Tässä lukuvinkkejä.Romaaneja:Blomqvist, Anni: Myrskyluoto-sarjaSaaristokylän tyttö Maija naitetaan naapurin Jannelle, ja pariskunta aloittaa elämänsä yksinäisellä luodolla keskellä aavaa merta. Kaikki on rakennettava tyhjästä, ja kaikesta on taisteltava ahnetta merta vastaan. Ujosta maalaistytöstä kasvaa vaikeuksien kautta vahva ja sitkeä ulkosaariston nainen. Sarjaan kuuluu viisi osaa: Tie Myrskyluodolle, Luoto meressä, Maija, Meren voimia vastaan, Hyvästi Myrskyluoto. - Anni Blomqvistin maailmaan voi tutustua myös hänen ystävänsä Hans Collianderin muistelmateoksessa Kesäpoika.Erlandsson, Karin: Koti Karin Erlandsson kertoo Ahvenanmaan historiaa naisten ja lasten näkökulmasta. Koti piirtää kuvan kymmenen ahvenanmaalaisen elämästä eri...
Siirtymäriiteistä ja rituaaleista löytyy tietoa esim. seuraavista kirjoista.Haasio, Ari: Riitit ja rituaalit (Avain, 2024)Pulkkinen, Eija: Syntymän ja kuoleman kirja : riittejä ja uskomuksia maailmalta (Minerva, 2017)Ranta, Reetta: Rituaalikirja : etsijän opas (SKS Kirjat, 2023)
Voisit tutustua esimerkiksi seuraaviin teoksiin:Katjamaria Halme: Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja esiopetusArniika Kuusisto: Kulttuurinen, kielellinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus päiväkodissa : haasteita ja mahdollisuuksiaHeidi Malinen: Anna lapselle ääni : kieli- ja kulttuuritietoisuuden voima kasvatuksessaOuti Arvola: Varhaiskasvatus eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden ja oppimisen mahdollistajana - UTUPubLisää teoksia löydät varmasti oman oppilaitoksesi kirjastosta esimerkiksi yhdistelemällä hakusanoja maahanmuuttajat, kielikasvatus, varhaiskasvatus, monikulttuurisuus, kotoutuminen, suomi toisena kielenä.
Sosiaalidarwinistiset näkemykset sodankäynnistä eivät olleet viime vuosisadan alkupuoliskolla mitenkään epätavallisia. Ennen ensimmäistä maailmansotaa teemasta kirjoitti ainakin kenraali Friedrich von Bernhardi (1849-1930). Ensimmäisen maailmansodan jälkeen vastaavia näkemyksiä kehitti vielä pidemmälle kenraali Erich Ludendorff (1865-1937). Yksi mahdollisuus voisi olla myös saksalainen kirjailija ja sotilas Ernst Jünger (1895-1998). En valitettavasti kuitenkaan löytänyt herroilta käsillä olevasta kirjallisuudesta aivan kuvaukseen sopivaa sitaattia. Samassa henkisessä ilmapiirissä kasvaneista saksalaisista upseereista moni olisi saattanut lausua jotain kuvatun kaltaista, eivätkä ajatukset aivan vieraita olisi olleet muissakaan maissa....
Tässä Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta https://eduskunnankirjasto.finna.fi/?lng=fi tehty haku seuraavilla hakuehdoilla: (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu").Haun tulosHakusana Amerikan yhdysvallat lisätty tässä haussaVastaava haku Finna.fi:ssä, (Aihe:(oikeuslaitos OR lainsäädäntö) AND Aihe:(oikeusvertailu OR "kansainvälinen vertailu" AND Aihe:"amerikan yhdysvallat" AND suomi)aihesanojen osalta määritelty, että tuloksessa pitää olla sekä sanat Amerikan yhdysvallat että Suomi.Hakutuloksen osumien otsikoista pääsee katsomaan tarkempia teostietoja.
Hei,Yleiskielessä olut taipuu samoin kuin 'ohut' ja 'lyhyt'. Oikea muoto olisi siis 'oluilla'. Osa samantyyppisistä kolmitavuisista sanoista, esim. 'väsynyt' taipuu 'väsyneillä', mikä vaikuttanee tuohon variaatioon taivutuksessa alueesta riippumatta. Äkkiseltään en löytänyt lähdettä tuohon ilmaisun murteelllisuuteen.Suomen murteiden sanakirjassa (https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja) on valmiina vasta a-noukkia, joten siellä on vielä työstö kesken. Näistä voi lukea vaikkapa Kielitoimiston ohjeistuksista.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-oluen-olueen-lyhyen-lyhyeen/https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/taivutustyyppeja-vasyneisiin-ja-vasyneihin/
Erkki Lahden Eränkäynnin perinnesanastoa -teoksen mukaan koskenkorva on koskessa oleva niemi, joka kääntää vettä viereiseen poukamaan, tai virran kuohuva pyörre. Korva-sanalla lienee muitakin merkityksiä, mutta ilman tarkkaa sitaattia on hankala sanoa, mistä on kyse.Lähde: Lahti, Erkki 2017: Eränkäynnin perinnesanastoa.
