Laulusta löytyy neljäsivuinen nuottijulkaisu (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), jota on saatavilla Ratamo-kirjastojen kokoelmista. Lisäksi sävellys löytyy ainakin kokoelmalta Hillel Tokazier.Syksy | Ratamo-kirjastot | Finna.fiHillel Tokazier
Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden 2025 lopussa ennen vuotta 1944 Suomessa syntyneitä, siis tuolloin 82-vuotiaita tai sitä vanhempia, oli yhteensä 266316 henkilöä. Luvussa on mukana sekä suomalaistaustaiset että ulkomaalaistaustaiset Suomessa syntyneet miehet ja naiset.Tilastokeskus - tilastot - väestörakenneVäestörakenne | Tilastokeskus
Valtiokonttori käsittelee valtion vastuuseen perustuvat vahingonkorvausasiat. Korvausta voi hakea Valtiokonttorin sähköisessä asiointipalvelussa. Lisätietoja voi tiedustella Valtiokonttorilta.
Proosaa julkaistaan etenkin kirjallisuuteen erikoistuneissa lehdissä kuten Tähtivaeltaja, Portti ja Nuori Voima.Aikakauslehdissä jatkokertomuksia on julkaistu usein kesäisin, ainakin Me Naiset ja Anna ovat näistä tunnettuja.Nyyrikin julkaiseminen on Wikipedia-artikkelin mukaan lopetettu vuonna 2025, mutta tarkempaa tietoa tai lähteitä asialle en löytänyt.Lukijat, vinkatkaa kommentteihin hyviä proosaa julkaisevia lehtiä!
Köömesin biisi Kaunitar ja Koletis löytyy kyllä striimauspalveluista ja niissä sen säveltäjäksi on merkitty Anssi Kela. Biisi on käännösversio Kelan biisistä 1972.
Katri Helenan Parhaat -nuottia löytyy useista eri kirjastoista. Voit tehdä siihen varauksen oman kirjastosi verkkokirjastossa.Finna.fi: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=katri+helena+parhaat&ty…
Tekijänoikeussyistä kirjasto ei pysty lähettämään teille laulun sanoja sähköpostiin. Kappaleesta voi tulla halutessaan ottamaan kopion kirjastoon. Laulu löytyy nuottikokoelmasta Hengellisiä lauluja : sopraano- ja alttoäänille : kolmi- ja neliääniselle diskanttikuorolle a cappella. Suviseurojen virtuaalisessa lauluvihkossa vaikuttaa myös olevan kappaleen sanat.
Hämeenlinnan pääkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy sidottuna vuosikerrat 1879-2011, 2013 (tammi-lokakuu), puuttuu vuodet 1887-1888, 1896-1901 ja 1923, 2012 ja 2014 alkaen. Vuosikerrat 1879 alkaen käytettävissä mikrofilmeinä Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipisteessä, mikrofilmaus on päättynyt 15.8.2023. Löydät tiedot sidotuista vuosikerroista myös Vanamo-verkkokirjastosta: Hämeen sanomat | Vanamo-kirjastot | Vanamo-kirjastotSidottuja vuosikertoja ei voi lainata kotiin, mutta niitä pääsee tutkimaan varaamalla käyttöön tutkijanhuone Holvin ja kertomalla varauksen lisätiedoissa, mitä vuosikertoja haluaa lukea. Varaamiseen tarvitset Vanamo-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Kirjaston tilavarauspalvelun löydät tämän linkin...
Sekä Aamulehti että Helsingin Sanomat vuodelta 1966 ovat luettavissa Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa mikrofilmeinä. Mikrofilmatut sanomalehtien vuosikerrat ovat pääkirjasto Metson pohjakerroksen mikrofilmihuoneessa. Asiakkaiden käytössä on kaksi mikrofilmiskanneria. Koneilla voi lukea sekä mikrofilmejä että mikrokortteja. Koneet ovat varattavissa (maks. 3 tuntia) ajanvarausohjelmassa. Ennen ensimmäistä käyttökertaa tulee varata maksuton henkilökohtainen opastus laitteiden käyttöön.Mikrofilmeistä voi ottaa kirjastotulosjärjestelmän avulla maksullisia paperikopiota tai tiedot voi tallentaa omalle USB-tikulle.Opastuksen voi varata täältä: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-lehtikokoelmat#...
