Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Syksyn päivät runo on julkaistu alunperin Edith Södergranin Dikter -teoksessa vuodelta 1916. Sen nimi on Höstens dagar. Höstens dagar on myös kokoelmassa Dikter vuodelta 1940. Lahden kirjaston julkaisema Linkki maailman runouteen sisältää käännösrunojen alkuperäisnimiä ja tietoja siitä, mistä runot teoksista runot löytyvät käännöksinä ja alkuperäiskielellä, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ .
Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta
http://www.yhteispalvelu.fi
esim.
- Oppaat > Viestintäopas
- Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006
> Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007
- Yhteispalvelun viestintä ja tunnus
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (finna.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7…
Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä:
Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998
Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980
Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994
Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981
Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina:
http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm
http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate
http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html
http...
Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä:
http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k…
Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim.
- Lentävä lähtö / Jari Hemmilä
- Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi
- Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
70-luvun lopussa markkinoille ilmestyneet langattomat puhelimet esiteltiin varsinaisia kännyköitä (cellular) aikaisemmin, vaikka tarkkaa erottelua niiden välillä onkin vaikea tehdä. Ensimmäiset langattomat puhelimet vaativat varsin lähekkäisiä tukiasemia yhteyksien ylläpitoon. Useimmat alkuajan langattomista puhelimista olikin asennettu kiinteiksi esim. autoihin. Ensimmäinen kaupallinen matkapuhelin tuli myyntiin Yhdysvalloissa 1983. Silloin Motorola esitteli ensimmäisen todellisen kannettavan puhelimen Dyna TAC8000X:n. Analoginen NMT-verkko on automaattinen solukkopuhelinverkkoverkko, joka perustuu hunajakennomaiseen solurakenteeseen. Jokainen tukiasema huolehtii oman solunsa alueen liikenteestä. Solurakennetta voidaan muuttaa lisäämällä...
Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kaikissa käytössä olevissa musiikin tietokannoissa Rakkauden kiertokulku –äänitteellä (2001) Rum and Coca- Cola –kappaleen (säv. Sullavan, Baron) sanoittajaksi on mainittu Juha Vainio. Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua tietoa, käytetäänkö levyn esityksessä Vainion vanhaa Agricola –sanoitusta (1977) vai jotain uudempaa ja onko mukana englannin kielistä alkuperäistekstiä. Ainoa keino olisi tietysti kuunnella ko. äänite, mutta sitä ei valitettavasti vastaajakirjastossa ole. Helmet –kirjastojärjelmästä http://www.helmet.fi levy toki löytyy. Ennen Juha Vainiota Rum and Coca-Cola –kappaleen on suomentanut Sauvo Puhtila käyttäen pseudonyymiä Pekka Saarto.
Finlandia-hiihdon reittikartta löytyy ainakin seuraavista lehdistä: Finlandia-hiihtäjä 1/1990 ja 1/1991. V:n 1990 karttaan on merkitty sekä vapaan että perinteisen tyylin ladut, jotka kulkevat rinnakkain. Kartat eivät sisällä tarkkoja tietoja maastosta, joten ne ovat ainoastaan suuntaa-antavia. Myös Antti O. Arposen kirja Finlandia hiihtää (1985) sisältää kartan reitistä, mutta se on vielä summittaisempi kuin lehdissä julkaistu kartta. Teoksessa on kuitenkin luku "75 kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen", missä reitistä kerrotaan tarkemmin. Mutta jos Finlandia-hiihdon järjestäjiltä ei tarkempaa karttaa löytynyt, on epätodennäköistä, että sellaista on yleisön käyttöön koskaan julkaistukaan. Halutessasi voit tiedustella asiaa vielä...
Varaus Kyyti-verkkokirjastossa tehdään seuraavasti:
1. Hae ensin teos, jonka haluat varata (esim. tarkennetulla haulla). Sivun vasemmassa reunassa punaisella pohjalla olevassa valikossa on viimeisenä linkkinä Ohje, jonka alta löytyy ohjeita teoksen hakuun.
2. Klikkaa teoksen nimeä, jotta pääset Teoksen tiedot-sivulle ja näet teoksen saatavuus-tiedot.
3. Teoksen saatavuus-tietojen yläpuolella ja alapuolellla on Varaa teos –linkki, klikkaa tätä linkkiä.
4. Valitse noutopiste riviltä Kymenlaakson seutulainakokeilu.
5. Paina Varaa-painiketta.
6. Kirjaudu sisään kirjastokortin numerolla ja salasanalla (pin-koodi), paina Jatka-painiketta. Jos sinulla ei ole salasanaa, saat sen kirjastosta näyttämällä kirjastokorttia.
Black river elokuvaa ei löydy mistään maakuntakirjastosta, koska sillä ei ole kirjasto-oikeuksia. Televisioelokuvilla ei yleensäkään ole kirjasto-oikeuksia. Tätä elokuvaa ei siksi ole tarjottukaan kirjastoille.
Suomen kansallisbibliografiassa Fennicassa https://finna.fi ei ole tietoa tulevista Koiratytöt-sarjan kirjoista eikä myöskään sarjan kustantajan Kariston http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ sivuilla. Aiemmin sarjan kirjoja on ilmestynyt kaksikin vuodessa, joten hyvällä tuurilla saat uuden Koiratytöt-kirjan käsiisi jo tänä vuonna! Halutessasi voit tiedustella asiaa tarkemmin kustantajalta, e-mail: kustannusliike@karisto.fi. Luettelo jo ilmestyneistä sarjaan kuuluvista kirjoista löytyy täältä: http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=348&…
Kirjassa Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen antaa seuraan selityksen: Tilda on öyhentymä Matilda-nimestä.Mitilda on muunnos germaanisesta nimestä Mechthild, joka tarkoittaa voimakas taistelija. Hilda ja Hilde ovat myös yleisiä lyhentymiä.
Katso myös lisää:
http://www.behindthename.com/name/matilda
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