Oppikouluun pyrkivän opas 1958 on saatavilla kaukolainaksi Varastokirjastosta. Kaukolainan hinta on Jyväskylän kaupunginkirjaston asiakkaille 4 euroa /laina.Voit tilata oppaan kaukolainaksi verkkokirjaston kautta seuraamalla Varastokirjastosta tilaaminen -ohjeita tällä sivulla: Asiakkaan opas | Keski-Finna. Voit myös ottaa yhteyttä kirjastosi asiakaspalveluun.
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
NYT-liikuntakorttiin pätee sama kuin useimpiin muihinkin esinelainoihin, eli niitä ei voi varata, ja ne voi lainata ainoastaan tietystä kirjastosta, jonne ne on myös palautettava. NYT-liikuntakortti on siis palautettava samaan kirjastoon kuin mistä sen on lainannut. Lainaamista varten on tosiaan mentävä sinne kirjastoon, missä kortti on paikalla.
Valssia, jonka nimi olisi "Sinikka", en löytänyt. Sellaista ei löydy esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannan aihehaulla eikä sellaista mainita J. J. Marjasen kokoamassa "Suomalaisia naisennimilauluja" -luettelossa. Finna-hakupalvelusta löytämäni "Sinikka"-nimiset kappaleet eivät ole valsseja, esim. The Lato -yhtyeen "Sinikka". Taisto Saarinen on säveltänyt harmonikalle "Säde-Sinikan valssin", jossa ei ole sanoja.Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fiYleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiSuomalaisia naisennimilauluja II : M-Ö:https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/Lauluja_naisen_nimista_2.pdf
Kyseessä lienee Jan Terlouwin Katorian kuningas (WSOY, 1983). Tullakseen Katorian kuninkaaksi nuoren Stachin on suoriuduttava seitsemästä vaarallisesta tehtävästä. Yksi niistä on Vaakavuoren velhon kukistaminen. Joka ilta Vaakavuoren kaupungissa vierailee vanha mies ja pyytää almua. Hänelle on annettava jotain, mitä todella tulee kaipaamaan – jotakin, minkä olisi mielellään halunnut pitää. Lahjoilla velho pitää yllä tulta, jota ei saa päästää sammumaan. Jos niin käy, vajoaa kaupunki ja kaikki jotka siellä elävät maan sisään. Tulta voivat pitää yllä ainoastaan uhrit, jotka luovutetaan vastahakoisesti.
Churchillin kirjoituksia ja puheita kuuluu julkaistun 20 miljoonan sanan verran, mutta ainakaan toistaiseksi ei näiden joukosta tarinan sitaattia ole löydetty. Kyseessä on siis mitä todennäköisimmin yksi monista "lainauksista", jotka ovat joko mielikuvituksen tuotetta tai etääntyneet niin kauas siitä mitä alun perin on sanottu, ettei alkuperäistä lähdettä ole enää mahdollista tunnistaa. Churchill-tuntijoiden mukaan hänen sanomisistaan hengeltään lähinnä kysymyksen lausahdusta saattaisi olla seuraava ajatus: "The Arts are essential to any complete national life. The State owes it to itself to sustain and encourage them…. Ill fares the race which fails to salute the arts with the reverence and delight which are their due." Tämänkin Churchill...
Sanalla puti on useita merkityksiä. Yksi niistä on 'piiskuri, raipparangaistuksen toimeenpanija', ja putipaalu on johdettu tästä. Putipuhtaassa sana taas esiintyy merkityksessä 'kunnollinen, hyvä, kelpo'.putipuhdas - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi) puti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Maadoituksessa laite liitetään maahan, jotta sähköjärjestelmän ja maanpinnan sähkökentän välinen potentiaaliero tasaantuu. Siinä sähköjärjestelmän suojajohdin yhdistetään rakennuksen läheisyydessä tai perustuksissa sijaitsevaan maadoituselektrodiin. Tämä voi olla metalliputkisto, raudoitus tai erillinen kuparista tai teräksestä tehty elektrodi. Vikatilanteessa virta kulkee johdinta myöten maahan, jolloin käyttäjä ei saa sähköiskua ja ylijännite ei pääse häiritsemään muita järjestelmän laitteita. Sähköiskulta suojautumisessa puhutaan suojamaadoituksesta, häiriöiden torjunnassa toiminnallisesta maadoituksesta.Maadoitetussa pistorasiassa suojajohdin koostuu kahdesta metallilevystä, jotka on yhdistetty maadoitusjohtoon. Johto puolestaan...
Voit saada aiheesta tietoa muun muassa alla olevista lähteistä; ensimmäinen on helposti lähestyttävä radio-ohjelma, jossa kasvifysiologi Kurt Fagerstedt kertoo aiheesta, ja toinen on tieteellinen artikkeli, joka paneutuu tarkemmin erityisesti niihin mekanismeihin, joiden kautta puut tunnistavat vuodenaikoja.Mattila, Leena & Kurt Fagerstedt (2016): Tiedeykkönen: Mistä puu tietää, onko nyt kevät, kun säähän ei voi luottaa? https://areena.yle.fi/podcastit/1-3255982Rajesh Kumar Singh, Rishikesh P Bhalerao, Maria E Eriksson (2020): "Growing in time: exploring the molecular mechanisms of tree growth". Tree Physiology, 41(4), sivut 657–678. https://academic.oup.com/treephys/article/41/4/657/5848548