Tilastokeskus ei tuota virallista tilastotietoa startupeista. Tilastotietoa löytyy lähinnä kasvuyrityksistä, mikä on laajempi käsite kuin startup-yritykset. Avoimesta tietokannasta ei kuitenkaan kasvuyritystenkään osalta löydy tietoa siitä, kuinka moni kasvuyrityksistä on olemassa viiden vuoden jälkeen. Tilastokeskuksen kasvuyritystilastojen asiantuntijoilta saa kuitenkin lisää tietoa kasvuyrityksistä: yritystietokannat@stat.fi. Suomen startup-yhteisöllä voisi olla asiasta myös tietoa: https://startupyhteiso.com/fi/.
Vuoden 2024 julkaisu ei ole fyysinen julkaisu:https://themusicalheritagesociety.com/products/early-sonatas-for-the-pianoforte-eugene-list-piano?_pos=1&_sid=ad97ddb08&_ss=rEn löytänyt vuonna 1966 julkaistua LP-levyä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisestä Finna-hakupalvelusta.Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFinnan aineiston tarjoajat:https://finna.fi/Content/organisationsÄänitteen tiedot Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/release/6558553-Eugene-List-Gary-Kirkpatrick-Early-Sonatas-For-The-Pianoforte
Tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu toiminnasta löytyy sivulta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelustaKommentointiVastauksen alapuolella on kommentti-kenttä, johon lukijat voivat kommentoida vastauksen tiedonlähteitä ja vinkata meille lisätietoja. Kommenttikenttään ei kannata kirjoittaa lisäkysymyksiä, koska kirjaston vastaajat eivät päivystä siellä. Tässäkään kentässä ei julkaista asiaan kuulumattomia, tekijänoikeuksien tai yksityisyydensuojan suojaamia tai hyvän julkaisemistavan vastaisia viestejä.Saamme kommenteista apua ydintehtäväämme, silloin kun ne tuovat lisätietoa ja hyviä tiedonlähteitä vastaukseen. Jos saamme merkittävän tiedon niiden kautta, se lähetetään kysyjälle. Aiheeseen kuulumattomia kommentteja ja...
Nimi Mahlatti on todennäköisesti lainattu suomeen inarinsaamesta. Samuli Aikion mukaan nimen merkitys ei ole tiedossa, vaan se saattaa olla lyhentynyt tai merkitykseltään hämärtynyt saamelainen yhdyssana tai suorastaan tuntemattomasta muinaiskielestä periytynyt nimi. Ilmari Mattus puolestaan arvelee, että nimen taustalla voisi olla inarinsaamen sana maahâ (lanko, sisaren aviomies tai aviovaimon veli), koska saaren kaakkoispäässä on Lankovaara-niminen mäki. Tähän hauskaan nimiperheeseen kuuluvat myös Mahlatinsalmet (Mahladčuálmááh), Mahlatinnuora (Mahladnyeri) ja Mahlatinvuopaja (Mahladvyeppee) Inarijärven länsirannan tuntumassa. Lähteet: Mattus, Ilmari: Anarâš päikkinoomah. 2015. Paikkala, Sirkka (toim...
