Hei!
Yrityksen kehittämisestä löytyy paljonkin kirjallisuutta.
Kirjoja voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 asisananoilla yritykset ja kehit-. Näin löytyy 175 teosta, joiden saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Hyötyä olisi varmasti ainakin seuraavista teoksista:
Rissanen, Tapio: Kehityshankkeen toteuttaminen yrityksessä. Pohjantähti 2002
Rissanen, Tapio: Uutta virtaa yritykseen. Pohjantähti 2006
Ryynänen, Leila-Mari: Kehittämisestä kasvuun. Edita 2004
Paavola, Juhani: Pk-yrityksen strategiatyö tutuksi. Benchmarking 2005
Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://finna.fi esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit.
Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot:
Kansallisarkisto
Käyntiosoite: Rauhankatu 17
Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki
Puhelin: 029 533 7000
Faksi: (09) 176 302
Sähköposti: arkisto[@]narc.fi
Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle.
Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot pohjautuvat enimmäkseen...
Kyseessä on melkoisella varmuudella Matti Yrjänä Joensuun kirja Harjunpää ja rakkauden nälkä. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993 Otavan kustantamana ja siitä on otettu uusi painos v. 2007.
Kati on Katarina-nimen lyhentymä. Katarinan alkuperä on kreikan sanassa "katharós", joka merkitsee puhdasta tai siveää. Nimi on ollut kristikunnassa erittäin suosittu, ja katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Muita tunnettuja historiallisia nimen kantajia ovat mm. Martti Lutherin puoliso Katarina von Boran, tsaaritar Katariina Suuri ja italialainen nunna ja mystikko Katarina Sienalainen. Kati on ollut Suomen almakassa vuodesta 1973.
Kristiina tulee kreikan ja latinan sanasta Christiana, joka merkitsee naispuolista Kristuksen kannattajaa, kristittyä naista. Myös tämännimisiä pyhimyksiä on useita. Suomen almakassa nimi on ollut vuodesta 1705.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan teosta ei ole käännetty englannin kielelle. Myöskään Sulo Haltsosen kirjasta ”Suomalaista kaunokirjallisuutta vierailla kielillä” ei löydy mainintaa käännöksestä.
Nimi Merlin juontaa juurensa walesilaisesta nimestä Myrddin (merilinnoitus). Nimi on tullut tutuksi kuningas Arturin legendoista.
http://www.behindthename.com/name/merlin
Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Sana on alkuaan kreikkaa, παραγραφος/paragraphos, merkitys ’reunaan kirjoitettu’. Alkuaan sillä tarkoitettiin merkkiä, joka on kirjoitettu tekstin reunaan osoittamaan uutta jaksoa, näytelmässä ja keskustelussa puheenvuoron käyttäjän vaihtumista yms. Eurooppalaisiin kieliin sana on tullut myöhäislatinaan lainautuneen paragrpahus-sanan kautta. Nykyään sanan tavallisin suomenkielinen vastine on pykälä. Paragrafi-sana on ensi kerran esiintynyt suomalaisessa tekstissä tiettävästi v. 1793, pykälä jo vuoden 1642 raamatunkäännöksessä.
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Iina-nimestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Tässä yksi vastauksista:
Kustaa Vilkunan etunimistä kertovassa teoksessa (VILKUNA, Kustaa: Etunimet. - 4. uud. laitos. - Helsingissä : Otava, 2005 s. 103) Iina-nimestä sanotaan, että se on nimen Iines rinnakkaisnimi ja että se on almanakassa merkitty samalle päivälle. Toisaalta Iina voi olla lyhenne mistä tahansa (i)ina-loppuisesta nimestä (Vilhelmiina, Katariina, Lucina, Sabina, Severiina, Augustiina, Albertiina). Iina alkoi yleistyä 1990-luvulla, ja 2002 se oli tyttöjen ensimmäisten etunimien tilastossa 53:s. Iineksen sanotaan olevan espanjalainen muoto Agnes-nimestä.
Agnes taas oli roomalainen naispyhimys. Hänen puhtautensa ja viattomuutensa vertauskuvana oli...
Räätälin häät niminen laulu on ainakin seuraavissa kirjoissa
Lasten toivelaulukirja / Toimittaneet Liisa Ahokas ja Ulla Mattsson ; Kuvitus ja taitto: Pirkko Koskimies.
