Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Rilkellä on ollut runsaasti suomentajia, mainitsemienne lisäksi (Hellaakosken suomennoksia en ole tavannut) ainakin Aila Meriluoto, Anna-Maija Raittila, Arvi Kivimaa, Elina Vaara, Uuno Kailas, Juhani Ihanus ja Reijo Wilenius. Valitettavasti en kuitenkaan ole löytänyt suomennosta Strophen-runosta. Runosuomennoksista on olemassa jatkuvasti täydentyvä tietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/. Joitakin Rilken runosuomennoksia löytyy myös aikakauslehdistä Takoja (1993, nro 1, s. 16 ja 1992, nro 1, s.37) ja Aamun koitto 2004, nro 23-24, s. 5), mutta nämä eivät nyt ole olleet ulottuvillani.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mm. seuraavat teokset, jotka sisältävät tietoa jalkajousesta:
Hyytinen Timo, Arma fennica 4 : Suuri jousikirja (1990)
Aaltonen Turkka, Vanhat hyvät erätaidot (1997)
Fadala Sam, Traditional archery (1999)
Virta Veikko, Jousen ja jänteen valmistus ja huolto (1995)
Ase miestä myöten : näyttely Turun linnassa (2005)
Wilkinson-Lathman Robert, Phaidon guide to antique weapons and armour (1981)
Crossbows (1987)
Wills Chuck, Maailman aseet : kivikirveestä konepistooliin (2007)
Virtanen Matti, Vanhoja aseita Suomen metsästysmuseon kokoelmista (1994)
Hyytinen Timo, Metsästäjän asekirja (2001)
Turun maakuntamuseon käsikirjaston kokoelmasta löytyy seuraavat jalkajousta käsittelevät teokset:
Soar, Hugh D.H.,...
Aatu on muunnos saksalaisesta nimestä Aadolf, joka merkitsee jaloa sutta. Ruotsalaiseen almanakkaan Adolf on tullut Ruotsin kruununprinssin mukaan. Etunimenä Aatu on melko harvinainen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Aatuja on yhteensä vain 3498. Eemeli on Eemil-nimen yleisin puhuttelumuoto. Nimi on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-suvusta, samoin kuin Emilia. Rousseaun kuuluisa teos Emile (1762) lisäsi etunimen suosiota Euroopassa. Suomessa Eemeleitä on ollut 21015. Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy runsaasti valmiita etunimikysymysten vastauksia kirjoittamalla hakulaatikkoon esim. 'Eemeli, etunimet'.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet,...
Iida on muinaissaksalainen nimi, joka on johdettu työtä ja toimintaa merkitsevästä kantasanasta id. Samasta kantasanasta on peräisin myös skandinaavisen nuoruuden jumalattaren nimi Idun. Ihailtu näyttelijätär Ida Aalberg sai monta nimikaimaa. 1940-1980 välisenä aikana etunimi menetti muodikkuutensa, mutta 1980-luvulta lähtien Iida-nimi on jällen noussut suosioon. Emilia on lähtöisin Aemilius-nimisestä plebeijisuvusta. Euroopassa Emilia oli muotinimi 1700-luvulla. Englannissa Emiliasta tuli suosittu nimi Emily. Suomalaiseen almanakkaan nimi tuli ensin muodossa Emelia 1851. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on ristitty kaiken kaikkiaan 68 327 Emiliaa.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
www....
En löytänyt kirjasta pienten lasten versiota lukuunottamatta pahvisia ensikirjoja, joista ei liene apua. Kirjan tematiikkaa pohditaan seuraavissa teoksissa: Saint-Exupery: Pikku prinssi (ja miten tarina syntyi); Webster: Antoine de Saint-Exupery - Pikku prinssin elämä; Drewermann: Vain sydämellä näkee hyvin - Pikku prinssi ja syvyyspsykologia. Ehkäpä apua olisi myös Yleisradion kuunnelmasta (cd-levy tai kasetti) vuodelta 1988?
Tiedustelimme asiaa Gummerukselta ja saimme seuraavanlaisen vastauksen:
Saimi Lindroth lähetti tammikuussa 1946 julistettuun ja 31.3.1947
päättyneeseen romaanikilpailuun käsikirjoituksen nimimerkillä Taamottu.