Ratsastushousujen kaavat löytvät Suuresta Käsityölehdestä 2004: 8 (s. 16, 60-61)Lehti löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.636071?sid=5345952102
Uudenmaan tie- ja vesilaitospiirin tilat sijaitsivat 1970-luvulla osoitteessa Melkonkatu 16. Tämä käy ilmi julkaistusta "Uudenmaan piirin puoli vuosisataa". Siihen voi tutustua Doria.fi:ssä ja osoite on mainittu sivulla 42: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/139906/5128tie.pdf?sequence=1&isAllowed=yVuoden 1975 Lauttasaari kiinteistörajoineen löytyy Helsingin kaupungin opaskartasta: https://kartta.hel.fi/link/0cXRzf7Ilmakuva tuonaikaisesta Lauttasaresta (1976) löytyy täältä Helsingin kaupungin karttaliittymästä: https://kartta.hel.fi/link/0cXSgVD
Helsingin Sanomien artikkelissa (9.6.2004) kerrotaan, että kääk-sanaa ei ollut suomen kielessä ennen Aku Ankkaa. Sen keksi Akkarin (Aku Ankka -lehden) toinen päätoimittaja Alli Peltonen. Artikkelista ei valitettavasti käy ilmi, oliko kyseessä mukaelma englannin kielen quack-sanasta, joka Sanakirja.org-sivuston mukaan tarkoittaa kvaak, vaakkua, kaakattaa.Lukaisin teoksen Walt Disney's Donald Duck : "Donald Duck finds pirate gold", johon on koottu Carl Barksin ensimmäisiä Aku-tarinoita vuosilta 1938-1942, ja ainakaan näissä tarinoissa Aku ei juurikaan huudahtele. Lisäksi Donald Duck Fandom -wikisivustolla on listattu Akun lempihuudahduksia, joista yksikään ei ole sana quack. Lähteet:Barks, C. (2025) Walt Disney's Donald Duck : "...
Kysymys on erittäin laaja ja monisäikeinen!Syitä Amerikkaan lähtöön oli varmasti yhtä monta kuin lähtijääkin. Suomen siirtolaisuus oli osa koko Eurooppaa koskettanutta muuttoilmiötä. 1800-luvun puolivälissä matkustaja- ja tietoliikenteen nopeutuminen synnytti Amerikkakuumetta. Esim. lehdet kirjoittivat Amerikan suurista rikkauksista ja mahdollisuuksista. Amerikkaan lähteneet sukulaiset, tuttavat ja kylänihmiset lähettivät kotimaahan kirjeitä, joissa houkuttelivat muitakin lähtemään Amerikan ihmemaahan. Amerikka taas tarvitsi työvoimaa, ja Suomeenkin tuli siirtolaisten värväreitä. Väestö kasvoi koko Euroopassa, sillä esimerkiksi sotia oli 1800-luvulla suhteellisen vähän. Syntyi "suhteellista liikaväestöä", jolle kotimaa ei pystynyt...
Maljakkoa ei kirjastoalan ihminen löydä pelkillä mitoilla.Voisit katsoa, onko samanlaista ollut myynnissä Laatutavara.com sivustolla. Linkki sivulleSamanlainen maljakko voisi löytyä myös Googlen kuvahaulla. Linkki hakutulokseen "Nuutajärven turkoosi maljakko"Finna haku löytää myös parikymmentä Nuutajärven kuvasto eri kirjastoista. Linkki hakutulokseen.
Löysin YouTubesta vinkkivideoita suomeksi. Ensimmäisessä päätellään kudottua kangasta solmimalla hapsuja. Linkki Youtube kudotun työn päättely Toisessa lisätään hapsuihin lankoja. Linkki Youtube perushapsut ja muhkeat hapsut Samoin tehdään Kotiliesi käsityöt lehden miniraanuohjeessa. Linkki Kotiliesi käsityöTaito lehden sivuilta löytyy erilaisia maton hapsujen päättelytapoja. Linkki Taito.fiKirjoista voi myös löytää vinkkejä esim. Lundell, Laila ; Windesjö, Elisabeth ; Talvitie, Tuulikki: Suuri kudontakirja sekä Hauhia, Arja ; Paavola, Maija-Liisa: Kankaita kutomaan.