Espoo : Fazer Musiikki, c1981.
Tule leikkimään / [Koonneet ja leikkiselityksin varustaneet] Antila-Jyränki.
Helsinki : Fazer, 1979.
Piiri- ja laululeikkejä / [Toimittanut] Kaarina Kari.
Porvoo : WSOY, 1959
Lasten- ja nuortenkirjailija Carol O'Daysta ei tiedetä paljoakaan. Hänestä on meiltä kysytty ennenkin, tässä aikaisempi vastaus:
Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti vastaa näin:
Kyseinen kirjailija Carol O'Day on tosiaankin kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjoja - kolme hevosaiheista kirjaa on julkaistu suomeksi (Ryöstötilauksesta (2000), Rakkauden tähden (vuonna 2000) ja Rakas vihollinen (vuonna 2001)
Kaikki ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa). Kirjat ovat ilmestyneet Pollux-hevoskerhossa (kirjakerho), ja ne kustannetaan Ruotsissa. Kirjoihin onkin merkitty ruotsinkielinen alkuteos, eli kirjailija joko kirjoittaa ruotsiksi (on ruotsalainen) tai kirjat on käännetty ruotsista (kirjailija voi olla esim. amerikkalainen?)....
Kirjassa Uusi suomalainen nimikirja mainitaan nimestä Nousiainen mm näin:
" Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia tai Nousija, joka on siirtynyt isännimen välityksellä. Sukunimenä Nousianen on yleinen etenkin savossa, karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla."
Elli on lyhentymä nimestä Eleonora joka tulee arabian Ellinorista tarkoittaen Jumala on valoni. Nimi on levinnyt Eurooppaan maurien välityksellä 1000-luvun alussa.
Näin kirjoittaa Pentti Lempiäinen kirjassaan Suuri etunimikirja.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/eleanor
Augusta on vanha August-nimen sisarnimi, joka tulee latinankielestä ja tarkoittaa kunnianarvoista.
Näin ilmaisee Pentti Lempiäinen kirjassaan Suusi etunimikirja.
Voit lukea lisää mm.
http://www.behindthename.com/name/augustus
Terhi-nimi juontuu runollisesta sumua tai utua tarkoittavasta sanasta terhen.
Kustaa Vilkuna kertoo Etunimet-kirjassaan Terhi-nimen alkuperästä seuraavaa: Terhi ja pitempi Terhikki pohjautuvat Kalevalaan, jossa Terhenetär eli Terhenneiti seuloo utua. Terhiä ehdotettiin nimeksi ensimmäisen kerran v. 1879. Almanakkaan Terhi tuli vuonna 1950, Terhikki jo 1929.
Taivaannaula ry:n (muinaiseen suomalaiseen pakanuuteen pohjautuvaa suomenuskoa edistävä yhdistys) nettisivuilla kerrotaan Terhenneidistä: "Terhikki, Terhenneiti, Ututyttö on usvan ja sumun haltija, unohduksen, eksymisen ja lumouksen jumalatar. Missä tahansa, missä utu nousee, on Ututyttö läsnä. Ehkä hänellä on yhteys Tuonelaan, koska tihkusateella, sumulla ja usvalla vainajia on...
Lappeenrannan kirjastossa on oma kirjastojärjestelmänsä, eli saatte sieltä uudet kortit ja tunnukset. Espoon kortit ja tunnukset eivät käy siellä. Espoon kortista teidän ei kuitenkaan tarvitse luopua. Se säilyy käyttökelpoisena, jos vaikka satutte joskus piipahtamaan vanhoilla kulmilla.
Tässä kahden eri sarjan kirjat.
Lizzie McGuire -sarja:
Voi ei, äiti!
Nolot treffit
Villiä menoa
Ota iisisti, Kate!
Vaatteet vaihtoon
Koulun uusi kundi
Särkyneitä sydämiä
Nyt juhlitaan!
Lizzie & Ethan
Supermalli
Lizzie McGuire ratkaisee -sarja:
Yksityisetsivä McGuire
Tiedeleirin tapaus
Älykkötytön arvoitus
Operaatio ihastus
Suuri koirajahti
Tanssiva salapoliisi
Kuka vainoaa Katea?
Lisäksi kaksi muuta Lizzie -kirjaa:
Testejä, testejä, testejä!
Tuunaa Lizzien tyyliin