Kirjan nimi oli "Se paikka ei ihmistä kestä". Hänen käsikirjoituksensa
pääsi myös palkintolautakunnan arvioitavaksi, mutta palkintoa ei tässä
kilpailussa tullut. Hänen käsikirjoituksensa kuitenkin lunastettiin
syksyllä 1947 ja kirja ilmestyi syksyllä 1948. Kirjan nimeksi oli tullut
"Taamottu" ja julkaistiin hänen omalla nimellään.
Kyseisesä romaanikilpailussa jaettiin kolme palkintoa seuraavasti:
1. palkinto Kihlakunnan tuomari Väinö Voipio, teoksesta "Yli lain ja
kaikkien tuomioiden"
2. palkinto Kirjailija Aini Alhovuori, teoksesta...
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa on ainoastaan Ebsco-tietokanta, josta voi hakea vieraskielistä aineistoa.
Ebsco on käytettävissä kirjaston koneilta ja sisältää myös kokotekstiartikkeleita.
Netissä on lukuisa joukko ilmaisia artikkelitietokantoja esim.
- PubMed http://www.ncbi.nlm.nih.gov/sites/entrez?otool=ifikuplib
- Eric http://www.kirjasto.jypoly.fi/kirjasto/Tiedonhaku/Ohjeet/eric.htm
- Ingenta - http://www.ingentaconnect.com/
- Looksmartin ilmaispalvelu FindArticles http://findarticles.com/p/advanced?tb=art
Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjastossa on paljon aiheeseen sopivia tietokantoja, joten kannattaa huomioida myös ne.
http://www.oamk.fi/kirjasto/elektroniset_aineistot/tietokannat_aakkosit…
Esimerkiksi näistä kannattaisi...
Runo on ruotsalaisen Gustaf Frödingin (1860-1911) Taideteoria (alkup. nimi En konstteori). Valter Juvan suomentamana runo löytyy vuodelta 1915 kirjasta Fröding, Gustaf: Valikoima runoja. Alunperin runo ilmestyi teoksessa Nytt och gammalt, 1897.
Taideteoria-runo löytyy kokonaisuudessan myös verkosta (Wikisource):
http://fi.wikisource.org/wiki/Taideteoria
Alkuperäinen runo:
http://sv.wikisource.org/wiki/En_konstteori
Ruotsinkielinen artikkeli Frödingistä Wikipediassa:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_Fr%C3%B6ding
Asiakirjamalleja avioehtosopimuksesta on Internetissä esimerkiksi
- Suomen lakioppaassa http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/avioehtosopimus/
- maistraattien sivuilla
http://www.maistraatti.fi/avioehto.html
Kirjastoissa on olemassa teoksia, joista löytyy asiakirjamalleja. Esimerkiksi teoksessa Asiakirjamalleja, Seppo Kemppinen...et al., Lakimiesliiton kustannus, 2002 on kaksi mallia avioehtosopimuksesta.
Varkauden kirjastossa on kaksi videokasettia, joissa susikoira Roi seikkailee. Videoiden nimet ovat "Susikoira Roi" ja "Susikoira Roi - seikkailu saaristossa".
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan ”Sukunimet” mukaan Viipurin kaupunginosan nimi Hietala sekä Viipurin pitäjän laurij hetala saattavat liittyä sukunimiin Hietanen ja Hietamies. Toisaalta Hietala on sangen tavallinen talon- ja kylännimi varsinkin läntisillä murrealueilla niin pohjoisessa kuin myös etelässä mm. Toholammilla, Kuhmossa, Padasjoella, Orimattilassa ja Nastolassa. Sukunimenä Hietalaa löytyy lähes kaikkialta Suomesta.
Tarkempaa tietoa hieta-alkuisista nimistä löytyy teoksesta: Mikkonen Pirjo & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava 2000.
Irlannin tilastokeskuksen (Central Statistics Office Ireland)mukaan vuonna 2007 Irlannissa oli noin viisi ja puoli miljoonaa lammasta.
http://www.cso.ie/statistics/livestockjune.htm
Ilkka Remeksestä löytyy tietoa esimerkiksi kustantajan sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=162 .
