Kyseessä voisi olla N. K. Jemisinin Murtunut maailma -trilogia, jonka osat ovat Viides vuodenaika (Jalava, 2021), Obeliskiportti (Jalava, 2022) ja Kivinen taivas (Jalava, 2022).
Tieto löytyy vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännöstä, joka on saatavilla verkossa Doria-palvelussa:Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 - DoriaSen mukaan kyseessä olisi laskimoiden sairaudet, lievä tapaus, jossa tarkastettava on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa.
Suuri sitaattisanakirja on ilmestynyt alunperin vuonna 1982, joten kyseisen aforismin olisi pitänyt ilmestyä tätä ennen. Pentti Haanpään (1905-1955) muistiinmerkinnöistä on ilmestynyt vuonna 1976 kirja Muistiinmerkintöjä vuosilta 1925–1939 (Otava 1976). Selasin sen nopeasti läpi, mutta kyseistä aforismia ei osunut silmään. Teksti voi olla peräisin siis jostakin muusta yhteydestä esimerkiksi novellista, romaanista tai näytelmästä.Sitaatti löytyy "jutusta" nimeltä Kiveä ja kukkia, joka on julkaistu teoksessaPentti Haanpään jälkeenjääneet teokset. III, Vääpeli Sadon tapaus ; Rikas mies ; Puut ; Juttuja / Pentti Haanpää.Otava, kustannusosakeyhtiö,; Haanpää, Pentti 1905-1955,1956, Otava, Helsinki: sivu 242Se on digitoituna Kansalliskirjaston...
Kyseessä voisi olla Jevgeni Jevtušenkon teos Näkymättömät langat (Tammi 1982). Teos sisältää runoja, mutta myös laajan valokuvaosuuden. Kirja on runokirjaksi suhteellisen isokokoinen. Täältä löytyy kirjan kansikuva:https://www.finlandiakirja.fi/fi/jevgeni-jevtusenko-nakymattomat-langat…
Suomeksi ei ole julkaistu kirjaa nimeltä Sid ja Nancy. Vuoden 1986 samannimisestä elokuvasta on Gerald Colen kirjoittama englanninkielinen novellisaatio Sid and Nancy. Kirjasta on yksi lainattava kappale Kaisa-talon kirjastossa. Alex Coxin ja Abbe Woolin kirjoittama elokuvan käsikirjoitus julkaistiin samana vuonna kirjana nimellä Sid & Nancy. Käytettyjä kappaleita molemmista voi etsiä verkkoantikvariaateista, esimerkiksi AbeBooksista.Suomeksi on julkaistu Deborah Spungenin kirjoittama kirja tyttärensä ja Sid Viciousin suhteesta nimeltä Nancy (alkuteos And I Don't Want to Live This Life), ja se löytyy Helmet-kirjastoista tällä haulla: Deborah Spungen Nancy | Hakutulokset | helmet.fi
1967 Plymouth Barracuda tuli myyntiin syksyllä 1966, ei kesällä eikä syksyllä 1967. Uusi, toisen sukupolven 1967-malli esiteltiin erikseen 25. marraskuuta 1966, noin kaksi kuukautta muiden Plymouth- ja Valiant-mallien jälkeen.Yhdysvalloissa auton vuosimalli tulee yleensä markkinoille jo edellisenä syksynä. Siksi “1967 Barracuda” oli ostettavissa jo loppuvuodesta 1966, ja se myytiin 1967-mallivuoden aikana.Lähde: https://www.oldcarsweekly.com/features/1967-barracuda-a-fearsome-car
Elonetin tietojen perusteella yhtään kolmesta elokuvasta ei lyhennetty elokuvateatteriesityksiin. Kolmannen osan Saatanan riivaama (1983) pituudesta on vaihtelevia tietoja, mutta 94 minuutin kesto näyttää vastaavan muualla Euroopassa esitettyjä versioita. Kahden ensimmäisen osan videojulkaisuja on ilmeisesti lyhennetty hieman, kun ne on oletettavasti tarkastettu uudelleen videolain SDK 697/1987 tultua voimaan.Lähteet:The Amityville Horror | Taide- ja kulttuurivirasto | ElonetAmityville II: The Possession | Taide- ja kulttuurivirasto | ElonetAmityville 3-D | Taide- ja kulttuurivirasto | Elonet
Laulu on nimeltään "Pitipäs sattua". Se alkaa: "Istuit koulussa sä ihan mun vieressä". Laulu (melodia, sointumerkit, sanat) sisältyy "Uusi laulu" -lehden vuoden 1976 numeroon 1 sivulle 10. Laulun säveltäjäksi on merkitty B. Saveljev. Suomenkieliset sanat on tehnyt Anja Jauhiainen.Voit tarkistaa julkaisun saatavuuden Finna-hakupalvelusta (https://finna.fi). "Uusi laulu" on kuvailtu joissakin organisaatioissa lehtenä, joissakin kirjana ja joissakin nuottina.
Lyyramerkki on mahdollisesti Helsingin ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen merkki, ks. Laura Kolbe: Sivistyneistön rooli.Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1944 - 1959 (1993), s. 89. Valitettavasti en pysty löytämään tarpeeksi tarkkaa valokuvaa hallituksen jäsenen merkistä, jotta voisin tarkistaa asian. Vuonna 1947 ylioppilaskunnan hallituksessa oli yksi henkilö, jonka nimikirjaimet olivat K. H., Kai A. Harjunmaa (Matti Klinge: Ylioppilaskunnan historia 4 (1968), s. 301; Hufvudstadsbladet 31.1.1947).
Vanhin kirjaston luettelointitiedoissa oleva teos on Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa (toimittaneet Eero Salola ja Eino Keskinen) vuodelta 1949.Lähde: Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta Lausuntarunoja nuorelle väelle : lausuntaohjeita ja 250 lausuttavaa runoa - Lastenkirjainstituutin kirjastoTeos Finna.fi: https://finna.fi/Record/anders.8863d2d8-9e9d-48b3-a5a9-fdceda4667d5?sid=5672718302
Hei, Kevätpörriäisen numerot vuosilta 1949-2012 ovat saatavilla Kansalliskirjastosta. Lehdet ovat lukusalikäytössä ja niitä voi selata paikan päällä. Todennäköisesti myös kopioiden ottaminen onnistuu.Lähteet ja linkit:Etusivu | KansalliskirjastoKevätpörriäinen : Helsingin kansakoulujen kevätlehti | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Ruohometsän kansa ja Linnunradan käsikirja liftareille löytyvät Helmet kirjastosta CD-äänikirjoina.Tarina vailla loppua on saatavilla vain kuunnelmaversiona.
Merimiespihvi on perinteinen ruotsalais-suomalainen pataruoka, jonka nimen arvellaan tulleen merenkulusta ja laivoilla käytetyistä hyvin säilyneistä raaka-aineista. Näitä ovat esimerkiksi liha, peruna, sipuli ja olut. Vaikka ruoka on nykyisin selkeästi pataruoka, nimitys pihvi on säilynyt, koska se valmistetaan ohuiksi leikatuista pihveistä tai pihvimäisistä lihaviipaleista. Ruokaa kutsutaan joskus myös merimiespadaksi. Tarkkaa syntyhistoriaa ei kuitenkaan ole dokumentoitu, joten nämä perustuvat pitkälti päätelmiin.Ruotsiksi mierimiespihvi on sjömansbiff ja se vakiintui keittokirjoihin 1800- ja 1900- lukujen vaiheessa. Yhden ruokahistoriallisen tulkinnan mukaan se saattaa liittyä Nelsonin pihviin, tunnettuun englantilaiseen amiraali...