Keinonen: Kohtasin teidät Youtubessa:https://www.youtube.com/watch?v=x79QWYL1hyoFinna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
Onni E. Koposen Pielisen museon kertomaa -kirjassa (Pielisen museo, 1969) sanotaan tosiaan s. 42:"Paikannimet Kuoppakangas, Loukku, Ritojärvi, Räpsy jne. viittaavat pyydyksiin; Kontio-, Hirvi-, Poro-, Petro-, Hukka- ym. -alkuiset paikannimet riistaan."Petro-sana ei liene ollut käytössä eläimen nimityksenä, mutta petra-sanaa on käytetty Pohjois-Karjalassa (metsä-)peurasta tai porosta, kuten Suomen etymologinen sanakirja osoittaa:peura (Agr; yl. et. PSm), petra (Laat- ja PKarj Ink) ’merkitsemätön poro (Kain Peräp Länsip); metsäpeura, hirvi (muissa murt.)’ Eli oletan Koposen viittaavan petra-sanaan.Myös Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007, s. 330) sanoo Petraselkä-nimisestä Saimaan...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi raksia tarkoittaa ratkoa.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/raksia?searchMode=allRaksila on kaupunginosa Oulussa. Vielä 1900-luvun alussa se oli varsinaisen kaupungin ulkopuolella oleva hökkelikylä. Sitä on kutsuttu rautatien rakentamisen jälkeen nimellä Radantaus. Alue on tunnettu myös nykyisellä nimellä Raksila, mutta sitä ei pidetty heti säädyllisenä nimenä. Nykyään nimi on kuitenkin menettänyt täysin affektin luonteensa, ja se on käytössä kaupunginosan nimenä.Raksila-nimeen sisältyy luultavasti sukunimi Brax. Suku ilmestyy Ouluun 1700-luvun alussa.Lähteet:Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala]. (2007)Toropainen Ritva: Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat (2005)....