Suomalaisia kirjailijoita esittelevällä Sanojen aika –sivustolla on myös katsaus Ilkka Remekseen ja hänen tuotantoonsa. Sanojen ajan osoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi . Valitse pudotusvalikosta, jossa on aakkosellinen kirjailijahakemisto, Remes, Ilkka.
Laaja esittely Ilkka Remeksen elämästä, urasta ja tuotannosta on koottu Wikipediaan, nettitietosanakirjaan. Se löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes .
Lisävalaisua antavat kirjailijan omat kotisvut. Ne löytyvät osoitteesta http://www.ilkkaremes.com .
Suomalaisilta nettisivuilta löytyy kaksi kirjakauppaa, joista voi ostaa mainitsemasi Haynesin korjausoppaan Mercedes Benz W123.
Toinen on Alfamer (http://www.alfamer.fi ). Liikkeen yhteystiedot löytyvät etusivun alareunan sinisestä palkista. Korjausoppaan voi tilata myös internetin kautta.
Toinen nettikirjakauppa, josta kyseinen korjausopas löytyy, on Ago Oy (http://www.ago.fi ). Sen kotisivuilta löytyy sekä puhelinnumero että lomake, jolla oston voi tehdä netistä.
Helmet-haulla löytyy kaksi kappaletta kyseisestä kirjaa. Vuoden 1981 painoksen viimeinen kappale on poistettu Tikkurilan kirjastosta, eikä ole sen vuoksi lainattavissa.
Vuoden 1982 painoksesta on tallella yksi kappale, ja se sijaitsee Kallion dekkarikirjastossa. Kallion dekkarikirjaston kokoelma koostuu Suomen dekkariseura ry:n ja kustantamoiden lahjoittamasta salapoliisi- ja jännityskirjallisuudesta. Suomen dekkariseuran toivomuksesta suurin osa kokoelmasta on käsikirjastokäytössä, ja teoksia annetaan asiakkaille ainostaan kirjastossa luettavaksi. Jos haluat lukea kirjaa, niin se onnistuu siis Kallion kirjaston tiloissa. Kysy kirjaa Kallion kirjaston tietopalvelutiskiltä, henkilökunta hakee sen sinulle dekkarikirjastosta ja voit lukea...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan (Otava 2000) mukaan 1600-luvun lopulle tultaessa on Meska - Mäskä-nimistä tietoja ennen muuta Etelä-Karjalasta, mutta myös läntisemmästä Suomesta. Siirtolaisina on Meskasia tullut viime sotien jälkeen etenkin Sakkolasta. Viljo Nissilä on tulkinnut Meskasen ristimänimistä Meska, Meske. Sen sijaan läntiset nimet voisivat selittyä esim. germaanisista nimistä. Varmaa tietoa nimen sisällöstä ei ole.
Tarkempaa tietoa saadaksesi sinun kannattaa tutustua mainittuun teokseen, josta on Nurmijärven pääkirjastossa sekä lainattava että käsikirjastokappale.
Ilolla totean että idearikkaalla kollegallani oli tälle vahva ratkaisuehdotus tähän tapaan: Olisiko kyseessä Margit Hollméruksen säveltämä lasten leikkilaulu Kanarouva (Näin kanarouvanen pesässään aarteen peittävi siivillään...)
Löytyy ainakin teoksista:
LASTEN oma laulukirja [Nuottijulkaisu] : sata laulua kotien ja lastentarhojen pienokaisille / toim. Aarne Porko ; laulut kuv. Helinä Kangas. -
1. - 1972. - 1 sävelmäkokoelma, 52, [1] s. : kuv. ; 23 cm.
ja
LASTEN laululeikkejä [Nuottijulkaisu] / Koonnut Tyyni Leppo ; Sov. Väinö Hannikainen ; Kuv. Veronica Leo. - Helsinki : Fazer.1968. - 4. p. - 5. p. 1972. - 6. p. 1975. - 7. p. 1978. - [Lisäp.] 1981
1. - 1958. - 1 sävelmäkokoelma, 51 (2) s. : kuv. ; 30 cm.
