Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen – sen...
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-...
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin...
Hei!Tietokanta Discogsin mukaan saksofonin soittajaksi levyllä on merkitty Seppo 'Parooni' Paakkunainen. Ohessa linkit levyn ja Sepon Discogs-sivuille: Marjatta Pokela - Mörri-Möykyn Suvi | Releases | Discogs Seppo Paakkunainen Discography | Discogs
Kansalaiskouluopetusta saavien oppilaiden määrä kasvoi kansalaiskoulujen perustamisesta vuonna 1958 vuoteen 1967 asti, jolloin kansalaiskouluopetusta sai 95435 oppilasta. 1960-luvulle tultaessa kansalaiskoulun kävi yli puolet ikäluokasta, mutta 1970-luvulle tultaessa oppikoulusta oli tullut jo hieman yleisempi koulutusväylä.Lähteet:Syvänoja, Hannu (2009). Kansalaiskoulu 1958-1981 : Työ- ja kansalaiskasvatusta koulunuudistuksen rinnalla.Tilastokeskus. Koulutus Suomessa: yhä enemmän ja yhä useammalle. https://stat.fi/tup/suomi90/marraskuu.html
Suomen urheiluliitto (SUL) on merkittävin urheilun Suomen ennätyksiä valvova taho. SUL ei pidä kirjaa maastojuoksun Suomen ennätyksistä, ja syynä tälle lienee se, että kyseisessä lajissa yhtä pitkät radat voivat kuitenkin olla enemmän tai vähemmän vaativia johtuen maaston epätasaisesta luonteesta; tämän vuoksi maastojuoksussa on mielekkäämpää vertailla juoksijoiden suorituksia jollain nimenomaisella radalla.Lista SUL:in hyväksymistä Suomen ennätyksistä: https://www.tilastopaja.eu/fi/db/rec.php
Tarkoitat ilmeisesti Oodissa toimivaa Kino Reginaa. Yritin katsella elokuvateatterin ohjelmistoa, mutta en löytänyt Havana-elokuvaa. Paljon muuta mielenkiintoista Kino Reginan kesäohjelmaan kyllä sisältyy.Kino Reginan onjelmiston on verkossa luettavissa. Kannattaa tutustua. Kino Regina
Tarkoitat kysymykselläsi ilmeisesti ePress-aikaukauslehtipalvelua, jota voi lukea Helmet-verkkokirjaston kautta kesäkuun loppuun asti. Jos et pääse kirjautumaan palveluun, varmista ensin, että kirjastokorttisini numero ja pin-koodi ovat oikein. Sen jälkeen varmista, että kirjaudut oikeasta osoitteesta: https://helmet.finna.fi/Content/epress-vaihtoehdotValitse Siirry ePress-palveluun. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi. Linkki toimii kesäkuun loppuun asti. Helmet-kirjastojen oman eKirjaston kirjat, äänikirjat ja aikauslehdet korvaa Valtakunnallinen E-Kirjasto. Palvelua voi käyttää ainakin toistaiseksi vain mobiililaitteilla. Kirjaston käyttö edellellyttää vahvaa kirjautumista.Tietoa Valtakunnallisesta E-kirjastostahttps://www....
Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt kaksi Rumin tekstejä yhteen kokoavaa teosta: Ruokopillin tarinoita ja Rakkaus on musta leijona. Kummastakaan näistä ei löytynyt mitään, mikä vastaisi kuvattua runoa. Sen sijaan runosta on olemassa Marjut Forsellin todennäköisesti englannista käännetty suomennos nimeltä Majatalo:https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytaisin-parhaan-suomenki…
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokannan mukaan Seitsemän veljeksen uusin saksankielinen käännös on vuodelta 2014 (kääntäjä Gisbert Jänicke).LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Tekoälyn tuottama tieto ei välttämättä perustu mihinkään oikeaan, täsmälliseen tietoon laisinkaan, vaan se etsii taidokkaan hakukoneen tavoin yhtäläisyyksiä sille syötetystä kysymyksestä/lauseesta ja internetin sekalaisesta tietosaaliista, jolla se on koulutettu. Siispä se on vallan hyvin voinut keksiä ja nimetä elokuvan Sadeprinsessa kalastamistaan tiedoista. Ja nopean haun kautta voikin todeta, ettei kyseinen elokuva taida olla todellinen, kuten jo epäilit. Voit esittää elokuvan tuntomerkit Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa uuden kysymyksen kautta, niin kirjastolaiset voivat yrittää selvittää elokuvaa myös.
Löysin blogikirjoituksen vuodelta 2016, jossa on käsitelty Laura-kirjasarjaa. Siinä on mainittu Rassen sukunimeksi Rikman ja pikkusiskon nimeksi Rita. http://videonauhanaikaa.blogspot.com/2016/06/laura-sua-kaipaan.html En ole lukenut kirjoja, mutta nimet on ehkä mainittu niissä.Satunnaisella vilkaisulla esim. Laura kielikurssilla -kirjasta löytyi Lauran ranskalaisen kielikurssikaverin Pierren sukunimi, Durais.Televisiosarjan henkilöhahmoja on listattu Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannassa sekä IMDb-tietokannassa. Hahmojen sukunimiä ei mainita lukuunottamatta Lauran (Koivisto) ja hänen ystävänsä Jennan (Varis) nimiä IMDb-sivustolla.Ohjelmatiedot Laura kesäleirillä -jaksoista RITVA-tieotokannassa: https://rtva.kavi.fi/program/...
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Tavallisimmin kotiapulaiset aterioivat keittiössä korjattuaan herrasväen ruoka-astiat ja loput ruoat.Suomisen perhe -elokuvien kuvaamassa maailmassa eletään tavallaan vielä sotienvälisen ajan sääty-yhteiskunnassa, missä "parempien" perheiden kodeissa odotettiin ilman muuta olevan palvelusväkeä edes yhden palvelijan verran. Palvelijat olivat palkollisia, "alempaa" säätyä isäntäväkeen nähden. Tilanne oli mitä suurimmassa määrin kysymyksessä ounastellun kaltainen: kenellekään ei tullut mieleen, että kotiapulainen olisi voinut aterioida perheen kanssa samaan aikaan samassa pöydässä. Sitä paitsi, isäntäväen ruoka-aika oli kotiapulaisen kannalta työaikaa: hänen tuli huolehtia tarjoilusta ja olla sillä tavalla "läsnä" ja saapuvilla.Erinomaisia...
Phie Ambon dokumenttielokuvaa "...when you look away" (2017) ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastojen kokoelmista. Näyttäisi siltä, että kyseisestä elokuvasta ei ole olemassa DVD:tä tai muuta fyysistä julkaisua, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.Tältä sivustolta voit tarkistaa, mistä palveluista elokuva löytyy tällä hetkellä suoratoistona.
